Miksi juhlapyhinä nousee suru puseroon?
Jotenkin epämääräinen syyllisyys että pitäisi vieraillla vanhemmilla useammin. Joku kaverisuhde on päättynyt vähän ikävästi. Sekin sanoi sulloin niin ja näin. Olenko muistanut olla huomaavainen pyolisolle. Kaikilla muilla on täydellinen elämä.
Tämä alkaa aina muutamaa päivää ennen juhlapyhiä ja menee ohi saman tien kun pyhät on lusittu. Miksi?
Kommentit (3)
Normaali rutiini katkeaa juhlapyhinä. Sitten sitä pyörii vähän epämääräisesti eikä saa otetta mistään. Onneksi pyhät on aika lyhyitä.
No mulla se johtuu ainakin siitä, että en pääse viettämään näitä juhlapyhiä koskaan niin kuin unelmissani haluaisin. Eli yleensä vietän näitä yksin, kun haaveissa olisi viettää ison perheen tai edes puolison ja ystävien kanssa. Tuntuu, että elämä menee ihan hukkaan ja samalla mulla olis vaikka mitä kivoja ideoita mitä tehdä jos olisi seuraa. Olisi ihan suunnitella esimerkiksi kivoja menuja ja tarjottavia muillekin kuin itselle. Siitä nyt puhumattakaan kuinka looseriksi itsensä tuntee, kun viettää näitä aina yksin ja muilla on aina seuraa.
En ole juonut alkoholia, mutta kirjoitan kuin olisin kännissä. Ap