Peukalonpään kokoinen koppakuoriainen toistuvasti selällään terassilla lasipöydällä, pelastusyrityksistä huolimatta

Pelkään hysteerisesti isoja hyönteisiä, mutta en myöskään halua niille mitään pahaa. Noin tunti sitten havaitsin peukalonpään kokoisen koppakuoriaisen selällään terassin lasipöydällä, auringonpaahteessa, jalkojaan heilutellen.

Työnsin sen pois pöydältä tyynyä apuna käyttäen, ja sokista selvittyään se lähti lentoon.

Ja lensi takaisin pöydälle.

Ja heittäytyi selälleen.

Tiputin sen uudestaan, eikä se palannut pöydälle, kunnes kun äsken kävin tarkistamassa ja huomasin sen saman kuoriaisen sätkimässä jalkojaan lasipöydän pinnalla, tosiaan noin tunti myöhemmin.

Mietin, pitäisikö antaa luonnon elää elämäänsä, vaikka lasipöytä ei luontoon varsinaisesti kuulukaan. Vietänkö loppuillan tässä pelastustehtävässä vai annanko sen joko räpiköidä itse oikein päin ja lentoon tai vaihtoehtoisesti kuolla terassin pöydälle?

Jokinhan siinä pöydässä viehättää, esimerkiksi pesuaine jolla pyyhin pöydän viimeksi eilen, ja mietin jopa että maisteleeko se pöydän pintaa tuolla tavalla. En tiedä hyönteisen lajia, mutta peukalonpään kokoinen se on ja lentäessään näyttää vielä suuremmalta, koska sillä on näyttävät siivet.

Jätänkö vai jatkanko pelastusyrityksiä?