mikä on suhteenne pahin kriisi? Tai oli?
Kommentit (18)
Henkinen sairastuminen johti agressiiviseen käytökseen, masennukseen ja lopulta oli yksi tärkeä tekijä siinä, että suhde loppui. Tosin merkkejä tasapainottomuudesta oli kyllä jo ennen lastakin. Ei kuunnellut silloin neuvoja hakea apua, eikä kuuntele vieläkään, kun ei tunnista itseään sairaaksi.
mulla on ollut molemmat oikein viimosen päälle vaikeat raskaudet (sairaalassa oloa yms.) en voinut hoitaa kotia, käydä töissä ja se tietenkin vaikutti jo omaankin mielialaan, minkä vuoksi olin oikea noita-akka miehelleni!
Paha vaihe alkoi toisen lapsemme odotuksen loppupuolella ja kesti puolivuotta lapsen syntymän jälkeen.
Mies asetti kotiimme salakuuntelu laitteen. Tutki sähköpostit, tekstiviestit, soitetut puhelut, vaatteet, kuitit, asunnon... Soitti ystävilleni ja uhkaili heitä. Vaati minua käyttämään peittäviä vaatteita (solisluut piiloon, polvet piiloon, väljät housut, olkapäät piiloon, ei uimapukua rannalle...). Vahti ilmeitäni esim kaupankassalla jos oli miesmyyjä. Mies lääkärille en saanut mennä.
Hän sai päähänsä, että netistä löytyy minusta otettu alastonkuva. Ei todellakaan löydy. Mies herätteli minua keskellä yötä ja vaati selvityksiä asioista. Meidän esikoinen oli silloin alle kaksi vuotias ja oli ihan muutenkin rankkaa, kun ei saanut kunnolla nukuttua lasten takia.
Muutakin oli ja jonkin verran on edelleen, mutta ei ollenkaan siinä määrin kuin aikaisemmin. Lasten takia en ottanut eroa, mutta hilkulla se oli.
lähdin ravintolasta vieraiden mukaan yms. Onneksi tajusin jättää eksäni, enkä kertonut hänelle noista seikkailuista. Olimme olleet yhdessä 9 vuotta. Nykyisen mieheni kanssa olen ollut pian 10 vuotta ja ikinä ei ole käynyt pettäminen edes mielessä. Eksän kanssa haaveilin alusta alkaen muista... Olisi vain pitänyt olla ryhtiä enemmän, eikä roikkua siinä turvallisessa suhteessa niin kauan!
Mies tajusi olevansa sairaanloisen mustasukkainen. (Hän erosi ex-vaimostaan tämän maattua mieheni siskon miehen kanssa.) Mies muutti käytöstään, mutta välillä mustasukkaisuus meinaa kohottaa päätään. Silloin aiheesta keskustellaan taas ja mies rauhoittuu.
Olen koko ajan varuillani enkä tiedä nouseeko mustasukkaisuus joskus uudelleen todelliseksi ongelmaksi. Itse en ole antanut mitään aihetta mustasukkaisuuteen, johtuu siis ex-vaimosta ja lapsuudesta yms. Lasten takia olen halunnut jatkaa avioliittoa ja miehenikin takia.
Suhteemme on eheytynyt paljon. Suurin osa ajasta on ihan onnellista ja mukavaa. Eniten taitaa nykyään häiritä minun PMS...
Alkoholi ei vielä ole kriisin paikka mutta saa nähdä mihinkä se tästä kehittyy.
Luottamusta rakennetaan edelleen kahden vuoden jälkeen uudelleen. Onneksi oli talo ja koira, muuten olisin jo kaukana.
Nyt pelaaminen loppunut. Muuten menee ihan hyvin, mutta luottamus ei vielä 100%.
Siis se oli todella rankkaa, kun en viihtynyt kotona jo oli kaikkea typerää. mutta hyvän terapian ja parisuhde apujen kautta ollaan päästy ylös sieltä ja tehty sen jälkeen 2 lastakin.
sellainen yleinen kyllästyminen, rakkauden kaikkoaminen, ei yhteistä aikaa, eikä voimia tehdä töitä suhteen eteen... mietin päivittäin vaan elämää ilman miestä! Voi kun senkin energian sais kanavoitua siihen suhteen hoitamiseen...
alkuvaiheessa kun puhuttiin tulevaisuuden haaveista ja minä kerroin haluavani suurperheen eli vähintään 4 lasta ja mies oli ihan täysin samaa mieltä ja sanoi myös haluavansa paljon lapsia. Oli kuulema sanonut niin vain jotta saisi minut koukkuun ja oikeasti kaksikin oli hänestä liikaa. Minulle tämä oli kova shokki ja romutti koko tulevaisuuden näkymäni. Meillä oli asiasta paha riita ja jonkun aikaa keikuttiin eron partaalla mutta päätettiin jatkaa kuitenkin.
tosin mies ei huijannut, vaan huomasi ekan lapsen jälkeen että perhe-elämä ei ole häntä varten. Siihen jäi haaveet suurperheestä... koville on ottanut mutta vielä ollaan yhdessä.
siinähän se lyhyesti...
sen jälkeen ei sitten parisuhdekriisejä ole ollutkaan... yksinhuoltaja-isänä :-D
pettäminen ja valehtelu. Suhde loppui.
Suhde on väljähtänyt, melkein kahteen vuorkauteen emme ole vaihtaneet kuin kaksi sanaa: heit kun mies tuli eilen illalla töistä kotiin..
Mietin usein, millaisessa kämpässä asuisin ilman miestäni, mitä tekisin jne.
Haaveilen uusista suhteista... mua vaivaa tosi paljon, koska todellakin tuntuu että tämän energian kun sais käytettyä nykyisen suhteen hoitamiseen ei asiat olis näin huonosti. Toisaalta jos yritän ei mieheltä tule mitään vastakaikua ja vaivun taas haaveisiin " omasta" elämästä... Ja tiedän samalla että tämä haaveilu vie minut koko ajan kauemmas siitä tavoitteesta että vielä löytäisimme miehen kanssa toisemme.
t. 2
olisi entinen mies). Mutta luottamus siinä meni. Valehtelu on myös kuulunut asiaan. Tällä hetkellä pahin ongelma on alkoholin käyttö.
Nyt odotellaan toista ja luulisin että helpommin selvitään.
hoitaa nyt itseään ja on raitis...Päivä kerrallaan