Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihminen vatvoo koko ajan samoja asioita?
20.04.2023 |
Kysyn apua kun en tiedä kuinka toimia ihmisen kanssa, joka koko ajan vatvoo samoja asioita? Niihin en minä eikä kukaan muu voi vaikuttaa, koska hän asennoituu asioihin tavallisesta ihmisestä poikkeavasti. Ottaneet ikäänkuin siten, että maailman suurin vääryys on se, että hän joutuu ottamaan itsestään ja tekemisistään vastuuta.
Kommentit (32)
Näin lonkalta heittäisin, että hän on pakkomielteinen autisti jolla asiat vaan jäävät päähän pyörimään, eikä sille voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otatko sinä jatkuvasti samat asiat hänen kanssaan puheeksi? Äitini nimittäin tekee tätä. Toistuvin väliajoin puhuu samoista aiheista, jonka jälkeen väittää minun olevan jumissa menneisyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Täällähän nuo kokoontuu. Vatvotaan ja jankataan. Läheiset ei enää kuuntele. Syytävät sitten kökköään väkisin tuntemattomille. Ja sit ovat loukkaantuneita, kun aloitukset poistuu.
Olisiko ennemminkin etteivät tule kuulluiksi ja toistavat siksi ettei heidän mielipiteestään välitetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällähän nuo kokoontuu. Vatvotaan ja jankataan. Läheiset ei enää kuuntele. Syytävät sitten kökköään väkisin tuntemattomille. Ja sit ovat loukkaantuneita, kun aloitukset poistuu.
Olisiko ennemminkin etteivät tule kuulluiksi ja toistavat siksi ettei heidän mielipiteestään välitetä.
Tuleeko he yhtään sen enempää kuulluiksi? Päinvastoin viimeisetkin ymmärtäjät kaikkoavat.
Ymmärtämällä toista. Ehkä jokin joka tekee ehjäksi toisen, positiivinen peili. Jos toinen pyytää, etsimällä sellaisen ratkaisun, joka toimii hänelle ja on tyytyväinen. Ei ehdottamalla sitä mitä hän ei halua tai ei koe hyväksi. Ei tyrkyttämällä mitään, jos hän ei halua mitään. Ehdottelu voi myös pahentaa asiaa, jos joku tupelo tyrkyttää ihan vääriä asioita. Hänen elämäntapa ja toiveet voivat olla ihan erilaisia, kuin jonkun toisen, joka pitää huomioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vanhoja asioita vatvova henkilö ei osaa tai ei tahdo päästää irti katkeruudesta, jota tuntee ko. asiasta. Se on surullista ja rasittavaa paitsi muille ihmisille, jotka joutuu jatkuvasti kuuntelmaan samaa vanhaa virttä, myös sille ihmiselle itselleen.
Googlasin, kun asia kiinnostaa, ja törmäsin tällaiseen artikkeliin
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/katkeruus_…
(..)
"Katkeruus on turvallinen suojakuori, jonka tehtävänä on varjella kivulta ja uusilta pettymyksiltä. Kun ei koskaan mitään hyvää ajattele, ei myöskään pety.
Kuulija tuskin pystyy katkeruuslevyä vaihtamaan, mutta levyn puolta voi välillä yrittää kääntää.
"Kannattaa kysyä kysymyksiä, jotka vievät ajattelua toiseen suuntaan: Mitä tärkeää olet kokemuksistasi oppinut? Mikä niissä vaiheissa elämää on ollut hyvää?"
"Se voi auttaa katkeroituneen pois tutusta kaavasta, kertomaan myös sitä toista tarinaa. Sitä missä hän on selviytynyt vaikeista asioista."
(..)
Entä, jos ne tapahtumat ovat muuttaneet elämää ja vaikuttaneet mahdollisuuksiin siinä määrin, että katkeruuteen on syytä? Entisen pystymisen ja kykenevyyden tilalle tarjotaan ratkaisuja ja vaihtoehtoja, jotka ovat täysin ala-arvoisia. Suhteen ja sosiaalisuuden tilalle ruokaa ja kirjastoa sekä seuraksi vanhuksia. Katkeroittaisi ketä tahansa.
No, ehkä kokee että ei ole ollut valtaa joissain asioissa aiemmin ja se vaivaa. Monille ihmisille tapahtuu ikäviä asioita. Yritä kääntää keskustelu henkilön onnistumisen.
Taas jos on kyseessä joku tilanne, että vaikka pahoinpitelet vaimoani, ja seuraavana päivänä toteat että mitään ei tapahtunut. Kuvittelin vaan. Sitten uudelleen pahoinpitelet sen, jne. Kannattaa katkaista välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia toimintaa tavalla tai toisella mielenvikaiselta.
Mitä mieltä 30 senttisestä slaikasta juhlakunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällähän nuo kokoontuu. Vatvotaan ja jankataan. Läheiset ei enää kuuntele. Syytävät sitten kökköään väkisin tuntemattomille. Ja sit ovat loukkaantuneita, kun aloitukset poistuu.
Olisiko ennemminkin etteivät tule kuulluiksi ja toistavat siksi ettei heidän mielipiteestään välitetä.
Tuleeko he yhtään sen enempää kuulluiksi? Päinvastoin viimeisetkin ymmärtäjät kaikkoavat.
Ai niin. Unohdin, että vaaditaan ymmärtävää kuulemista jokaista kohtaan, mutta itse ei saisi edes olettaa tulevansa ymmärretyksi.
Masentunut, ahdistunut, ei ulos pääsyä
Täällähän nuo kokoontuu. Vatvotaan ja jankataan. Läheiset ei enää kuuntele. Syytävät sitten kökköään väkisin tuntemattomille. Ja sit ovat loukkaantuneita, kun aloitukset poistuu.