Kun elämäsi rakkaus yhtäkkiä kuolee
Kuinka tästä selviää??? Tuntuu kuin eläisi jossain toisessa ulottuvuudessa. päässä humisee, itku ja tärinä ei lakkaa, epäuskoinen olo, kokoajan vain odottaa, että se toinen ilmestyisi hetkenä minä hyvänsä nurkan takaa esiin. Ja samaan aikaan kuitenkin tietää, ettei se toinen tule enää koskaan takaisin.
Viikko tässä vasta mennyt, pitkä,, todella pitkä tie edessä, ja kuitenkin pitäisi jaksaa hoitaa samalla niin montaa asiaa. Vertaistukea varmaan tulin hakemaan, ei vaan omat voimavarat enää riitä.
Kommentit (7)
Mulla on nyt seitsemäs vuosi menossa. Hirvittävä ikävä, se ei lienny koskaan, mutta pärjään päivästä seuraavaan.
3:lle myötätuntohalaus <3 Valitettavan pitkä on sinun tiesi ollut kulkea ikävänpolkua. Tiedostan toki, että itse olen vasta shokkivaiheessa, ja ne muut tunteet varmasti tulee vielä rajuina jossain vaiheessa päälle. Niiden odottaminenkin pelottaa aivan järkyttävän paljon.
Kovasti voimia. Mikään muu ei auta kuin aika. Et ole yksin jos se yhtään tuo lohtua.
Päivä kerrallaan. Ota vastaan kaikki apu läheisiltä, tuttavilta ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Onko sinun mahdollista saada seuraa, jos sitä kaipaat? Paljon voimia!
Tarvitset aikaa, ole itsellesi armollinen. Päivä kerrallaan eteenpäin.