Juuri sopiva - introvertille puoliso, artikkeli

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ambivertti ja olin monta vuotta suhteessa introvertin kanssa. Aluksi oli ihan ok, mutta ajan myötä meni hankalaksi. Ei oikein osannut keskustella kuin alkon avulla silleen syvällisemmin ja kun en itse enää halunnut juoda niin alkoi syyttämään minua, kun ei enää ole hänen kaipaamiaan syvällisiä keskusteluja. Ei ollut minusta kiinni. Introvertti oli myös passiivis-aggressiivinen ja se teki suhteen todella vaikeaksi. Vuosien myötä totesin, ettei suhde toimi ja otin eron. En enää koskaan halua introverttia; jäi semmoinen kammo tuosta.

Joo, raskasta oli. 

"Käsittelemättömät kaunat ja ratkaisemattomat ristiriitatilanteet eivät kuitenkaan tee hyvää millekään parisuhteelle. Pahimmillaan riitelyä kaihtava introvertti ajaa itsensä umpikujaan, sillä jos ongelmaa ei ratkaista, sen pohtiminen ja murehtiminen alkavat viedä voimavaroja enemmän kuin asiasta suoraan puhuminen."

Oma kokemukseni ektrovertistä puolisosta on se, että ekstrovertti ei viihdy kumppanin kanssa kahden kesken ollenkaan, vaan aina pitää päästä kaveriporukalla "ulos".

Tällainen ihminen ei oikeastaan tarvi parisuhdetta, koska kumppanin tulee olla numero 1 ja eihän suhdetta voi rakentaa jos mukana on aina Make, Timppa ja Timpan vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Introverttinaiselle paras kumppani on ekstroverttimies, jotta nainen saa olla paljon yksin, mutta silti jännittävän miehen.

Introverttimies sen sijaan ei saisi edes seurustella, jos pelkät naiset olisivat säätämässä lakeja.

Seurustelusta ei onneksesi määrätä laeissa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen todella introvertti. En kuitenkaan ole ihan hiljainen hiirulainen, vaan tykkään kaikenlaisesta ihmisseurasta pieninä annoksina. Tykkään myös mennä ja tehdä asioita, tykkään esim matkustella yksin.

Itse koen, että mulle paras kumppani olisi hieman introvertti mies. Saatan helposti jumittua omaan kuplaani, ja itseäni vähemmän introvertti mies toisi mut sitten ehkä sopivasti sieltä pois. Saatan esimerkiksi viettää tosi paljon aikaa yksinäni koska tykkään siitä, mutta joskus huomaan, että menee vähän överiksi. Ekstroverttimiehet taas ovat mielestäni liian pinnallisia. He tykkäävät mennä ja tehdä, mutta eivät oikein ajattele mitään sen syvällisemmin. Minusta se on tylsää, jos vaikka keskustelut on lähinnä vaan jotain diipadaapaa.

Tämä nyt tietenkin on tämmöistä yleistystä, toivottavasti kukaan ei pahastu.

Ap

Itsekin olen introvertti nainen ja seurustellut erittäin ekstroverttien miesten kanssa. Ongelmaksi on usein tullut se, että miehelle olisi tärkeää saada käydä tapahtumissa ja tavata ihmisiä juuri minun kanssani, eikä riitä että hän menee yksin. Toki aivan ihana ajatus ja osoittaa että mies haluaa viettää yhdessä aikaa, mutta tuo on todella raskasta. Usein on myös tullut tunne, ettei mies aidosti viihdy kanssani, kun yhdessäolo kaksin kotona tai vaikka lenkkeily metsässä ei maistu, vaan laatuaika tarkoittaa sitä mennään ihmisten ilmoille, ollaan sosiaalisia ja on ohjelmaa. 

Yksi kumppaneitani yhdistävistä ominaisuuksista on myös ollut se, että kotona jotakin ääntä pitää kuulua koko ajan, olipa se sitten musiikkia tai jonkun tubettajan videoita taustalla, vaikkei niitä edes seurata. Heti aamulla saa herätä siihen, kun toinen alkaa selata somevideoita äänet isolla. Voi olla ettei tämä edes liity ekstroversioon, vaan ehkäpä jonkinlaiseen keskittymisen poikkeavuuteen, tiedä häntä. Itse taas siedän todella huonosti kaoottisia ihmisääniä kotonani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Introverttinaiselle paras kumppani on ekstroverttimies, jotta nainen saa olla paljon yksin, mutta silti jännittävän miehen.

Introverttimies sen sijaan ei saisi edes seurustella, jos pelkät naiset olisivat säätämässä lakeja.

 

Ei siinä varmaan niin sanota.

Ap

Mutta sitä mieltä palstamammat on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen todella introvertti. En kuitenkaan ole ihan hiljainen hiirulainen, vaan tykkään kaikenlaisesta ihmisseurasta pieninä annoksina. Tykkään myös mennä ja tehdä asioita, tykkään esim matkustella yksin.

Itse koen, että mulle paras kumppani olisi hieman introvertti mies. Saatan helposti jumittua omaan kuplaani, ja itseäni vähemmän introvertti mies toisi mut sitten ehkä sopivasti sieltä pois. Saatan esimerkiksi viettää tosi paljon aikaa yksinäni koska tykkään siitä, mutta joskus huomaan, että menee vähän överiksi. Ekstroverttimiehet taas ovat mielestäni liian pinnallisia. He tykkäävät mennä ja tehdä, mutta eivät oikein ajattele mitään sen syvällisemmin. Minusta se on tylsää, jos vaikka keskustelut on lähinnä vaan jotain diipadaapaa.

Tämä nyt tietenkin on tämmöistä yleistystä, toivottavasti kukaan ei pahastu.

Ap

Kyllä, minä pahastun

Introvertti ei = jurottava tuppisuu. Voi olla, mutta voi olla olemattakin.

Pintapuoliset keskustelut ovat yksinkertaisesti tylsiä, sitä lätinää ei jaksa. Minulle small talkia on syvälliset keskustelut, joita välillä kevennetään vitseillä tai siirtymällä hetkeksi johonkin banaalimpaan juttuun, jota normaalisti pidetään sinä small talkina. 

Vierailija kirjoitti:

Introverttinaiselle paras kumppani on ekstroverttimies, jotta nainen saa olla paljon yksin, mutta silti jännittävän miehen.

Introverttimies sen sijaan ei saisi edes seurustella, jos pelkät naiset olisivat säätämässä lakeja.

Eivät kaikki ekstroverttimiehet ole jotenkin jännittäviä, meneviä, itsevarmoja alfa-miehiä. Minä olen introvertti nainen jolla on ekstrovertti mies, mutta minun mieheni on kaukana jännittävästä. Hän on sosiaalinen ja puhelias ja Facebookissa varmaan kolmesataa kaveria, mutta samalla hän on niin läpeensä parisuhdeihminen ja perheeniskä-tyyppi (vaikkei meillä lapsia olekaan) ettei mitään jännittävää hänestä kyllä löydy. Enkä sitä kaipaakaan, koska en halua elämääni mitään jännitystä, vaan rauhaa ja hiljaisuutta. 

Hyvä ketju! Nosto.

Vierailija kirjoitti:

Eivät kaikki ekstroverttimiehet ole jotenkin jännittäviä, meneviä, itsevarmoja alfa-miehiä. Minä olen introvertti nainen jolla on ekstrovertti mies, mutta minun mieheni on kaukana jännittävästä. Hän on sosiaalinen ja puhelias ja Facebookissa varmaan kolmesataa kaveria, mutta samalla hän on niin läpeensä parisuhdeihminen ja perheeniskä-tyyppi (vaikkei meillä lapsia olekaan) ettei mitään jännittävää hänestä kyllä löydy. Enkä sitä kaipaakaan, koska en halua elämääni mitään jännitystä, vaan rauhaa ja hiljaisuutta. 

Olet sitten löytänyt harvinaisen kultakimpaleen onnittelut . Aidosti parisuhdemiehet ova hyvin harvinaisia

hei kanssa keskustelijat. meillä perheessä on kinkkinen tilanne veljeni vaimo on sisään päin kääntynyt introvertti sillä oli aluksi siskoani vastaan jotain. joskus saatoi tuntua että on jotain äitiäni vastaan. myös omien ( vanhempien) kanssa vähän huonot välit. ilmeiseti on nyt veljeni kanssa erimielisyyksiä olisiko teillä neuvoja 

Omien kokemusteni mukaan intro on paras toiselle introlle, ekstrot on jo tähän ikään koettu. En jaksa enää yhtään sellaista, että joka hemmetin kissanristiäisiin pitää lähteä "edustamaan" ja tutustumaan sellaisiin ihmisiin, joihin ei edes haluaisi tutustua. Mutta kun se toinen tuntee ne 🤷

Mortti ja vertti, entä jos on pervertti?

Vierailija kirjoitti:

Persoonallisuusteoriassa paras match introvertille olisi ekstrovertti, ja sellaista tyyppiä, että kumpikin täydentäisi toisiaan, mutta tosiasiassa varmaan hyvin introvertille sopii paremmin introvertti puoliso. Noissa introvertti-ekstrovertti-suhteissa saattaa olla tosi suuri seksuaalinen jännite, mutta on eri asia, toimiiko suhde käytännössä pitemmän päälle.

Niin, lahna ja raiskaaja. Seinäruusu ja mies, joka panee vaikka seinää, jos siinä on reikä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 15 vuotta yhdessä ekstroverttimiehen kanssa. Kuvittelin nuorempana että se on hyvä juttu, että ehkä hän saa houkuteltua minut mukaan juttuihin, johon en muuten lähtisi. No melko heti kävi ilmi, että minä en ole hänelle sellaista seuraa jota hän haluaa mukaan noihin omiin menoihin. Olin siis tosi onnettomasti yksinäinen parisuhteessa. Nyt "toisella kierroksella" etsin introverttia, joka sitten toivottavasti ainakin viihtyy kanssani edes kotona jos ei muuta tekemistä saada aikaiseksi.

Ensin jännän kanssa ja nyt tyydyt betaan. Tuttu tarina. Mutta betat on mielummin ilman käytettyä naista.

 

Joo onnea vaan niille nelikymppisille miehille, jotka etsii neitsyitä. Ei tule tapahtumaan tässä elämässä.

Joo, tajusit tahallaan sen noin. Tiedät millaista sarja-suhteilija naista tässä tarkoitetaan, totuus vain taitaa kirpaista?

Olen introvertti, jolla on hyvät sosiaaliset taidot. Tykkään elää aktiivista elämää, mutta kaipaan vastapainoksi myös aikaa palautumiseen. Paras kumppani minulle on joko samanlainen kuin minä tai ekstrovertti, joka ei kuitenkaan ole yltiöpäisen sosiaalinen. Huonoin kumppani olisi äärimmäisen ujo ja vetäytyvä introvertti mies tai jörö mies, joka ei koskaan puhu eikä pukahda eikä ilmaisisi tunteitaan.