Jos jompikumpi vanhemmistasi kuolisi,
niin uskotko että jäljellejäänyt vanhempasi etsisi uuden kumppanin? Kysymys suunnattu lähinnä niille, joiden vanhemmat on koko ikänsä olleet yhdessä. Kun kummatkin mummoni kuolivat, niin äidin isä alkoi melko pian sutinoimaan jonkun tutun tädin kanssa. Isän isä taas oli yksin elämänsä loppuun, ainakin 20v.
Kommentit (28)
Isä hankki naisystävän 5 kk äidin kuoleman jälkeen. Se oli sellainen laastarisuhde, koska isä ei kyennyt olemaan yksin. Pari vuotta sitä suhdetta kesti ja sitten uusi nainen sai tarpeekseen.
Miten niin JOS kuolisi? Kyllä se on KUN meillä jokaisella.
Mistäköhän isä uuden löytäisi, kun ei poistu kotoa kuin pakollisille menoille lääkäriin jne.?
Vierailija kirjoitti:
En uskonut, että etsisi. Tai en ollut ajatellut koko asiaa.
Äidin kuoltua yllättäen isällä oli uusi tyttöystävä jo ennen äidin hautajaisia. Hyvä niin. Oikein kiva nainen ja pitää isästä huolta.
Hyi helvetti. Siinä taas yksi isänsä kullinkannattelija.
Äiti eli loppuikänsä eli yli 30 vuotta yksin. Ei rakkaudesta vaan siksi, että ei halunnut jakaa omaisuutta jonkun onnenonkijan kanssa. Appiukko sen sijaan seurusteli vanhoilla päivillään hyvinkin monien naisten kanssa, osa löytyi seksilehtien treffipalstoilta ja osan kanssa lupasi mennä naimisiin, mutta kun naiset tarvitsivat rahaa hääpukuun tms., ei appi koskaan maksanut euroakaan. Fiksu mies.
Äiti jäi leskeksi nelikymppisenä eikä hankinut uutta miestä tai edes poikaystävää.
Isän vanhemmat elivät yhdessä loppuun asti ja kuolivat noin kuukauden sisällä. Äidin isän kuollessa äidinäiti oli jo niin dementoitunut että ei uutta miestä olisi pystynyt hankkimaan.
Pappani eleli leskenä 25 vuotta mummon kuoleman jälkeen. Ei halunnut uutta naista riesoikseen.