Ihmisten viha on jotain ihan järkyttävää.
Vihalla ei ole aikaan saatu mitään hyvää, viha ei ole kantava voima minkään suhteen. Jos viha yhdistää ihmisiä niin aika huono perusta on ihmisten väliselle yhteydelle siis se että viha yhdistää teidät toisiinne. Mikä mielestänne on johtanut siihen että teillä on tarve vihata?
Kommentit (24)
Ja voiko vihaajaan luottaa millään tasolla? Jos viha johtaa siihen että murhaa lajitoverinsa niin eihän se kauhean luotettavalta lajitoverilta kuulosta? Ihmiset ketkä ei osaa rakastaa vaan vihaavat on huonoa seuraa enkä jaa heidän kanssaan yhtään mitään, en halua olla osa psykopaatti vihaajia, en tunne mitään yhteyttä vihaa tunteviin ihmisiin.
Toiset vihaavat kateudesta. Toisilla viha on normaali ja hyödyllinen tunne. Viha syttyy, kun kokee vääryyttä ja on tarve puolustautua.
Ikuisuudessa ei ole vihalle sijaa.
Se on sitten toinen asia antaako vihalleen periksi, aina on vaihtoehtoja niin kauan kuin mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut. Ihmiset vihaavat esimerkiksi mielipiteidensä perusteella eikä silloin vihaan tarvita vääryttä pohjaksi. Jos henkilökohtaisella tasolla historia koskettaa ihmistä niin siinä vaiheessa vihalle löytyy miljoona ja yksi syytä. Kyllä minäkin voisin kaivaa historian kirjan esiin ja alkaa perustelemaan vihaani vaikka en ole kokenut minkäänlaista vääryttä.
Tulemme näkemään vielä sodan ja tähän oli ihmisten keskinäinen viha syynä. Viisaampaa jättää vihaajat taakseen ja pamauttaa lentokoneella bahamalle kun sota syttyy!
Mene kysymään kultamekkoiidan haukkumisketjusta.
Ihmisillä on monia tunteita. Vihakin kuuluu niihin tunteisiin. Jatkuva vihan tunne on kuitenkin oire jostain vakavammasta.
Viha on täysin normaali ja tarpeellinen tunne siinä missä ilo ja surukin.
Kun tunteita aletaan torppaamaan, niin se ei koskaan enteile mitään hyvää.
Minä käyn vihan voimalla. Mitä vihaisempi olen sitä enemmän saan aikaan. Hyssyttelijöistä ei ole mihinkään.
Monet vihaavat kun heillä on mielestään valta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Viha on täysin normaali ja tarpeellinen tunne siinä missä ilo ja surukin.
Kun tunteita aletaan torppaamaan, niin se ei koskaan enteile mitään hyvää.
Oikeutetuksi tunnettu viha, on kärsitty vääryyttä, ja itsekkäistä syistä tunnettu viha, toinen on este jollekin omalle.
Kateus, yksinäisyys, katkeruus, ei jaksa suhtautua elämään ja tähän kaikkeen mitä tapahtuu. Tuntuu niin kummalliselta tämä elämä nykyisin.
Viha on tunne, mikä kalvaa eniten vihaajaa. Se ei hyödytä mitään, eikä sillä saavuta mitään.
Miksi pitäisi antaa täysin turhan tunteen tunkeutua mieleen?
Hyvää vihaa ei pidä tukahduttaa, se täytyy muuttaa voimavaraksi ja naisenergiaksi, sekä vapauttaa av-palstalle.
Vihaan minua tietoisesti loukanneita ja nöyryyttäneitä ihmisiä. Tiedän kyllä, että elämäni olisi helpompaa ilman vihan tunteen läsnäoloa ja kostamiseen menee aikaa ja voimavaroja, mutta en voi itselleni enkä tunteilleni mitään.
Jatkuva pakottaminen esimerkikis ammatillisesti väärään suuntaan vastoin omaa tahtoani. Samoin valinnanvaihtoehtojen vähyys. Kohtaamani ilkeys ja viha.
Tällä palstalla varsinkin huomaa ihmisten valtavan pahoinvoinnin. Suosittelen välttelemään niin paljon kuin mahdollista. Keskitytään hyvään <3