En käy enää toimistolla kuin pakollisen minimimäärän
Toimistolla ei ole yleensä ketään paikalla. Turha nähdä vaiva lähteä aamuisin, jos olet samoissa etäpalavereissa kuin kotonakin. Jos toimistolla joku onkin, ei häntä palaveriputken takia tavoita.
Kommentit (37)
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Mitäpä sinne turhan takia ajamaan. Säästyy aikaa, rahaa ja luontoa, kun tekee konttorihommat kotona.
En oikeastaan tunne kollegoja. He eivät pahemmin vastaile, jos pyydät apua töiden kanssa. Ihan sama jos olisi yksinyrittäjä.
Olen ollut samassa firmassa nyt kahdeksan vuotta. Olen koko korona-ajan tehnyt tiimityötä työkavereideni kanssa, mutten konttorilla. Sitä ennen oli kaikenlaisia virkistyspäiviä ja pikkujouluja, jossa muut tulivat tutuiksi.
Aloitin työt korona-aikana. Saan lähinnä tiuskimista, että on kiire, jos yritän kysyä apua joltakin.
Kun aloitin nykyisen työni, minäkin yritin kysyä neuvoja työkavereilta. Kävi äkkiä selväksi, ettei kukaan halua tehdä mitään ylimääräistä ja meillä on esimies sitä varten, joka neuvoo ja auttaa. Ihmettelin sitä silloin, mutta ymmärrän nykyisin oikein mainiosti.
Meillä ei esimies neuvo eikä auta. Todella yksin joutuu työtä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään kukaan kävisi töissä enemmän kuin on pakko?
Alkuun ajattelin, että toimistolla olisin voinut tutustua työkavereihin ja saada ideoita miten töitä kannattaa hoitaa. Jäin kotiin, kun huomasin ettei se mene niin.
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Mitäpä sinne turhan takia ajamaan. Säästyy aikaa, rahaa ja luontoa, kun tekee konttorihommat kotona.
En oikeastaan tunne kollegoja. He eivät pahemmin vastaile, jos pyydät apua töiden kanssa. Ihan sama jos olisi yksinyrittäjä.
Olen ollut samassa firmassa nyt kahdeksan vuotta. Olen koko korona-ajan tehnyt tiimityötä työkavereideni kanssa, mutten konttorilla. Sitä ennen oli kaikenlaisia virkistyspäiviä ja pikkujouluja, jossa muut tulivat tutuiksi.
Aloitin työt korona-aikana. Saan lähinnä tiuskimista, että on kiire, jos yritän kysyä apua joltakin.
Kun aloitin nykyisen työni, minäkin yritin kysyä neuvoja työkavereilta. Kävi äkkiä selväksi, ettei kukaan halua tehdä mitään ylimääräistä ja meillä on esimies sitä varten, joka neuvoo ja auttaa. Ihmettelin sitä silloin, mutta ymmärrän nykyisin oikein mainiosti.
Meillä ei esimies neuvo eikä auta. Todella yksin joutuu työtä tekemään.
Ikävä tilanne, pahoittelut siitä. Minulla on vissiin aina käynyt hyvä tuuri pomojen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan tuttua. Meidän toimistossa vieläpä on vain muutama ihminen, joten hyvinkin voi käydä niin, että ajelee ihan "turhaan" 15 km toimistolle viettääkseen päivän siellä täysin yksinään.
Sama. En ymmärrä miksei työnantaja yritä kehittää jotain käytäntöjä, jotta pakollisissa lähipäivissä olisi jotain ideaa. Ei niissä ole mitään järkeä, jos et tapaa ketään kasvokkain. Valtavissa toimistotiloissa on paikalla yleensä vain ne pari tyyppiä, jotka asuvat samassa korttelissa tms.
En ymmärrä miksei voida yhtä hyvin siirtyä 100 % etätyöhön, jos kerran toimistopäivien osalta ei ole mitään ideaa miten ne pitäisi käyttää ja on täysin sattumasta kiinni tapaako lähipäivinä edes ketään toimistolla. Säästyisi tilavuokrissakin.
Jos jotain hyvää koronasta seurasi, niin se on tämä etätyökulttuuri. Vieläkin kauhulla muistelen vanhaa aikaa, kun kello herätti 5:30, jotta ehti käydä suihkussa, syödä aamupalan ja vetää tällingit niskaan, jotta ehti tarpeeksi ajoissa seisomaan ruuhkiin. Toimistolla jos oli sitten rauhallisempi päivä, niin koitit salaa lukea jotain iltalehden sivuja aikasi kuluksi, kun hävetti ettei töitä ollut. Ei se lehden luku toki kiellettyä silloinkaan ollut. Mutta etpä voinut laittaa vaikka pyykkejä tai tiskejä, mitä etätöissä pystyy nyt tekemään.
Sitten iltapäivällä sama rumba uudestaan. Takaisin ruuhkiin seisomaan. Kotona oli ehkä siinä puoli kuudelta ja aivan väsyneenä. Ei toivoakaan että olisi jaksanut lähteä vaikka kuntosalille, mitä etätöiden jälkeen jaksaa oikein hyvin. Talvella pimeään aikaan ei valoa ehtinyt nähdä ollenkaan.
Nykyisin kello herättää 7:30. Siitä kahvit ja aamupalat koneen viereen ja töihin. Jos on rauhallisempi päivä, voi käydä kävelyllä, tehdä kotitöitä tai vaihtaa vaikka autoon renkaat. Työt loppuu klo 16 ja sitä on samantien kotona. On jopa kiva lähteä treenaamaan päivän päätteeksi. Ei ole sitä väsymystä, masennusta ja ketutusta mitä lähitöiden jälkeen yleensä oli. Lapset kun tulee nykyisin koulusta, niin heidänkään ei tarvitse olla yksin kotona. Lapsia tulee nähtyä ihan eri tavalla, kuin vanhaan aikaan.
Nykyisin käyn toimistolla noin kerran kuukaudessa. Erikseen sovittu päivä, että muutkin tulevat silloin. Se on oikein hyvä määrä sitä "yleistä pöhinää" mitä työpaikoilla kuulemma pitää myöskin olla. Myös kustannuksiin on tullut etätyön kautta säästöjä. Bensaa menee enää vain murto-osa siitä mitä ennen ja kotilounas ei maksa sitä 12 euroa, minkä töissä sai päivittäin ennen maksaa.
Nyt en vaihtaisi tätä työntekemisen mallia edes rahaan. Jos ehdotettaisiin vaikka 500e/kk lisäliksaa siitä, että joka päivä pitäisi olla sitten toimistolla, niin en taatusti edes harkitsisi. Elämänlaatu on etätöiden kautta parantunut niin merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain hyvää koronasta seurasi, niin se on tämä etätyökulttuuri. Vieläkin kauhulla muistelen vanhaa aikaa, kun kello herätti 5:30, jotta ehti käydä suihkussa, syödä aamupalan ja vetää tällingit niskaan, jotta ehti tarpeeksi ajoissa seisomaan ruuhkiin. Toimistolla jos oli sitten rauhallisempi päivä, niin koitit salaa lukea jotain iltalehden sivuja aikasi kuluksi, kun hävetti ettei töitä ollut. Ei se lehden luku toki kiellettyä silloinkaan ollut. Mutta etpä voinut laittaa vaikka pyykkejä tai tiskejä, mitä etätöissä pystyy nyt tekemään.
Sitten iltapäivällä sama rumba uudestaan. Takaisin ruuhkiin seisomaan. Kotona oli ehkä siinä puoli kuudelta ja aivan väsyneenä. Ei toivoakaan että olisi jaksanut lähteä vaikka kuntosalille, mitä etätöiden jälkeen jaksaa oikein hyvin. Talvella pimeään aikaan ei valoa ehtinyt nähdä ollenkaan.
Nykyisin kello herättää 7:30. Siitä kahvit ja aamupalat koneen viereen ja töihin. Jos on rauhallisempi päivä, voi käydä kävelyllä, tehdä kotitöitä tai vaihtaa vaikka autoon renkaat. Työt loppuu klo 16 ja sitä on samantien kotona. On jopa kiva lähteä treenaamaan päivän päätteeksi. Ei ole sitä väsymystä, masennusta ja ketutusta mitä lähitöiden jälkeen yleensä oli. Lapset kun tulee nykyisin koulusta, niin heidänkään ei tarvitse olla yksin kotona. Lapsia tulee nähtyä ihan eri tavalla, kuin vanhaan aikaan.
Nykyisin käyn toimistolla noin kerran kuukaudessa. Erikseen sovittu päivä, että muutkin tulevat silloin. Se on oikein hyvä määrä sitä "yleistä pöhinää" mitä työpaikoilla kuulemma pitää myöskin olla. Myös kustannuksiin on tullut etätyön kautta säästöjä. Bensaa menee enää vain murto-osa siitä mitä ennen ja kotilounas ei maksa sitä 12 euroa, minkä töissä sai päivittäin ennen maksaa.
Nyt en vaihtaisi tätä työntekemisen mallia edes rahaan. Jos ehdotettaisiin vaikka 500e/kk lisäliksaa siitä, että joka päivä pitäisi olla sitten toimistolla, niin en taatusti edes harkitsisi. Elämänlaatu on etätöiden kautta parantunut niin merkittävästi.
Aloitin korona-aikana. En koe että minulla on minkäänlaista työyhteisöä. Työ masentaa aika tavalla.
75 km toimistolle matkaa yhteen suuntaan, lähtö klo 5.00, täytyy käydä kerran viikossa, luoja kiitos tuli korona ja etätyöpäätös joka jatkuu.
Itse aloitin uudessa työpaikassa tammikuussa sinä vuonna kun korona tuli. Onneksi ehdin edes 2 kk perehtyä talon tavoille, ennen etätöiden alkua. Nykyään käyn toimistolla noin 1 krt/2 kk. Olen tietenkin tyytyväinen kun säästän työmatkoissa 2h/pvä. Kyllä olen aika pahasti erakoitunut, mieheni jätti perheensä yhteisen 28 vuoden jälkeen. Omaan työkuvaani kuuluu aika paljon kokouksia, ei niitä kuitenkaan ole etätöiden takia tullut yhtään lisää. Talon sisäisiä kokouksia on 1 krt/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan tuttua. Meidän toimistossa vieläpä on vain muutama ihminen, joten hyvinkin voi käydä niin, että ajelee ihan "turhaan" 15 km toimistolle viettääkseen päivän siellä täysin yksinään.
Sama. En ymmärrä miksei työnantaja yritä kehittää jotain käytäntöjä, jotta pakollisissa lähipäivissä olisi jotain ideaa. Ei niissä ole mitään järkeä, jos et tapaa ketään kasvokkain. Valtavissa toimistotiloissa on paikalla yleensä vain ne pari tyyppiä, jotka asuvat samassa korttelissa tms.
En ymmärrä miksei voida yhtä hyvin siirtyä 100 % etätyöhön, jos kerran toimistopäivien osalta ei ole mitään ideaa miten ne pitäisi käyttää ja on täysin sattumasta kiinni tapaako lähipäivinä edes ketään toimistolla. Säästyisi tilavuokrissakin.
Osaako joku sanoa miksei näin toimita? En ymmärrä mikä idea on tulla toimistolle yhtenä satunnaisena päivänä kerran tai kahdesti viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan tuttua. Meidän toimistossa vieläpä on vain muutama ihminen, joten hyvinkin voi käydä niin, että ajelee ihan "turhaan" 15 km toimistolle viettääkseen päivän siellä täysin yksinään.
Sama. En ymmärrä miksei työnantaja yritä kehittää jotain käytäntöjä, jotta pakollisissa lähipäivissä olisi jotain ideaa. Ei niissä ole mitään järkeä, jos et tapaa ketään kasvokkain. Valtavissa toimistotiloissa on paikalla yleensä vain ne pari tyyppiä, jotka asuvat samassa korttelissa tms.
En ymmärrä miksei voida yhtä hyvin siirtyä 100 % etätyöhön, jos kerran toimistopäivien osalta ei ole mitään ideaa miten ne pitäisi käyttää ja on täysin sattumasta kiinni tapaako lähipäivinä edes ketään toimistolla. Säästyisi tilavuokrissakin.
Osaako joku sanoa miksei näin toimita? En ymmärrä mikä idea on tulla toimistolle yhtenä satunnaisena päivänä kerran tai kahdesti viikossa.
Etätyösopimuksessa on joka tapauksessa maininta, että toimistolle on tultava työtehtävien sitä edellyttäessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan tuttua. Meidän toimistossa vieläpä on vain muutama ihminen, joten hyvinkin voi käydä niin, että ajelee ihan "turhaan" 15 km toimistolle viettääkseen päivän siellä täysin yksinään.
Sama. En ymmärrä miksei työnantaja yritä kehittää jotain käytäntöjä, jotta pakollisissa lähipäivissä olisi jotain ideaa. Ei niissä ole mitään järkeä, jos et tapaa ketään kasvokkain. Valtavissa toimistotiloissa on paikalla yleensä vain ne pari tyyppiä, jotka asuvat samassa korttelissa tms.
En ymmärrä miksei voida yhtä hyvin siirtyä 100 % etätyöhön, jos kerran toimistopäivien osalta ei ole mitään ideaa miten ne pitäisi käyttää ja on täysin sattumasta kiinni tapaako lähipäivinä edes ketään toimistolla. Säästyisi tilavuokrissakin.
Osaako joku sanoa miksei näin toimita? En ymmärrä mikä idea on tulla toimistolle yhtenä satunnaisena päivänä kerran tai kahdesti viikossa.
Etätyösopimuksessa on joka tapauksessa maininta, että toimistolle on tultava työtehtävien sitä edellyttäessä.
Tämä ihan aidosti kiinnostaa minua. Miksi maksaa vuokraa kymmenistä työhuoneista, jos paikalla on yleensä max. 4 henkeä?
Muutin elokuussa miesystäväni luo, tilapäisesti.
Samalla aloin tekemään etää kokonaan. Ennen kävin satunnaisesti, nyt en yhtään.
Aamulla olen käynyt uimassa, viettänyt hauskan tuokion naapureiden kanssa, nyt on ruoka tulollaan.
Toimistolla käynistä tarkoittaa auton ostamista ja parkkipaikkaongelmaa
Vierailija kirjoitti:
Muutin elokuussa miesystäväni luo, tilapäisesti.
Samalla aloin tekemään etää kokonaan. Ennen kävin satunnaisesti, nyt en yhtään.Aamulla olen käynyt uimassa, viettänyt hauskan tuokion naapureiden kanssa, nyt on ruoka tulollaan.
Toimistolla käynistä tarkoittaa auton ostamista ja parkkipaikkaongelmaa
Kyllä. Mutta koetko kuuluvasi työpaikkaan? Onko teillä hyvä yhteishenki, vaikkette tapaa toisianne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin elokuussa miesystäväni luo, tilapäisesti.
Samalla aloin tekemään etää kokonaan. Ennen kävin satunnaisesti, nyt en yhtään.Aamulla olen käynyt uimassa, viettänyt hauskan tuokion naapureiden kanssa, nyt on ruoka tulollaan.
Toimistolla käynistä tarkoittaa auton ostamista ja parkkipaikkaongelmaa
Kyllä. Mutta koetko kuuluvasi työpaikkaan? Onko teillä hyvä yhteishenki, vaikkette tapaa toisianne?
Vai koetko olevasi tehtävänantoja hoitava yksinyrittäjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin elokuussa miesystäväni luo, tilapäisesti.
Samalla aloin tekemään etää kokonaan. Ennen kävin satunnaisesti, nyt en yhtään.Aamulla olen käynyt uimassa, viettänyt hauskan tuokion naapureiden kanssa, nyt on ruoka tulollaan.
Toimistolla käynistä tarkoittaa auton ostamista ja parkkipaikkaongelmaa
Kyllä. Mutta koetko kuuluvasi työpaikkaan? Onko teillä hyvä yhteishenki, vaikkette tapaa toisianne?
Vai koetko olevasi tehtävänantoja hoitava yksinyrittäjä?
Miten koette työelämän tällä hetkellä?
Minä ainakin olen 101% kaljaa juon niin on kivempaa tehdä täitä ja pää kestää
Meillä vielä tilanne on sellainen, että tämä toimisto on jokaisen asuinpaikkaan nähden "syrjässä" ja etäällä muista firman tämän paikkakunnan työntekijöistä. Mutta koska toiseen paikkaan ei kaikki mahdu, on meidän tiimi hajasijoitettu toiseen pisteeseen. Jokaisella meistä on se 15-20 km matkaa tuonne toimistolle.