Olen kiitollinen äidilleni

Joka antoi osallistua päiväkodista lähtien jokaiseen koulupaikan järjestämään uskonnolliseen aktiviteettiin, vaikka on itse ateisti. Tai ainakin uskonnoton. Eronnut kirkosta heti, kun täytti 18 vuotta. Ja koskaan ei ole valittanut siitä kenellekään, kun me lapset "altistuimme" kristinuskon sanomalle.

Ei ne asiat silloin olleet mitenkään erityisiä, välillä jopa tylsiä, mutta kyllä siinä tulee onnellinen ja ehkä jopa hieman haikea olo, kun kevätjuhlissa aina laulettiin suvivirttä, koulun keskusradiosta kuulutettiin joka keskiviikko jumalanpalveluksen tyyppinen, papin vetämä sanoma. Kerran toisella luokalla jouluna esitettiin näytelmä jeesuksen syntymästä. Toki silloin oli muutama eri uskontoon kuuluva oppilas, ja heiltä ei tätä vaadittu, mutta kukaan muu ei sieltä ollut poissa. Tästä aikaa kohta 14 vuotta.

Harmi, jos hienot ja pitkäikäiset perinteet putoavat tässä nykymaailmassa pois.