Lue keskustelun säännöt.
Yksin oleminen
Mietteliäs11
29.04.2023 |
On nii p*rseestä olla yksin. Vaikka onkin perhe ja lapset mutta puuttuu ystävät ja tukiverkosto.
Oot kodin vankina kun mies lähtee juhlimaan. Sä jäät kotia katsomaan lapsia. Kyllä mä hoidan oletetaan. Aina. Ja sitte ku haluaisin itse lähteä nii ei oo kaveria kenen kanssa lähtisi. Jää kotia taas. Hoidat aina kodin ja arjen. Ja sitä se aina on.
Kommentit (20)
Yksinkin voi mennä ainakin harrastamaan, shoppailemaan, kahville, lounaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää yhdessä ja hankkikaa lapsenvahti, MLL, mitä näitä nyt on. Ei ole soveliasta, että mies lähtee kovin usein yksin juhlimaan.
Sama juttu, mutta ei ole sitä miestäkään. Olisi taas lapsivapaa viikonloppu, mutta ei ole ketään kaveria.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkin voi mennä ainakin harrastamaan, shoppailemaan, kahville, lounaalle.
Yksin voi mennä ihan mihin vaan. Itsekin menin yksin baariin vetämään lärvit vuosikymmenien ajan. Vai onko se kielletty?
Ei mullakaan muuta kuin paistoin tuossa vähän munkkeja. Väsyttää, kohta nukkumaan. Huomenna on uusi päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn yksin joogassa, avajaisissa, näyttelyissä, matkoilla, shoppailemassa, hoitoloissa ja ihan missä vain. Miksi te odotatte että olisi joku pitämässä kädestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkin voi mennä ainakin harrastamaan, shoppailemaan, kahville, lounaalle.
Yksin voi mennä ihan mihin vaan. Itsekin menin yksin baariin vetämään lärvit vuosikymmenien ajan. Vai onko se kielletty?
Ei kuulu minun harrastuksiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, menet yksin ja HANKIT sieltä seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn yksin joogassa, avajaisissa, näyttelyissä, matkoilla, shoppailemassa, hoitoloissa ja ihan missä vain. Miksi te odotatte että olisi joku pitämässä kädestä?
Kun on käynyt aina yksin joka paikassa 20 vuoden ajan niin olisi se kiva että olisi joskus seuraakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kerran yksin ravintolassa syömässä ja joku täti tuli sitä kysymään ja ihmettelemään. Joillekin on niin vaikea ymmärtää, että yksinkin voi tehdä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn yksin joogassa, avajaisissa, näyttelyissä, matkoilla, shoppailemassa, hoitoloissa ja ihan missä vain. Miksi te odotatte että olisi joku pitämässä kädestä?
Kun on käynyt aina yksin joka paikassa 20 vuoden ajan niin olisi se kiva että olisi joskus seuraakin.
Ja jos ei ole niin sitten jäät kotiin, vai? Aloituksen hengen mukaisesti, oletan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Itse olen sinkku ja ystävät ovat kaikonneet sinne vauvaperhevaipparumbakuplaan. Eipä ole paljoa kyselleet perään, kun aikoinaan jätin sen yksipuolisen yhteydenpidon. Yksin olen mennyt ravintolaan syömään ja risteilemään, ja matkustamaan ylipäätään. Vaatiihan se aluksi sen henkisen kynnyksen ylittämistä, mutta kun sen tekee monta kertaa, niin tuleehan siitä jo tapa.. ja uusi tuttavuuksia tapaa.
Tää olisi voinut olla mun kirjoittama. Tää yksinäisyys on niin peestä. Saan kyllä omaa aikaa jumppatunneilla ja opiskellessa, mutta miten ihana olisi lähteä kunnolla ulos tanssimaan aamuun asti. Miehellä omat kaverinsa, minun kaverit hävisivät lasten myötä. Ja niitä tuliverkkojakaan ei ole että kahdestaan päästäisiin, eikä parisuhdetta ole jäljellä enää sen vertaa että miehen kanssa välttämättä kiinnostaisikaan lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yksin ja tykkään vaikka en tee muuta kuin nukun, käyn töissä, katson televisiota ja surffaan netissä.
Ota ero miehestä mikäli ei ole tehty avioehtosopimusta tai että mies tietää sun henkilötunnuksen ja tiedot, eli voi ottaa vaikka velkaa sinun nimiisi ennen kuin eroat edes.
Tai eroa ja muuta kerrostaloon asumaan kun lapset ovat käyneet ensin lukion ja sitten ammattikoulun ja muuttavat sitten pois kotoa, jolloin koti tuntuu isolta. Itse asun vuokralla 12v ja sitten muutan kerrostaloyksiöön jälleen asumaan. Omakotitaloissa on se haittapuoli että niitä ei voi haja-asutusalueilla myydä voitolla (tiedän kun suvussa on näitä asioita molemmilla puolilla ja kulut siirtyvät lasten hoitoon, itse olen vastuussa itsestäni joten tilanteeni on helpompi, sama koskee mökin myyntiä tai siirtymistä lapsille, ellen itse ala korjaamaan myyntikelpoiseksi sitä kun hankin itselle alan kokemusta ensin 11v ajalta jonka opiskeluun menee aikaa mikäli käy amk 5v, sitten työtä 3v ja yamk 3v ja mahdollisesti yliopiston ja opiskelee maisteriksi 5v ja sitten tohtoriksi 4-7 vuodessa (ellei kyseessä ole lääkärin tai lakimiehen tutkinnot, jotka kestää 7v tai muu ala, mikäli on soveltuva sille alalle (autismi, asperger saattaa haitata työllistymistä, opiskelua ammattikouluissa ja harrastuksissa (paitsi yksilölajeissa jos ei kilpaile), mikä luokitellaan syrjinnäksi tai on lain mukaista, tosin missä on kirjoilla ja opiskeleeko alalle missä ei ole töitä oli pandemiaa tai sotaa tai sitten muuta eli ei.
Ei nyt mitään eroa, se on helppo laulu kaikissa ketjuissa, kun vähänkin harmittaa.
Syntymä on kuolemantuomio :(
Ei kukaan pysty hillitsemään sikiämistään.
Miksi ette ole hankkineet lastenvahtia? Vastusta sitä, että mies lähtee aina yksin.
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran yksin ravintolassa syömässä ja joku täti tuli sitä kysymään ja ihmettelemään. Joillekin on niin vaikea ymmärtää, että yksinkin voi tehdä asioita.
En usko. Olen syönyt yksin ravintoloissa varmasti yli sata kertaa, eikä ikinä ole kukaan tullut sitä ihmettelemään. Kaikkein vähiten Suomessa. Etelä-Euroopassa yksin ravintolaan menevälle naiselle (etenkin reppureissaajalle) tarjotaan herkästi paikan huonointa pöytää, mutta Suomessa en ole ikinä huomannut, että tarjoilijat kohtelisivat jotenkin huonommin kuin pariskuntia.
Täälki sinkut haaveilee vastaavasta elämästä. Hyvä muistutus mitä rouvana olo oikeesti on.