Ihminen, joka pelkää pahinta
Nykyään, kun kaikelle on diagnoosi niin millainen olisi tapauksessa, jossa ihminen on epäileväinen toisen motiiveja kohtaan ja usein uskoo toisten ajattelevan negatiìvisia asioita itsestään. Voiko tällainen käyttäytyminen olla oire käsittelemättömättä jääneestä koulukiusaamisesta ja muista traumaattisista kokemuksista? Tällä ihmisellä on huono itsetunto ja on eristäytyvä eikä välitä sosiaalisista asioista (introvertti). Onko tällainen käyttäytyminen yleistä, normaalia tai sellaista joka ei mene ohitse?
Kommentit (13)
Itse olen tuollainen ja nyt ollut vaikea uskoa kun eräs sanoo että olen suurin piirtein tärkein ja paras ihminen hänen elämässään. Johtunee siitä kun edellisessä ihmissuhteessa sai kuulla samat litaniat ja se tuli sitten todettua pelkäksi höpötykseksi.
Minä olen tuollainen.
Se ei ole luulosairautta vaan sitä, kun aina on joutunut pettymään ihmisiin.
Kokemusten kautta oppinut. Ei tuossa mitään diagnoosia tarvi olla taustalla.
Usein lapsuudessa asti juuret. Vanhemmilta me opitaan, miten maailmaan ja muihin ihmisiin suhtaudutaan. Toiset on onnekkaampia perhelotossa kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tuollainen ja nyt ollut vaikea uskoa kun eräs sanoo että olen suurin piirtein tärkein ja paras ihminen hänen elämässään. Johtunee siitä kun edellisessä ihmissuhteessa sai kuulla samat litaniat ja se tuli sitten todettua pelkäksi höpötykseksi.
Ihmiset tuppaa tekemään tuollaista, että mielistelevät ja kertovat tuollaisia vaikkei se pitäisikään paikkaansa. Saman kertovat kuitenkin myös muille kavereilleen. Tai vaikka pitäisikin paikkansa, niin se on vain sillä hetkellä ja toisessa hetkessä saattaakin putkahtaa nurkan takaa joku uusi mielenkiintoinen ihminen ja sinä unohdutkin sitten saman tien.
Yksi ystäväni on tuollainen ja se johtuu juurikin koulukiusaamisesta. Hänen pitäisi saada apua ongelmaansa, koska hänen kaikki nykyisetkin ihmissuhteensa kärsivät tuosta pahimman pelkäämisestä.
Hän on ihana ihminen, mutta on aika rankkaa selittää toiselle, että en vastannut hänen viestiinsä koska minulla oli korona enkä siksi koska vihaan häntä.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ystäväni on tuollainen ja se johtuu juurikin koulukiusaamisesta. Hänen pitäisi saada apua ongelmaansa, koska hänen kaikki nykyisetkin ihmissuhteensa kärsivät tuosta pahimman pelkäämisestä.
Hän on ihana ihminen, mutta on aika rankkaa selittää toiselle, että en vastannut hänen viestiinsä koska minulla oli korona enkä siksi koska vihaan häntä.
Vihaat? Miksi? Pidät häntä kuitenkin ystävänäsi ja sanot hänen olevan ihana ihminen.
Mä olen tälläinen ja johtuu huonosta ja turvattomasta lapsuudesta. Muistan useita kertoja kun olen tullut koulusta kotiin innoissani esim. kun askarreltiin isänpäiväkortti ja odotin jo valmiiksi kuinka innoissaan isä sitten sunnuntaina on kun kortin saa. Jostain syystä äiti ja isä sai päähänsä että olen piilottanut jotain kiellettyä reppuuni ja jouduin huudon ja uhkailun säestämänä näyttämään sen kortin ja se yllätys meni siinä sitten. Ikinä näitä ei pyydetty anteeksi.
Näitä tilanteita on satoja, kaikkea yhdistää se että odotan innoissani jotain tapahtumaa (ylioppilasjuhlat, rippijuhlat, synttärit, kesälomareissut jne) ja se ilo ammutaan alas kerta toisensa jälkeen aina julmemmin ja julmemmin.
Olen aina ollut kaikille (vanhemmat, sisarukset, kaverit) se jolle tehtyjä lupauksia ei tarvi pitää ja jonka kanssa sovitut suunnitelmat voi perua vaikka minuutin varoitusajalla tai yksinkertaisesti vain unohtaa.
Sitä alkaa odottamaan aina että joku juttu kuitenkin menee päin per set tä.
Toki nyt olen pistänyt välit poikki perheeseeni ja vanhoihin kavereihin ja yritän vähitellen oppia luottamaan siihen että kaikki ei aina mene pieleen. Vaikeaa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ystäväni on tuollainen ja se johtuu juurikin koulukiusaamisesta. Hänen pitäisi saada apua ongelmaansa, koska hänen kaikki nykyisetkin ihmissuhteensa kärsivät tuosta pahimman pelkäämisestä.
Hän on ihana ihminen, mutta on aika rankkaa selittää toiselle, että en vastannut hänen viestiinsä koska minulla oli korona enkä siksi koska vihaan häntä.
Vihaat? Miksi? Pidät häntä kuitenkin ystävänäsi ja sanot hänen olevan ihana ihminen.
Tajusin ettei tuo tullut viestissäni ihan selväksi.
Vastasin ystäväni viestiin kun olo oli parempi, ja hänen vastauksensa oli luokkaa Ai sori, mä aattelin että sä oot kyllästynyt muhun ja et vastannut koska vihaat mua, mikä oli siis ihan tuulesta temmattua. Hän vain kuvittelee, että kukaan ei tykkää hänestä oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ystäväni on tuollainen ja se johtuu juurikin koulukiusaamisesta. Hänen pitäisi saada apua ongelmaansa, koska hänen kaikki nykyisetkin ihmissuhteensa kärsivät tuosta pahimman pelkäämisestä.
Hän on ihana ihminen, mutta on aika rankkaa selittää toiselle, että en vastannut hänen viestiinsä koska minulla oli korona enkä siksi koska vihaan häntä.
Vihaat? Miksi? Pidät häntä kuitenkin ystävänäsi ja sanot hänen olevan ihana ihminen.
Freudilainen lipsahdus paljasti heidän ongelmien juurisyyn. Sivu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ystäväni on tuollainen ja se johtuu juurikin koulukiusaamisesta. Hänen pitäisi saada apua ongelmaansa, koska hänen kaikki nykyisetkin ihmissuhteensa kärsivät tuosta pahimman pelkäämisestä.
Hän on ihana ihminen, mutta on aika rankkaa selittää toiselle, että en vastannut hänen viestiinsä koska minulla oli korona enkä siksi koska vihaan häntä.
Vihaat? Miksi? Pidät häntä kuitenkin ystävänäsi ja sanot hänen olevan ihana ihminen.
Varmaankin se toinen kuvittelee, että jos ei vastaa heti viestiin niin tarkoituksella ignooraa yms. koska vainoharhat ja epäilyt yms.
Mä tiedän tuollaisen tyypin. Sen puoliso ei anna läheisyyttä tai seksiä, ei näytä tunteitaan, ja tää hänen vaimonsa ei usko että mies välittää. Hänen mielestään teot kertoo totuuden, eivät sanat. Täytyy sanoa, että oon samaa mieltä. Miestä ahdistaa, kun tää nainen ei usko. Varsinkin, kun heidän suhteensa ei ollut näin kylmä aiemmin. Kun mies ei enää kaivannut seksiä, loppui läheisyys. Ihmekös tuo, jos tää nainen ei usko.
Luulosairas, skitsofreenikko, onhan näitä.