Miksi aikuisilla lapsilla pitää brassailla?

Mun ei tarvitse brassailla kun lähipiiri tietää muutenkin miten hyvin mun lapsilla ja lastenlapsilla menee. En tee päivityksiä heistä faceen mutta kerron kuulumiset jos kysytään. 

Vierailija kirjoitti:

Kai nyt lapsestaan saa olla ylpeä?

Se ei tarkoita sitä, että kertoo ihan kysymättä aikuisten lastensa touhuista ympäri kyliä. Diplomi-insinööri tyttäreni Maija osti juuri aivan iiiihanan uuden sähköauton. 😌

En koskaan brassaile, eivätkä lapsenikaan itse brassaile...

Mulla on yks sellanen tuttu. Työtön, aggressiivinen, pahasuinen alkoholisti ollu melkeen koko ikänsä. Pojasta tuli hyvin koulutettu, paljon tienaava ja kunnollinen. Tuttu aina ylpeilee että kyllä hän hyvän lapsen kasvatti.

Totuushan oli se, että pojan isoäiti oli se tuki ja turva. Lapsi tarvitsee yhden oikeanlaisen kiintymyssuhteen joka pitää mielen terveenä ja lapsen oikealla raiteella. Asui isoäidin luona suurimman osan ajasta jotta äiti sai ryypätä ja rällästää. 

Harmi, että kelan elättiperheestäsi kaikki ovat huono-oppisia vähä-älyisiä ihmisiä. Vanhempiinsa tulleet. Mutta osta uusi Marimekkopaita, jos se helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska lääkäripoika ja juristitytär kertovat jo termeinä ulkopuolisille, että tuossa perheessä ei epäonnistuttu kuten huumehemmon ja vankilassa istuvan tyttären perheessä kävi.

Lääkäripoika ja juristitytär saattavat päätyä samoihin hommiin 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai nyt lapsestaan saa olla ylpeä?

Saa toki mutta ei se sivullisia kiinnosta. Monilla ei ole muuta pätemisen aihetta. Se alkaa jo lapsen syntymästä. Ollaan niin parempia ihmisiä.

No samaa voi sanoa ihan kaikista aiheista. Ei sivullisia kiinnosta sun perhe, lemmikit tai harrastuksetkaan. Ja älä edes aloita mistään politiikasta. Miksi ketään kiinnostaisi, mitä mieltä sä olet jostain kokkareiden talouspolitiikasta tai Ukrainan sodasta, kun ei sulla ole mitään pätevyyksiä puhua niistä eikä sun puhe vaikuta kumpaakaan yhtään mitenkään?

No kyllä minuakin ärsyttää, jos joku ylpeilee nimenomaan sillä ajatuksella, että "MINÄ hänestä niin upean tein", mutta muuten minua ei haittaa ollenkaan, jos lasten (minkä ikäisten vain) saavutuksista, lapsista tms. iloitaan. Kivahan se vain on. Itsekin kerron iloisena lasteni (isompi on nyt jo täysi-ikäinen) asioista ja kuuntelen toisten juttuja. Eikä kyse ole siitä, että vain tietynlaiset saavutukset kelpaavat, tämä isompi lapseni on käynyt ammattikoulun, nuorempi tähtää ehkä yliopistoon, olen ylpeä heistä molemmista. Ja yhtä lailla olen ollut ylpeä esim. veljeni saavutuksista ja kertonut niistä. Itseäni ainakin kiinnostavat tuttavieni ilonaiheet olivat ne mitä vaan ja olen kyllä olettanut, että minunkin asiani kiinnostavat. Jännä tämä ajatus, että "ei sun asiat ketään kiinnosta". Ei ihme, että masennusta on, kun asenne on lähinnä tämä. Kyllä suomalaiset saavat kaikesta ongelman.

Minä kehun vaan 7-vuotiasta, kun se osaa sotkuisesti piirtää ja vähän pyöriä musiikin tahdissa, pääsee varmaan Suomen parhaimpaan taidelukioon tai Sibelius-Akatemiaan 😁

Saako totaali yh kehua? Mielestäni vähän saa.

Aikuisilla lapsilla keulitaan kun itse ollaan mitättömyyksiä.

Toisaalta jotkut oikeasti tykkää lapsistaan ja on ylpeitä niistä, vaikkette tietenkään te.

Vierailija kirjoitti:

Saako totaali yh kehua? Mielestäni vähän saa.

Ei ilman yhdysviivaa. Totaali-yh

Minua tavallaan säälittää omat vanhempani, kun he eivät ikinä pääse brassailemaan jälkikasvullaan. Olen mielenterveysongelmainen, köyhä ja mitättömän näköinenkin. Vanhemmat tekivät parhaansa, mutta näin kävi.

Siksi, että omissa saavutuksissa ei ole mitään mainittavaa. Tyhmä kerskuu hevosellaan, hullu vaimollaan, ja lahjaton lapsillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun he ovat niin ihania, helppoja, hyvää seuraa ja aikuisia. Joskus kauan sitten olivat pieniä ja huollettavia. Olen onnistunut ainakin osittain vanhempana ja he ovat onnistuneet hyvin aikuisina.

Helppoja särähtää korvaan, ihan kuin että niinkauan on helppoa ja mukavaa kun toimivat sinun määräysten mukaisesti, heti jos siitä poiketaan, alkaa hankaluudet?

Kyllä sillä kannattaa, jos siihen on mahdollisuus. Lapsen menestys on aina myös vanhemman ansiota. 

Lapsistaan kannattaa muutenkin olla ylpeä, jos he antavat siihen mahdollisuuden. On myös vanhempia, jotka ovat tehneet kaiken oikein ja antaneet lapsilleen kaiken mahdollisuuden menestyä, mutta lapset ovat sylkeneet vanhempiaan päin naamaa ja ajautuneet työttömiksi, rikollisiksi ja syrjäytyneiksi. Ei tuollaisista lapsista voi mitään sanoa, edes jos joku kysyy. He ovat asia, josta aktiivisesti vaietaan.