Lue keskustelun säännöt.
Olen alkanut vihata lapsuudenperhettäni
23.04.2023 |
Ja se viha vain kasvaa. Lapsesta asti kestänyt henkistä väkivaltaa, epäjohdonmukaisuutta, rikottuja lupauksia jne. Viime aikaiset tapahtumat ovat niin sanotusti olleet piste iin päälle. En edes ymmärtänyt, että minussa on näin paljon vihaa.
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukapa sitä ei vihaisi. Sinun lapsuudenperhettäsi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa arvostaa perhettään.
Ai sen takia että on samat geenit? Entä jos on väkivaltainen vanhempi? Silloinkin pitää arvostaa?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa arvostaa perhettään.
Arvostus pitää ansaita. Se ei pelkästään riitä, että joku on vanhempasi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö isi vienyt jätskille vaikka lupasi?
Esitätkö tyhmää vai oletko vain oma itsesi. Kato jäätelöä ja karkkia tuli ovista ja ikkunoista, mutta niin myös väkivaltaa, insestiä, hoidon laiminlyöntiä Molempien vanhempien taholta. Ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa arvostaa perhettään.
Ai sen takia että on samat geenit? Entä jos on väkivaltainen vanhempi? Silloinkin pitää arvostaa?
Olet silti syntynyt vanhempiesi soluista ja olet heidän lapsensa. Halusit tai et.
Ota etäisyyttä. Anna anteeksi, älä katkeroidu. Käsittely voi viedä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että patoutuneet tunteet tulevat pintaan. Yritä päästä terapiaan käsittelemään asioita.
Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu.
Meillä on vain yhdet vanhemmat, mutta mitä kaikkea pitää sen varjolla sietää.
Toisaalta kannatan anteeksiantoa.
Itsekin kokenut henkistä väkivaltaa ja insestiä, ai se oli siinä rajoilla.. mutta en halua katkaista välejä koska niistä huolimatta rakastan vanhempiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa arvostaa perhettään.
Ai sen takia että on samat geenit? Entä jos on väkivaltainen vanhempi? Silloinkin pitää arvostaa?
Olet silti syntynyt vanhempiesi soluista ja olet heidän lapsensa. Halusit tai et.
Miksi huonoja geenejä pitäisi arvostaa?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu.
Meillä on vain yhdet vanhemmat, mutta mitä kaikkea pitää sen varjolla sietää.
Toisaalta kannatan anteeksiantoa.Itsekin kokenut henkistä väkivaltaa ja insestiä, ai se oli siinä rajoilla.. mutta en halua katkaista välejä koska niistä huolimatta rakastan vanhempiani.
Rakastivatko he sinua? Onko sinulla Tukholma syndroma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa arvostaa perhettään.
Ai sen takia että on samat geenit? Entä jos on väkivaltainen vanhempi? Silloinkin pitää arvostaa?
Olet silti syntynyt vanhempiesi soluista ja olet heidän lapsensa. Halusit tai et.
Ja mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu.
Meillä on vain yhdet vanhemmat, mutta mitä kaikkea pitää sen varjolla sietää.
Toisaalta kannatan anteeksiantoa.Itsekin kokenut henkistä väkivaltaa ja insestiä, ai se oli siinä rajoilla.. mutta en halua katkaista välejä koska niistä huolimatta rakastan vanhempiani.
Välien katkaiseminen ei sulje pois anteeksiantoa.
Monesti se anteeksiantaminen onnistuu vasta sen jälkeen, kun välit ovat olleet jo pidemmän aikaa poikki tai hyvin etäiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu.
Meillä on vain yhdet vanhemmat, mutta mitä kaikkea pitää sen varjolla sietää.
Toisaalta kannatan anteeksiantoa.Itsekin kokenut henkistä väkivaltaa ja insestiä, ai se oli siinä rajoilla.. mutta en halua katkaista välejä koska niistä huolimatta rakastan vanhempiani.
Minä katkaisin. Äitini narsismi paheni iänmyötä.
Ajattelin ettei mulla ole ikinä omaa elämää.
Eikä äitini ole pitänyt edes lapsistaan - lähinnä inhonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu.
Meillä on vain yhdet vanhemmat, mutta mitä kaikkea pitää sen varjolla sietää.
Toisaalta kannatan anteeksiantoa.Itsekin kokenut henkistä väkivaltaa ja insestiä, ai se oli siinä rajoilla.. mutta en halua katkaista välejä koska niistä huolimatta rakastan vanhempiani.
Minä katkaisin. Äitini narsismi paheni iänmyötä.
Ajattelin ettei mulla ole ikinä omaa elämää.
Eikä äitini ole pitänyt edes lapsistaan - lähinnä inhonnut.
Tai suorastaan vihannut lapsiaan. Inho on liian lievä tunne.
Älä huoli. Niin vihaa kaikki muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa arvostaa perhettään.
Ai sen takia että on samat geenit? Entä jos on väkivaltainen vanhempi? Silloinkin pitää arvostaa?
Olet silti syntynyt vanhempiesi soluista ja olet heidän lapsensa. Halusit tai et.
Ja mitä sitten?
Ei voi vanhemmista erehtyä kun tätä keskustelua lukee.
Vierailija kirjoitti:
Ihme angstinen keskustelu.
Mitä tarkoitat
Eikö isi vienyt jätskille vaikka lupasi?