Kaksi suurta suomalaista taiteilijaa kuollut sairauteen viime viikkoina -

Hänet sentään haudattiin Hietaniemen hautuumaan Taiteilijakukkulalle!



ap

Reko oli kuollessaan vasta 37-vuotias.

Surullista ajatella, miten elämänsä jäi kesken kaikilla osa-alueilla!

Mulla ehdottomasti KOMin esitys Aina joku eksyy

Ainoat yhdistävät tekijäthän heillä oli vain tämä taitelijaura ja kuolema viime aikoina.

kun tuntuu että kaikki muut ovat vaahdonneet viime aikoina Juicesta, monista eri näkökulmista.



ap

aika moni tuntemattomampikin, mutta ei sen pienempi ihminen on kuollut myös parin viime kuukauden aikana.

hänen tekemisensä edes kiinnostaisi. Juicen tiedän ja hänen tuotannostaan pidän.



t. 2

eikä ihan turha heppu kun sai paikan Taiteilijakukkulalta Mika Waltarin ja Alvar Aallon vierestä.

lue, joten ei ihme etten tiedä rekoa.

heittävät luun nurkkaan.



Pah, tusinakirjailija.

näin kyllä hesarissa kuolinilmoituksen ja nimi kuulosti heti tutulle mutta en osannut yhdistää.

teet vain itsesi naurettavaksi

ettet vahingossa sivistyneemmässä seurassa tekisi itsestäsi naurettavaa laukomalla tuollaisia perusteettomia oletuksia miehestä, joka oli aika paljon enemmän kuin one-hit-wonder.

Voisitko ystävällisesti poistua tästä ketjusta, jos jatkossa aiot laukoa törkeyksiä kuolleesta ja arvostetusta kirjailijasta.

kuvia hänen ryyppäämisestähän oli juorulehdissä.

Se yks biisi on aivan ihana. Se missä se keikuttaa päätä puolelta toiselle. IHGUA.

Eli muhun henkilökohtaisesti vaikutti enemmän tuo Juicen kuolema, mutta tottakai aina kuolema on surullinen juttu. Luin muuten tuon Lundanien kirjan Viikkoja, kuukausia, ja oli tosi vaikuttava ja koskettava kirja.

etunimellä, jollei kyseessä ole henkilökohtainen tuttu. " Rekon" kuolemasta puhuminen tuntuu lapselliselta ja sivistymättömältä - olisitko puhunut miehestä pelkällä etunimellä hänen ollessaan vielä elossa (" Luin juuri Rekon kirjan." )

Juicea olen kuullut lapsuudesta lähtien ja käynyt jopa hänen keikoillaan, jotka eivät välttämättä olleet aina positiivisia elämyksiä. Vaikeina aikoinaan Juice vittuili yleisölle siihen malliin, että kunnioitus meni.

Paljon hän on hyviä lauluja tehnyt ja hyviä runoja. Ihmisenä en kuitenkaan Juicesta pitänyt. Tuo hillitön itsekeskeisyys ja pitäminen itseään maailman napana pienensi häntä ihmisenä (joskaan ei fyysisesti). Juicen kuolema oli odotettavissa.



Reko Lundaniin en ole tutustunut samalla tavalla, tosin Reko oli hiukan nuorempikin, joten hänen tuotantonsa ei ole ollut saatavilla/nähtävillä yhtä pitkän aikaa. Sitäpaitsi dramaturgi jää kuitenkin varjoon jo ammattinsa puolesta (vrt. esittävä taiteilija).

Rekon tunnistin kuitenkin ohjaajaksi ja olen lukenut hänestä tehtyjä artikkeleita ja kunnioitan hänen näkemystään asioista ja tapaa kohdata niitä. Rekon luotsaamana ajatusenergia on saanut mielessäni aivan uuden ulottuvuuden. Henkilökohtaisesti tunnen, että Rekolla oli lyhyen elämänsä aikana enemmän annettavaa. Reko on tavoittanut jotain sellaista, jota harvempi on osannut pukea sanoiksi ja tunnistaa.

Kirja on vielä lukematta, odotan sitä joululahjaksi.



Tässä en varsinaisesti vertaa näitä kahta taitelijaa, kerron vaan omat tuntemukseni heidän henkisestä perinnöstään. Eli näin nämä kaksi ovat minuun henkilökohtaisesti vaikuttaneet.