45-vuotiaana opiskelemaan merkonomiksi - kuulostaako hullulta

Jätkäshenkilö 51 vuotta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu kannattaa aina! 45-vuotias on vielä nuori parin vuoden koulutukseen, yli 20 vuotta vielä työelämää edessä.

Ulosteenjauhantaa. Ihan fuulaa.

Ei 45-vuotiaan kannata enää panostaa ainakaan koulutus- eikä työelämään: hyvä jos edes elämään ylisummaan, kun elämä on tuossa / tässä iässä jo loppusuoralla.

Ensinnäkin, edes 45-vuotiasta muumiota ei yksikään työnantaja enää huoli palkkalistoilleen - tosin en minä itsekään ymmärrä miksi, kun ainahan seniorityöntekijä ja -kansalainen on viisaampi ynnä joka tavalla yhteiskunnallisesti kompetentimpi kuin Tiktok-ikäluokkalainen tai 1990-luvun taitteessa syntynyt "laman lapsi", joka oli kapalovauva laman aikaan ja jonka koko elämä menee piehtaroidessa valituksessa kuinka lapsuus oli vaikea kun ei ollut uusia italialaisia muotivaatteita ja kun koulukirjatkin kierrätettiin (kuten Suomessa tehtiin aina ennenkin laman lasten syntymää) - mutta niin se vain ikävä kyllä on, että firmojen omistajat ja rekryteeraajat eivät arvosta aikuisuutta (ei ihme että maa menee konkurssiin ja ainakin miljoona kansalaista pysyy koossa vain mielialalääkkeitten turvin).

Ja jos tuossa 45 vuoden iässä vasta aloittaa opinnot, on valmistuessaan jo lähempänä viittäkymmentä. Mitäs luulette, jos ihan realistisesti yritätte ajatella, palkitseeko tämä systeemi vaivannäön? No ei varmasti.

Njie kannata.

Ap, 45 vuotta:

Tuossa / tässä iässä mikään ei enää kannata. Ja varsinkin työ-, virka- ja opintoelämäsi on jo ohi. Olet tosin kuusi vuotta nuorempi kuin minä, mutta ei niin vähä mitään muuta, yhtä kaikki, tässä meidän iässämme on haihattelua enää uskotella olevansa nuori. Myönnä se itsellesi, että nyt on liian myöhäistä enää räpiköidä. Elämä ei enää oleellisesti muutu, joitain pikku huvituksia voimme vielä itsellemme järjestää.

Ala löysätä otettasi jo koko uraelämästäsi, heivaa hissun kissun ja hitaasti kaikki vaivannäkö ja kuuliainen ahkerointi, ja ala valua ikäänkuin omalla painollasi viihteen puolelle: vähennä työtaakkaasi, älä enää aseta itsellesi rimaa jonka yrität ylittää vaan päinvastoin pura koko korkeushyppyteline ja vie se kaatopaikalle tai luovuta hyppyvuorosi sovinnolla penskoille ja ala valmistautua ensin eläkkeelle, vanhuuden vaivoihin ja rajoitteisiin, kremppoihin, kutistuvaan valikoimaan iloa tuottavia asioita, hoitolaitokseen joutumiseen sekä kaikkein viimeisenä asiana viikatemiehen tuloon (onkohan niitä useampia vai onko koko maailmankaikkeudessa vain se yksi Viikatemies joka kävi näyttäytymässä Charlesin kruunajaisissa?).

Ole passiivinen ja aloitteeton: ryhdy minimisuoriutujaksi tai ali-.

Ap: kaikki on turhaa 45-vuotiaana. Ota easysti vaan äläkä enää rasita itseäsi. Kuuden jalan monttu odottaa jo meitä.

Nyt tänä loppuaikana meidän kannattaa vain tehdä oma olomme mahdollisimman mukavaksi sekä kehitellä itsellemme pieniä nautintoja tässä ohikiitävässä elämässämme: hamstraa itsellesi itäisen Keski-Euroopan entisistä sosialistisista, nykyisistä EU-maista viinaa ja tilaa netistä viiniä sen verran kuin pystyt juomaan vinkkujen pilaantumatta ja vanhenematta, ja muista syödä tukevasti ja herkullisesti.

Kehittele sananmuunnoksia, syksyisin ja talvisin juo vodkaglögiä ja nauti takkatulesta jos kodissasi on takka, syö sipsejä tai naksuja, katso tv:stä vanhaa hyvää huumoria ja klassikkoelokuvia, kuuntele musiikkia, ole jouten ja löllöile laiskasti. Matkaile ympäri Eurooppaa, ja jos raha riittää, lähde vaikka Amerikkaan ajelemaan.

Ap, 45 vuotta: Sinun on aika jo ottaa löysästi ja yrittää repiä huumoria ja nautintoja kaikesta muusta paitsi työstä ja oppiarvoista, sen vähän aikaa mitä tätä elämää enää on jäljellä. Tunnollinen ahkerointi ei enää kannata tuossa / tässä iässä. Alamäki on meillä molemmilla jo alkanut.

Suorita lähihoitaja tutkinto.

Helpompi saada töitä, voi erikoistua mielenterveys- lapsi -ja nuorisotyöhön tai vanhuspuolelle.

Monenlaisia töitä tarjolla lähihoitajille, erilaisissa laitoksissa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa hullulta. Merkonomi on ollut vähintään viimeiset 20 vuotta ihan jämätutkinto. Ollaan saatu päivähoito porukalle, jolla ei ole akateemisia valmiuksia eikä kädentaitoja.

No sittenhän on myös tradenomi ja ylempi tradenomi (vai mikä se turhake koulutus onkaan) myös täysin jämätutkintoja. Heillä on ihan yhtä vähän akateemisia valmiuksia ja vielä vähemmän kädentaitoja kuin merkonomilla. Merkonomit ei enää sentään yritä olla jotain parempaa kuin ovat. Se on siirtynyt tusina-tradenomiin.

Vierailija kirjoitti:

Suorita lähihoitaja tutkinto.

Helpompi saada töitä, voi erikoistua mielenterveys- lapsi -ja nuorisotyöhön tai vanhuspuolelle.

Monenlaisia töitä tarjolla lähihoitajille, erilaisissa laitoksissa.

Työtä on toki tarjolla, mutta miksi kukaan haluaisi alalle, jossa työskentely on niin kamalaa, että nykyisetkin työntekijät haluavat pois sieltä?

Itse jäisin hullun papereilla eläkkeelle tuon ikäisenä 🤪

Kyllä 40+ iässä opiskelleena on mahdollista työllistyä taloushallinnon alalle. Kaikkein helpoiten se onnistuu niin, että työllistyy siihen harjoittelupaikkaan, jossa on opintoihin kuuluvan harkkansa suorittanut. Harkkapaikkaa hakiessa kannattaa siis olla tarkkana: ei kannata mennä harjoitteluun esim. johonkin parin työntekijän mikroyritykseen, jolla ei ole tarvetta tai rahaa palkata uusia työntekijöitä, vaikka sellainen miten olisi tarjolla kodin lähellä ja niin mukava esimieskin. Sellaisen harjoittelun jälkeen työllistyminen on vaikeampaa, koska joutuu kohtaamaan ikä ym. syrjinnän tuntemattomien työpaikkojen haussa, ja lisäksi voidaan jopa ajatella, että on ollut jotenkin huono työntekijä kun ei ole palkattu harkkapaikkaan. Jos taas pääsee harjoitteluun isoon firmaan, joka etsii jatkuvasti uusia työntekijöitä, niin on hyvät mahdollisuudet työllistyä pitkäaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jätkäshenkilö 51 vuotta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu kannattaa aina! 45-vuotias on vielä nuori parin vuoden koulutukseen, yli 20 vuotta vielä työelämää edessä.

Ulosteenjauhantaa. Ihan fuulaa.

Ei 45-vuotiaan kannata enää panostaa ainakaan koulutus- eikä työelämään: hyvä jos edes elämään ylisummaan, kun elämä on tuossa / tässä iässä jo loppusuoralla.

Ensinnäkin, edes 45-vuotiasta muumiota ei yksikään työnantaja enää huoli palkkalistoilleen - tosin en minä itsekään ymmärrä miksi, kun ainahan seniorityöntekijä ja -kansalainen on viisaampi ynnä joka tavalla yhteiskunnallisesti kompetentimpi kuin Tiktok-ikäluokkalainen tai 1990-luvun taitteessa syntynyt "laman lapsi", joka oli kapalovauva laman aikaan ja jonka koko elämä menee piehtaroidessa valituksessa kuinka lapsuus oli vaikea kun ei ollut uusia italialaisia muotivaatteita ja kun koulukirjatkin kierrätettiin (kuten Suomessa tehtiin aina ennenkin laman lasten syntymää) - mutta niin se vain ikävä kyllä on, että firmojen omistajat ja rekryteeraajat eivät arvosta aikuisuutta (ei ihme että maa menee konkurssiin ja ainakin miljoona kansalaista pysyy koossa vain mielialalääkkeitten turvin).

Ja jos tuossa 45 vuoden iässä vasta aloittaa opinnot, on valmistuessaan jo lähempänä viittäkymmentä. Mitäs luulette, jos ihan realistisesti yritätte ajatella, palkitseeko tämä systeemi vaivannäön? No ei varmasti.

Njie kannata.

Ap, 45 vuotta:

Tuossa / tässä iässä mikään ei enää kannata. Ja varsinkin työ-, virka- ja opintoelämäsi on jo ohi. Olet tosin kuusi vuotta nuorempi kuin minä, mutta ei niin vähä mitään muuta, yhtä kaikki, tässä meidän iässämme on haihattelua enää uskotella olevansa nuori. Myönnä se itsellesi, että nyt on liian myöhäistä enää räpiköidä. Elämä ei enää oleellisesti muutu, joitain pikku huvituksia voimme vielä itsellemme järjestää.

Ala löysätä otettasi jo koko uraelämästäsi, heivaa hissun kissun ja hitaasti kaikki vaivannäkö ja kuuliainen ahkerointi, ja ala valua ikäänkuin omalla painollasi viihteen puolelle: vähennä työtaakkaasi, älä enää aseta itsellesi rimaa jonka yrität ylittää vaan päinvastoin pura koko korkeushyppyteline ja vie se kaatopaikalle tai luovuta hyppyvuorosi sovinnolla penskoille ja ala valmistautua ensin eläkkeelle, vanhuuden vaivoihin ja rajoitteisiin, kremppoihin, kutistuvaan valikoimaan iloa tuottavia asioita, hoitolaitokseen joutumiseen sekä kaikkein viimeisenä asiana viikatemiehen tuloon (onkohan niitä useampia vai onko koko maailmankaikkeudessa vain se yksi Viikatemies joka kävi näyttäytymässä Charlesin kruunajaisissa?).

Ole passiivinen ja aloitteeton: ryhdy minimisuoriutujaksi tai ali-.

Ap: kaikki on turhaa 45-vuotiaana. Ota easysti vaan äläkä enää rasita itseäsi. Kuuden jalan monttu odottaa jo meitä.

Nyt tänä loppuaikana meidän kannattaa vain tehdä oma olomme mahdollisimman mukavaksi sekä kehitellä itsellemme pieniä nautintoja tässä ohikiitävässä elämässämme: hamstraa itsellesi itäisen Keski-Euroopan entisistä sosialistisista, nykyisistä EU-maista viinaa ja tilaa netistä viiniä sen verran kuin pystyt juomaan vinkkujen pilaantumatta ja vanhenematta, ja muista syödä tukevasti ja herkullisesti.

Kehittele sananmuunnoksia, syksyisin ja talvisin juo vodkaglögiä ja nauti takkatulesta jos kodissasi on takka, syö sipsejä tai naksuja, katso tv:stä vanhaa hyvää huumoria ja klassikkoelokuvia, kuuntele musiikkia, ole jouten ja löllöile laiskasti. Matkaile ympäri Eurooppaa, ja jos raha riittää, lähde vaikka Amerikkaan ajelemaan.

Ap, 45 vuotta: Sinun on aika jo ottaa löysästi ja yrittää repiä huumoria ja nautintoja kaikesta muusta paitsi työstä ja oppiarvoista, sen vähän aikaa mitä tätä elämää enää on jäljellä. Tunnollinen ahkerointi ei enää kannata tuossa / tässä iässä. Alamäki on meillä molemmilla jo alkanut.

Suorita lähihoitaja tutkinto.

Helpompi saada töitä, voi erikoistua mielenterveys- lapsi -ja nuorisotyöhön tai vanhuspuolelle.

Monenlaisia töitä tarjolla lähihoitajille, erilaisissa laitoksissa.

Ei kiitos. Kieltäydyn kohteliaasti. Olen jo eläkkeellä.