Lue tästä Hesarin valtavaa huomiota aiheuttanut ruokalähettijuttu

Syyskuussa 2021 ulkomaalainen mies ajoi sähköskootterilla päin punaisia valoja Helsingin keskustassa.

Miehen selässä oli ruoankuljetusyhtiö Woltin laukku, jossa oli lämmin ruoka-annos.

Poliisi pysäytti kuljettajan ja pyysi tältä henkilöllisyystietoja. Karkuun pinkaissut mies rimpuili vastaan, kun poliisi sai hänet kiinni.

Kävi ilmi, että miehellä ei ollut oleskelulupaa Suomeen eikä lupaa tehdä työtä täällä. Hän kielsi poliisille työskentelevänsä Wolt-lähettinä. Mies kertoi vain vahtineensa ystävänsä laukkua ja halunneensa sattumalta samaan aikaan kokeilla tämän sähköskootteria.

Helsingin käräjäoikeus ei pitänyt miehen kertomusta uskottavana ja tuomitsi miehen ulkomaalaisrikkomuksesta. Mies valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hänet oli jo tuolloin käännytetty Suomesta rikosprosessin vuoksi ja määrätty maahantulokieltoon.

Hovioikeuden mukaan näyttö ei riittänyt, ja syyte hylättiin. Käräjäoikeuden tuomio väärien henkilötietojen antamisesta ja haitanteosta virkamiehelle jäi voimaan.

Tapaus tuli poliisin tietoon sattumalta. Se ei ole ainoa.

Woltin ja Foodoran siniset ja pinkit kuljetuslaatikot ovat jo vakiintunut osa suomalaisten kaupunkien katukuvaa. Nämä kaksi jättiä jakavat Suomen ruokalähetysmarkkinat.

Ruoan lisäksi ne toimittavat elintarvikkeita. Ja woltata voi myös lääkkeitä, seksileluja, kosmetiikkaa, kissanhiekkaa melkein mitä vain.

Sekä Wolt että Foodora ovat osa kansainvälisiä suuryrityksiä.

Wolt toimii yli 20 maassa. Sen viime kesäkuussa ostanut Doordash on Yhdysvaltojen suurin ruokalähettifirma. Foodoran omistaa saksalainen Delivery Hero, joka toimii neljällä mantereella, yli 70 maassa.

Suomessa ruokalähetykset ovat ainakin osittainen elanto tuhansille läheteille. Valtaosa heistä on M a a h a n m u u t t a j i a joiden on usein vaikea löytää muita töitä tai ainakaan tienata riittävästi ilman lähettityötä.

Helsingin Sanomat tutki ruokalähettibisnekseen juurtuneita pimeitä työmarkkinoita.

Kävi ilmi, että Wolt ja Foodora toimivat usein hämärässä, ilman näkymää siihen, kuka ruokaa todellisuudessa kuljettaa ja missä oloissa. Pahimmillaan lähetit voivat joutua rikollisen hyväksikäytön uhriksi.

Lokakuussa 2020 poliisipartio pysäytti Wolt-lähetystä kuljettaneen miehen Helsingissä. Mies oli kotoisin Nigeriasta. Poliisit tarkastivat miehen henkilöpaperit sekä oikeuden olla maassa. Kävi ilmi, että miehen passi oli vanhentunut. Selvisi muutakin: mies ajoi ruokakuljetuksia toisen henkilön nimissä.

Mies kertoi poliisille, että nigerialainen maanmies oli tarjonnut omaa Wolt-tiliään hänen käyttöönsä. Ensin tulot menisivät tilin haltijalle, joka ottaisi palkkioista 30 prosenttia. Loput varsinainen lähetti saisi tilin haltijalta käteisellä.

Mies kertoi poliisille yrittäneensä löytää laillisia töitä, mutta ei ollut saanut paperiasioitaan kuntoon. Nigerialainen maanmies oli antanut ymmärtää, että ainoa tapa ansaita rahaa olisi toimia Wolt-lähettinä hänen tunnuksillaan.

Partio tutki pysäyttämänsä nigerialaismiehen Wolt-sovellusta tarkemmin. Selvisi, että se oli rekisteröity vielä jollekin kolmannelle henkilölle.

Tapauksesta aloitettiin rikostutkinta. Lähettiä epäiltiin ulkomaalaisrikkomuksesta ja tämän maanmiestä työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta sekä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Pian tämän jälkeen partion pysäyttämä mies poistui maasta eikä häntä enää tavoitettu. Tutkinta lopetettiin.

Ruokalähettien Facebook-ryhmissä käydään kauppaa Woltin ja Foodoran lähettitileistä. Osa tarjoaa omaa tiliään vuokralle, osa haluaa vuokrata itselleen tilin. Ehdoista neuvotellaan välillä avoimesti muiden katseiden alla.

Yhdessä viestissä lähetiksi haluava tarjoaa vuokranantajalle jopa puolta tuotoista. Useampi vuokranantaja vaatii kolmeakymmentä prosenttia.

Se tarkoittaa, että jos lähetti saa perille toimittamastaan ruokalähetyksestä kuusi euroa, siitä kaksi euroa menee henkilölle, jolta lähetti on tilin vuokrannut.

Ryhmissä on tuhansia jäseniä, ja tilit siirtyvät käyttäjältä toiselle nopeasti.

Wolt ja Foodora sallivat tilien vuokraamisen. Woltin mukaan lähetit ovat yrittäjiä, joilla on lain mukaan oikeus käyttää sijaista. Yritykset eivät puutu siihen, kuinka paljon alivuokralainen tilistään käytännössä lähettityössä tienaamastaan palkkiosta maksaa.

Foodora ei vaadi tilin haltijaa ilmoittamaan, jos hän vuokraa tilinsä eteenpäin toiselle henkilölle.

Jos Wolt-lähetti haluaa antaa tilinsä vuokralle, hänen pitää ilmoittaa sijaisesta lomakkeella. Vuokralaiseen pätevät samat kriteerit kuin vuokranantajaan eli tilin omistajaan. Tulee olla vähintään 18-vuotias, antaa yhteystietonsa ja esittää asiakirjat, jotka osoittavat, että on oikeus tehdä työtä Suomessa.

Woltin mukaan sijaistamisilmoituksia tulee muutamia kymmeniä kuukaudessa.

On mahdotonta sanoa, kuinka moni Facebook-ryhmissä tai muualla sovittavista vuokrasopimuksista syntyy luvatta, ilman ilmoitusta Woltille.

HS haastatteli tätä juttua varten kymmeniä lähettejä. Monet heistä sanovat, että pimeästi eli ilman laillista työnteko-oikeutta ajavia kuskeja on paljon.