Olen kateellinen puolisolleni
Sai suvultaan isohkon summan rahaa, joten aiempi tasavertainen taloudellinen tilanne ei enää olekaan tasavertainen. Mä makselen lainojani vielä kymmenen vuotta kun taas puoliso on velaton ja pohtii mihin seuraavaksi sijoittaisi. Itselleni ei ole tulossa mitään perintöä tai pikavoittoa mistään, joten ihan saan omillani pärjätä.
Muita vastaavassa tilanteessa olevia? Miten olette selvinneet tilanteen kanssa?
Kommentit (21)
No mitäpä siinä nyt tekemään. Onhan toisaalta parempi pikku lisä raha mistä voit hyötyä lomilla jne.
Aina joku tienaa enemmän ja joku perii enemmän. Elämä on. Niele kiukku.
Vierailija kirjoitti:
Aina joku tienaa enemmän ja joku perii enemmän. Elämä on. Niele kiukku.
Niin on nieltävä. Harmittaa kun haluaisin olla taloudellisesti tasa-arvoinen, mutta en sitä enää voi olla
-ap
Sun pitää edetä urallasi, menestyä ja sijoittaa jotta pääset isompiin rahoihin käsiksi omalla työlläsi.
Käärinliinoissa ei oo taskuja, hei
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää edetä urallasi, menestyä ja sijoittaa jotta pääset isompiin rahoihin käsiksi omalla työlläsi.
Olen edennytkin ja yrittänyt sijoitta. Tienaan palkkatyöstäni enemmän kuin puoliso, mutta eipä se paljoa auta kun toiselle on lätkäisty ilmainen (no okei, verot toki piti maksaa) satku tilille. Saa aika hemmetisti kuroa kiinni. Ei oikeestaan oo mulle edes käytännössä mahdollista. Eli on vain sopeuduttava tähän epätasapainoon
-ap
Mun puolison opiskelupaikka ja työmahdollisuudet olivat mielenkiintoisempia kuin minun. Olin todella kateellinen niistä mutta toisaalta myös ylpeä hänestä. Hänen hyvinvointinsa vaikutti minuunkin. Sitten työura hyytyi ja minun tasainen työura alkoikin tuntumaan hyvältä. Puolisoni tienaa nyt vähemmän kuin minä ja tulen saamaan häntä paljon paremman eläkkeen. Voin sanoa, että en tunne vahingoniloa. Harmittaa, kun emme voi matkustella yms kun puoliso ei halua ottaa minulta rahaa vastaan.
En ymmärrä. Itse olisin iloinen, että rakastamani ihminen on saanut perinnön.
Etkö rakasta puolisoasi vai miksi et halua hänelle hyvää?
Jos minulle tulisi paljon rahaa niin tottakait maksaisin naimisissa ollessani puolisonikin velat pois jos siihen luvan saan.
Onko se väärin?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Itse olisin iloinen, että rakastamani ihminen on saanut perinnön.
Etkö rakasta puolisoasi vai miksi et halua hänelle hyvää?
Totta kai rakastan ja haluan hyvää. Kyse oli siitä, että tunnen kateutta ja sillä ei ole tekemistä sen kanssa ettenkö haluaisi puolisolle hyvää. En ole ylpeä tästä tunteesta ja haluaisinkin että se menisi pois, mutta eipä ole vielä mennyt.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Jos minulle tulisi paljon rahaa niin tottakait maksaisin naimisissa ollessani puolisonikin velat pois jos siihen luvan saan.
Onko se väärin?
Onhan se väärin jos lahjakirjassa on suljettu puoliso pois lahjasta. Ja näin melkein aina on.
Rahaan liittyvä kateus ei tiedä hyvää.
Jos mun mies saisi ison perinnön, eikä maksaisi yhteisiä velkoja, kuin "oman osuutensa", saisi maksaa mut tästä talosta ulos.. Yhteinenhän tämä elämä on tuloineen ja menoineen.
Vierailija kirjoitti:
Rahaan liittyvä kateus ei tiedä hyvää.
Olisiko sulla antaa jotain neuvoja asian käsittelyyn?
-ap
Kuoliko miehen läheinen ja olet siitä kateellinen?
Vierailija kirjoitti:
Kuoliko miehen läheinen ja olet siitä kateellinen?
Ei kuollut. Sai lahjan. Tosiaan perinnöt on vielä toki tulossa.
-ap
No ostaa sinulta osuuden talostanne. Eli hän omistaa vaikka 70% talosta sen jälkeen. Silloin sinun laina pienenee. Tai maksaako nyt yhtään enempää yhteisistä kuluista, jos kerran menot on hänellä nyt pienemmät.
Vierailija kirjoitti:
No ostaa sinulta osuuden talostanne. Eli hän omistaa vaikka 70% talosta sen jälkeen. Silloin sinun laina pienenee. Tai maksaako nyt yhtään enempää yhteisistä kuluista, jos kerran menot on hänellä nyt pienemmät.
Miten tämä parantaisi taloudellista tasa-arvoa? Päinvastoinhan siinä kävisi.
-ap
Eikö kellään ole ollut vastaavaa tilannetta?