Lue keskustelun säännöt.
Päätitkö opintopaikasta seurustelun perusteella?
23.04.2023 |
Kun nuorena mietitit mitä ja missä haluat opiskella, teitkö päätöksen silloisen seurustelusuhteen perusteella? Tai onko oma lapsesi tehnyt niin? Vai haitko sinne, minne ensisijaisesti itse haluat opiskelemaan?
Oletko jälkikäteen tyytyväinen päätökseesi?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mä just luin
?
Tavallaan joo. Hain kyllä muuallekin, mutta en sit mennyt pääsykokeisiin asti. Meillä oli miehen intin aikana jo yhteinen koti ja hänellä opiskelupaikka tolla paikkakunnalla missä sit itsekin opiskelin.
Yhdessä nyt 30 vuotta ja lapsia kaksi. En ole katunut.
Päätös opiskelupaikan valinnasta on henkilökohtainen ja monimutkainen prosessi, johon voi vaikuttaa monia tekijöitä, kuten opiskelijan omat tavoitteet, kyvyt, taloudelliset mahdollisuudet ja henkilökohtaiset suhteet. On tärkeää, että päätös perustuu ensisijaisesti omaan haluun ja omaan tulevaisuuden suunnitelmaan.
Vaikka kumppanin tai muiden ihmisten mielipiteillä voi olla merkitystä päätöksenteossa, ei ole suositeltavaa tehdä päätöstä vain muiden ihmisten odotusten mukaisesti. Lopulta sinun täytyy elää omien valintojesi kanssa, ja siksi on tärkeää, että teet valinnan, joka tukee omia tavoitteitasi ja arvojasi.
Jälkikäteen tyytyväisyyteen vaikuttaa moni asia, kuten se, kuinka hyvin opiskelu vastasi omia odotuksia ja tavoitteita, kuinka hyvin opiskelupaikka tuki työllistymistä, ja miten opiskelu yleisesti vaikutti henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. On tärkeää, että opiskelupaikan valinta tehdään huolellisesti ja harkiten, jotta voi olla mahdollisimman tyytyväinen päätökseen jälkikäteen.
Kyllä. Valitsin ammatin ihan oman mielen mukaan, mutta kaukosuhde vaikutti siihen, missä sijaitsevaan kouluun lähdin opiskelemaan. Silloin olin 19v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Valitsin ammatin ihan oman mielen mukaan, mutta kaukosuhde vaikutti siihen, missä sijaitsevaan kouluun lähdin opiskelemaan. Silloin olin 19v.
Ja jatkan. En tiedä ollako tyytyväinen vai ei. Sain ammatin, jota harjoitan edelleen, koulu oli hyvä ja siitä jäi hyvät muistot. Vaihtoehto oli mennä kouluun, jossa olisin jäänyt asumaan pidemmäksi aikaa vanhempien luokse ja paikkakunnalle, jossa olin kiusattu. Kyllä, asiat olisi toisin, mutta olisiko ne paremmin, kukaan ei tiedä
En valinnut. Tai miten sen ottaa. Halusin suhteessa etäisyyttä, koska en ollut varma halusinko jatkaa silloisen miesystäväni kanssa. Yksin asuessa kirkastui, etten enää tulisi muuttamaan hänen kanssaan saman katon alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ehdittiin muuttaakin yhteen ennen kuin 2. asteen opinnot oli paketissa, ja kyllä, koska miehellä oli vakituinen työ täällä niin en minä osannut lähteä 4-5 vuodeksi toiselle paikkakunnalle. Sen 4-5 vuoden aikana mentiin naimisiin, ostettiin talo ja alettiin odottaa esikoista, ja tuntui Päätös aiheesta oudolta jos olisi valinnut että sit vasta 4-5v myöhemmin aletaan tunnustella yhteistä elämää ja arkea.
En kadu. Mietin kyllä, että se toisella paikkakunnalla tarjolla ollut ala olisi ollut mielenkiintoinen, nyt teen hyvin samankaltaista työtä mutta amk-koulutuksella joskin koulutukseni pohjalta hieman kapeammalla tietopohjalla. Mut toisella koulutuksella multa puuttuisi tämä koti ja tuo jalat mun sylissä loikoileva 11v, joten vaikka itse seurustelu olisikin kestänyt etävaiheen niin olen tyytyväinen valintaani.
Tein. En ollut tyytyväinen. Opetuksen taso oli surkea siinä ammattikorkeassa. Tein nimittäin muutaman kurssin myös siinä ammattikorkeassa, johon olisi muuten mennyt, ja siellä olisi ollut ihan huippu opetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Valitsin maakuntayliopiston ja kaduttaa
Kyllä tein ja kyllä kaduttaa. Olin tyhmä 19-vuotias. Erosimme muutama vuosi myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Mulla ei siis itselläni ollut yhtään mitään hajua, mitä haluaisin opiskella. Menin ensin terveydenhuolto-oppilaitokseen, mutta tajusin että hoitoala ei ole sitten yhtään mun ala ekan vuoden aikana jo. Tapasin silloin ekana vuonna myös poikakaverin, jonka kanssa lopulta olin 4 vuotta. Hän opiskeli yliopistolla tietojenkäsittelyoppia. En ollut ikinä mitään sellaista ajatellutkaan, koska ei tietokoneet kiinnostaneet mitenkään, ja lyhyt matematiikkakin oli tullut luettua. Mutta hän vakuutti, että sinne voi päästä lyhyellä matematiikallakin, ja kertoi miten töitä riittää ja on hyvät palkat. Hain heti seuraavassa haussa, pääsin ja valmistuin tietojenkäsittelytieteestä maisteriksi. Yli 10 vuotta tullut jo alan töitä tehtyä. Oli todella huippu päätös, kevyt mukava päivätyö, jossa erinomainen palkka. En ole koskaan todellakaan katunut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Mulla ei siis itselläni ollut yhtään mitään hajua, mitä haluaisin opiskella. Menin ensin terveydenhuolto-oppilaitokseen, mutta tajusin että hoitoala ei ole sitten yhtään mun ala ekan vuoden aikana jo. Tapasin silloin ekana vuonna myös poikakaverin, jonka kanssa lopulta olin 4 vuotta. Hän opiskeli yliopistolla tietojenkäsittelyoppia. En ollut ikinä mitään sellaista ajatellutkaan, koska ei tietokoneet kiinnostaneet mitenkään, ja lyhyt matematiikkakin oli tullut luettua. Mutta hän vakuutti, että sinne voi päästä lyhyellä matematiikallakin, ja kertoi miten töitä riittää ja on hyvät palkat. Hain heti seuraavassa haussa, pääsin ja valmistuin tietojenkäsittelytieteestä maisteriksi. Yli 10 vuotta tullut jo alan töitä tehtyä. Oli todella huippu päätös, kevyt mukava päivätyö, jossa erinomainen palkka. En ole koskaan todellakaan katunut.
Mitä duunia teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse valitsin opiskelupaikan ihan oman pään mukaan, koska valintaa tehdessä en seurustellut. Jos olisimme tavanneet jo aiemmin, olisin todennäköisesti valinnut paikan lähempää ja ehkä tällöin joutunut valitsemaan myös toisen alan.
Mies tuli perässäni samaan opinahjoon, eli valitsi paikan perusteellani.
Kun nuorena mietitit mitä ja missä haluat opiskella, teitkö päätöksen silloisen seurustelusuhteen perusteella? tein
Tai onko oma lapsesi tehnyt niin? Ei ole vielä ajankohtaista
Vai haitko sinne, minne ensisijaisesti itse haluat opiskelemaan? En
Oletko jälkikäteen tyytyväinen päätökseesi? Olen ja meillä on kolme lasta
En tehnyt, eikä tehneet lapseni. Olin niin iloinen, kun sain tavoittelemani paikan toisella puolella Suomea. Mies lähti mukaan, sai sieltä läheltä työpaikan ja sitten taas oltiinkin viikonloput yhdessä.
Kyllä, olen ehdottomasti tyytyväinen päätökseen. Aluksi tosin hakeuduin juuri sen alan koulutukseen silloisen poikakaverini yllyttämänä, enkä ole katunut sitäkään.