Minulla on oma lehmä ojassa ja siksikin rakastan niitä valtiotiedeiden maistereita.

Jotka uskalsivat tehdä gradun aikuisiän adhd:sta silloin kuin kukaan muu ei sitä tehnyt.
Sillä se oli aikansa kuuma peruna 2000 luvun alussa. Aiheen perinnöllisyys ymmärretään nykyään. Tyttäreni lukee Helsingin Yo:lla maailmanpolitiikkaa ja poikanikin on fiksu kuin

Minulla on adhd kuten rakkaille lapsillani. Se on super periytyvää kuten älykkyyskin ja temperamentti. Rakastan lapsiani!