Lue keskustelun säännöt.
Puhuuko alle kouluikäiset lapset usein aikuismaista kieltä?
22.04.2023 |
En tarkoita kirjakieltä vaan että käyttää usein monimutkaisia sanoja, sivistyssanoja ja vierasperäisiä sanoja. Vaikkapa niin että sanoisi lauseen hyvää tässä on se () sijasta että positiivista tässä on se (). Tai esim viljelee eläimistä puhuessaan niiden latinankielisiä nimiä puheen seassa.
Saatte varmaan kiinni ajatuksestani. Onko tällainen puhe yleistä 3-6 -vuotiailla?
Kommentit (17)
No todellakin, jos "Lasten suusta" -palstoja on uskominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, näköjään osa aloitukseen kirjoittamistani välimerkeistä on jäänyt pois. Sulkeiden sisällä pitäisi olla kolme pistettä.
Ap
Lapsi puhuu sillä tavalla kuin hänen lähipiirinsä puhuu. Lapsi kun oppii mallista.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi puhuu sillä tavalla kuin hänen lähipiirinsä puhuu. Lapsi kun oppii mallista.
Tietenkin. Minua vain kiinnosti kuinka yleistä on että tuon ikäinen puhuu tuolla tavalla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi puhuu sillä tavalla kuin hänen lähipiirinsä puhuu. Lapsi kun oppii mallista.
Tietenkin. Minua vain kiinnosti kuinka yleistä on että tuon ikäinen puhuu tuolla tavalla.
Ap
Ei sitä voi tietää, mutta sanoisin omakohtaisella kokemuksella, että ei se mitenkään harvinaistakaan ole. Eli lapsesi ei ole poikkeusyksilö, vaan ihan tavallinen mallioppinut lapsi.
Ai sekö on aikuismaista puhetta, että luettelee eläinten latinankielisiä nimiä? En taida sitten olla aikuinen :D
N39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tuota on aiemmin kutsuttu sanalla pikkuvanha. Nimestäkin voi päätellä, että ilmiö on ollut olemassa iät ajat.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuota on aiemmin kutsuttu sanalla pikkuvanha. Nimestäkin voi päätellä, että ilmiö on ollut olemassa iät ajat.
En tarkoita pikkuvanhaa, se termi liittyy myös puhuttujen asioiden sisältöön. Tarkoitan vain kielenkäyttöä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3-6-vuotiaat ovat kuin pesusieniä. Imevät itseensä kaiken mitä kuulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuota on aiemmin kutsuttu sanalla pikkuvanha. Nimestäkin voi päätellä, että ilmiö on ollut olemassa iät ajat.
En tarkoita pikkuvanhaa, se termi liittyy myös puhuttujen asioiden sisältöön. Tarkoitan vain kielenkäyttöä. Ap
Pikkuvanha=ikätasoistaan "vanhempi" kielenkäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on kiinnostunut eläinten latinankielisistä nimistä ja on niitä oppinut, niin on myös täysin normaalia että hän niitä puheessa käyttää.
Omassa tuttavapiirissä olen huomannut että on aika yleistä, ja varsinkin sellaisille lapsille jotka viettävät paljon aikaa aikuisten seurassa se on luonteva tapa puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuota on aiemmin kutsuttu sanalla pikkuvanha. Nimestäkin voi päätellä, että ilmiö on ollut olemassa iät ajat.
En tarkoita pikkuvanhaa, se termi liittyy myös puhuttujen asioiden sisältöön. Tarkoitan vain kielenkäyttöä. Ap
Mihin kielenkäyttö mielestäsi liittyy, jos ei puhuttujen asioiden sisältöön?
t. eri
Onko kyseessä esim. ainoa lapsi, joka viettää paljon aikaa latinaa oppineiden aikuisten kanssa? Usein ainoat lapset viettävät enemmän aikaa vanhempiensa kanssa, koska sitä sisarusseuraa ei ole. Joo, monet lapset eivät käytä latinan sanoja. Se johtuu ihan vain siitä, etteivät he ole ikinä kuulleetkaan sellaisia.
Yksi vanhempi rouva kerran sanoi että puheesta huomaa jos lapselle on luettu paljon. Aika hyvä huomio, arkiasioissa harvoin tulee käytettyä monimutkaisempia lauseita mutta kirjoissa niitä on.
Samoin sanavarasto, jos lapsen kanssa on vaikka luettu eläinkirjaa, jää muistiin helposti sellaisia oivalluksia kuin vaikkapa että asioilla on monia eri nimiä, saukko on latinaksi lutra lutra ja englanniksi otter.
Oppivainen mieli imee tietoa kaikissa i'issä . : )
On, jos vanhemmat ja lähipiiri sellaisia puhuu.