Voisitko seurustella osa-aikatyötä tekevän miehen kanssa?
Jos hän ei aikoisi koskaan työskennellä enempää ja roikkuu työkkärin asiakkaana saadakseen ansiopäivärahaa lisäksi?
Kommentit (37)
Minä olen harkinnut samaa.
Nykyinen palkka on 3600 eur/kk.
3 pv viikko = 2160 eur riittäisi kattamaan elämisen kulut helposti.
4 pv viikko = 2880 eur niin jäisi mukavasti säästöönkin.
Miksi raataa töissä viisi päivää viikossa? Tämä ei todellakaan ole työ jota tekisin ilmaiseksi.
Naisystävä vastustaisi toki, mutta pystyisin 3 pv työviikolla hoitamaan oman osani kuluista ja tienaisin noin saman kuin naisystävänikin. Olen alkanut miettimään että mikähän mahtaa olla peruste vastustukselle...? Asuntohaaveita on, eli kolkuttaakohan takaraivossa ajatus että miesystävän parempi tulotilanne voisi auttaa siinä, vaikka onkin puhuttu että maksetaan kaikki 50-50. On sellainen epäilys että jossain vaiheessa minulta odotetaan "tulojen suhteessa"-järjestelyä, ja toivotaan että asunnon omistus 50-50 mutta minä käytännössä maksaisin siitä isomman osan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen harkinnut samaa.
Nykyinen palkka on 3600 eur/kk.
3 pv viikko = 2160 eur riittäisi kattamaan elämisen kulut helposti.
4 pv viikko = 2880 eur niin jäisi mukavasti säästöönkin.
Miksi raataa töissä viisi päivää viikossa? Tämä ei todellakaan ole työ jota tekisin ilmaiseksi.
Naisystävä vastustaisi toki, mutta pystyisin 3 pv työviikolla hoitamaan oman osani kuluista ja tienaisin noin saman kuin naisystävänikin. Olen alkanut miettimään että mikähän mahtaa olla peruste vastustukselle...? Asuntohaaveita on, eli kolkuttaakohan takaraivossa ajatus että miesystävän parempi tulotilanne voisi auttaa siinä, vaikka onkin puhuttu että maksetaan kaikki 50-50. On sellainen epäilys että jossain vaiheessa minulta odotetaan "tulojen suhteessa"-järjestelyä, ja toivotaan että asunnon omistus 50-50 mutta minä käytännössä maksaisin siitä isomman osan.
Niin no sinun tilanteessa et olisikaan ap:n ansiopäivärahatyyppi. Vastasin, että en itse haluaisi. Minunkaan palkkani ei ole suuri, mutta pärjään sillä ja voin tehdä suunnilleen, mitä haluan. Ongelma olisi minulle se (ja tällä hetkellä onkin) että joudun itse jatkuvasti maksamaan enemmän ja huolehtimaan siitä, että myös toinen pärjää, joka tarkoittaa sitä, että omat suht vähäiset rahani eivät ole enää minun käytettävissäni, enkä voi luottaa siihen, mitä pakollisten maksujen jälkeen jää.
Jos palkka olisi samalla tasolla minun kanssani ja pystyisi joka kuukausi maksamaan puolet perusasioista, asunto ym. ja maksamaan puolet yhteisistä hankinnoista ja tekemisistä, ei minulla olisi mitään ongelmaa asian kanssa.
Teidän kannattaa varman asiasta, jos sinusta tuntuu tuolta. Ja sinun päätöshän se sitten on, oletko halukas laittamaan omistasi enemmän, kuin toinen. Monissa perheissä näin tehdään. Toisissa taas ei.
Tottakai voisin. Mutta yhteiset laskut menee puoliksi. Jos ei rahat riitä, hommatkoon lisää töitä tai tukia.
Meillä yritetään päästä siihen tilanteeseen, että molemmat tekisivät nelipäiväistä etätyötä. Seuraava askel olisi muuttaa välimerelle ja tehdä sieltä käsin, ainakin talvet.
Mieheni on lääkäri ja tekee osa-aikaista työtä. Tienaa silti enemmän kuin minä, joka olen vähän yli keskituloinen. Ei ole työkkärin asiakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen harkinnut samaa.
Nykyinen palkka on 3600 eur/kk.
3 pv viikko = 2160 eur riittäisi kattamaan elämisen kulut helposti.
4 pv viikko = 2880 eur niin jäisi mukavasti säästöönkin.
Miksi raataa töissä viisi päivää viikossa? Tämä ei todellakaan ole työ jota tekisin ilmaiseksi.
Naisystävä vastustaisi toki, mutta pystyisin 3 pv työviikolla hoitamaan oman osani kuluista ja tienaisin noin saman kuin naisystävänikin. Olen alkanut miettimään että mikähän mahtaa olla peruste vastustukselle...? Asuntohaaveita on, eli kolkuttaakohan takaraivossa ajatus että miesystävän parempi tulotilanne voisi auttaa siinä, vaikka onkin puhuttu että maksetaan kaikki 50-50. On sellainen epäilys että jossain vaiheessa minulta odotetaan "tulojen suhteessa"-järjestelyä, ja toivotaan että asunnon omistus 50-50 mutta minä käytännössä maksaisin siitä isomman osan.
Niin no sinun tilanteessa et olisikaan ap:n ansiopäivärahatyyppi. Vastasin, että en itse haluaisi. Minunkaan palkkani ei ole suuri, mutta pärjään sillä ja voin tehdä suunnilleen, mitä haluan. Ongelma olisi minulle se (ja tällä hetkellä onkin) että joudun itse jatkuvasti maksamaan enemmän ja huolehtimaan siitä, että myös toinen pärjää, joka tarkoittaa sitä, että omat suht vähäiset rahani eivät ole enää minun käytettävissäni, enkä voi luottaa siihen, mitä pakollisten maksujen jälkeen jää.
Jos palkka olisi samalla tasolla minun kanssani ja pystyisi joka kuukausi maksamaan puolet perusasioista, asunto ym. ja maksamaan puolet yhteisistä hankinnoista ja tekemisistä, ei minulla olisi mitään ongelmaa asian kanssa.
Teidän kannattaa varman asiasta, jos sinusta tuntuu tuolta. Ja sinun päätöshän se sitten on, oletko halukas laittamaan omistasi enemmän, kuin toinen. Monissa perheissä näin tehdään. Toisissa taas ei.
Tuossa on aika vahva sukupuoliero.
Naiset vaativat vähintään 50-50 ja jos ulkonäköä riittää, "sattumalta" valittu mies tuppaa tienaamaan aika hyvin.
Omakin unelma työskennellä osa-aikaisena eli voisin seurustella osa-aikatöissä olevan kanssa. Ratkaisee ehkäpä se mitä sillä lopulla ajalla tekee jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voisi. Ainoastaan jos on rikas.
En voisi antaa sulojani kenenkään pummimiehen hyväiltäväksi.Luin ensin putkimiehen :D
Putkimies=Pummimies=köyhä=ei mun suloja sille.
En tee mitään työtä. Set up for life
Vierailija kirjoitti:
Minä olen harkinnut samaa.
Nykyinen palkka on 3600 eur/kk.
3 pv viikko = 2160 eur riittäisi kattamaan elämisen kulut helposti.
4 pv viikko = 2880 eur niin jäisi mukavasti säästöönkin.
Miksi raataa töissä viisi päivää viikossa? Tämä ei todellakaan ole työ jota tekisin ilmaiseksi.
Naisystävä vastustaisi toki, mutta pystyisin 3 pv työviikolla hoitamaan oman osani kuluista ja tienaisin noin saman kuin naisystävänikin. Olen alkanut miettimään että mikähän mahtaa olla peruste vastustukselle...? Asuntohaaveita on, eli kolkuttaakohan takaraivossa ajatus että miesystävän parempi tulotilanne voisi auttaa siinä, vaikka onkin puhuttu että maksetaan kaikki 50-50. On sellainen epäilys että jossain vaiheessa minulta odotetaan "tulojen suhteessa"-järjestelyä, ja toivotaan että asunnon omistus 50-50 mutta minä käytännössä maksaisin siitä isomman osan.
Kannatan tätä ajatusta. Teen kuitenkin 80-90% työaikaa. Tähän miesystävälläni ei ole sanomista. Meillä menee kulut tulojen suhteessa, mutta lainat puoliksi koska on omistuskin 50/50.
Vierailija kirjoitti:
Naurettava kysymys tottakai voisin. Jos työskentelee yli 8 tuntia päivässä niin en voisi. Ei siinä jäisi aikaa parisuhteelle
Ei jää aikaa edes normi työajalla. Olen niin väsynyt että jaksan vain nukkua töiden jälkeen yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen harkinnut samaa.
Nykyinen palkka on 3600 eur/kk.
3 pv viikko = 2160 eur riittäisi kattamaan elämisen kulut helposti.
4 pv viikko = 2880 eur niin jäisi mukavasti säästöönkin.
Miksi raataa töissä viisi päivää viikossa? Tämä ei todellakaan ole työ jota tekisin ilmaiseksi.
Naisystävä vastustaisi toki, mutta pystyisin 3 pv työviikolla hoitamaan oman osani kuluista ja tienaisin noin saman kuin naisystävänikin. Olen alkanut miettimään että mikähän mahtaa olla peruste vastustukselle...? Asuntohaaveita on, eli kolkuttaakohan takaraivossa ajatus että miesystävän parempi tulotilanne voisi auttaa siinä, vaikka onkin puhuttu että maksetaan kaikki 50-50. On sellainen epäilys että jossain vaiheessa minulta odotetaan "tulojen suhteessa"-järjestelyä, ja toivotaan että asunnon omistus 50-50 mutta minä käytännössä maksaisin siitä isomman osan.
Kannatan tätä ajatusta. Teen kuitenkin 80-90% työaikaa. Tähän miesystävälläni ei ole sanomista. Meillä menee kulut tulojen suhteessa, mutta lainat puoliksi koska on omistuskin 50/50.
Lisään vielä, että hoidan siis pääasiassa kahta meidän lasta, jonka vuoksi on kohtuullista, että kulut menee tulojen suhteessa. Aion jatkaa osa-aikaista työskentelyä melko pitkään ainakin 90%:lla työajalla, sillä se lisää jaksamista.
En usko, mutta aina pitäisi tietää kokonaiskuva. Toihan voi nykyään olla oman talouden kannalta järkevämpää, riippuen missä työssä on. Hullua, eikö?
Toi on kyllä absurdi kysymys, koska ansiopäivärahaa ei voi saada kuin x-ajan, voi olla että tulevaisuudessa vielä lyhyemmän ajan.
Sehän on täydellinen, opettaa tulevat lapset persujen tavoille, kun ei tarvitse viedä aivopesuun Suureen Valtiolliseen Kommunistihoitopaikkaan.