kolmen tai useamman lapsen äitit..huhuu!! vastatkaa kyselyyni!!:) KIITOS

Kyllä mulle/meille oli isompi shokki se ku kakkonen ilmotti tulostaan, asiaa ei tietenkää auttanu se ett lapsi sai alkusa ehkäsystä huolimatta. Aikamme asiaa vatvottii mutt tultii siihe lopputuloxee ett eiköhä me pärjätä. Ja nii siinä kävi. =)



Kolmas sai kans alkusa ehkäsyn petettyä mutt ku oltii huomattu ettei se ni hirvee juttu ookkaa ni otettii tulokas avosylin vastaa. Ja nyt jo neljättä ootellaan, samalla mielentilalla ett tervetuloa maailmaan ja hyvin me pärjätään.



[b]Onnellista odotusaikaa sulle/teille!![/b] =)



Maaret(ti) & örppis (rv30+6/31+4) + kolme muskettisoturia

enemmän kuin kolmonen. Mielstäni kakkonen siksi, että oli opittava jakamaan aikansa. Sitten kun lapsia on tullut enemmän (nyt siis viidettä odotan) on aina tuntunut siltä että ne uusimmat menevät siinä samalla työllä muiden lasten kanssa :D



Älä murehdi, kyllä se sujuu, kaikkeen oppii ja tottuu! Sisarukset ovat rikkaus!



Onnellista odotusta!

-mammaxneljä, rv tasan 7

Sitä kait on vielä niin herkässä mielentilassa! Kuinka paljon voinkaan teitä kiittää,annoitte minulle tukea tulevaan raskauteen sekä rohkeutta! Nyt uskallan onnelisesti ja puhtain mielin odottaa tulevaa lastamme!

KIITOS!

t.kahen pojan äiti tippa linssissä:) rv5+6



Antakaa muutkin vain kokemusksianne jos jaksatte!

Odotan itsekin nyt kolmatta lasta ja huomattavasti rauhallisemmin mielin kuin kahta edellistä, joten olen itse varsin luottavaisin mielin kolmannen lapsen suhteen. Sitä paitsi nyt osaan jo ottaa vauvatouhutkin, imetyksen ym. paljon rennommin kuin esikon kanssa. Uskon nauttivani tulevasta vauva-ajasta enemmän kuin aikaisemmista. Kaksi ensimmäistä ovat jo sen verran isompia(?!), vauvan syntymän aikoihin 4 ja 5 v, että kolmoselle jää taatusti enemmän aikaa kuin kakkoselle. Tuttavapiirissä on varsin onnellisia kolmen lapsen äitejä.



Taisi tulla sekava sepostus, valvonut raskauspää.. :)

Ihanaa odotusta sinullekin, voihan hyvin!



L kolmannella kierroksella 30+1

toteaisin, että eka oli se mullistavin :). Silloin muuttui aika moni asia. Toisen syntymä oli " piece of cake" :) ja toinen todella meni monessa mukana " siinä sivussa" . Nyt meille syntyi juuri kolmas ja hänkin tuntuu sopeutuvan tähän perhekuvioon hyvin :). Eli kyllä se eka lapsi oli mullistavin ja toinen ja kolmas ikään kuin sukelsivat valmiiseen pöytään. Toki nytkin tulee murehdittua sitä, että saavatko kaikki yhtä paljon aikaa jne. mutta se kai kuuluu tähän äitiyteen luontais" etuna" ...

se oli vaan jotenkin niin hienoo!!mutta kun toinen tuli niin se mullisti melko hurjasti tätä touhua,toivottavasti kolkki ei mullista niin paljon..niin ainakin moni sanoo että kolkista pystyy nauttimaan täysillä!

Eli kolmatta odotan minäkin. Kyselin raskauden alussa vähän samallaisia asioita täällä. Nyt np-ultran jälkeen olen alkanut todella odottamaan. Meille tulee kolme pienellä ikäerolla, eka väli on 1v7kk ja tokaks tulee 1v9kk. Eli esikoinen on 3v4kk ja toinen 1v9kk kolmannen synnyttyä.



Itse uskon että " pahin" on ohitettu ja kolmonen saa aloittaa elämänsä " rauhallisemman" äidin kanssa :) Toisen lapsen syntymä mullisti meidän meiningit toden teolla. Muistan kuin eilisen kun silloin 4 lapsen (nykyään 5lapsen) äiti sanoi meiltä lähtiessään: " muista että kaksi on pahin, lapsia on oltava joko yksi tai enemmän kuin kaksi" . Tämän hän sanoi hymysuin, mutta voisin jo nyt sanoa että varmasti paikkaansa pitävä asia.



Itse olen päässyt tuon alkupohdinnan yli ja nyt on mielessä se että uskallanko enään valittaa väsymystä ja kiirettä. Niin moni on sanonut että itse olisin pitäny enemmän väliä... Tulee sellainen olo että " älä valita, ittepä oot tilantees valinnu..." Onneks tunnen yhden äidin joka on vähän samassa tilanteessa, ehkä häneltä löytyy oikeanlaiseta ymmärrystä jos tilanne sitä vaatii :) tai sitten vierailen täällä netissä ahkerasti ;)



Eiköhän sitä pärjätä! Täytyy laskee kaikella tavalla rima mahdollisimman alas ettei tule suotta stressiä ja ottaa vaikka ulkopuolinen siivoja ekaks vuodeks hoitamaan perusteellisen kk siivouksen ;)



terv Vanttu rv16 ja kaksi veijaria

Meillä on kaksi ensimmäistä lasta 1,5 vuoden välein, siten halusimmekin, mutta 2 ekaa kuukautta oli aika rankkaa. Sitten pidimmekin 6 vuotta väliä ja haluttiin iltatähti. Kun iltatähti lähenteli vuotta, alkoi tuntua, että tarvittas sille kaveri, joten lapsiluku kasvoi neljään. Silloin alkoi kauhistella jo miehen työkaveritkin!



Nyt meillä on siis lapset 12v, 10v, 4v ja kohta 3v hyvin ollaan jaksettu. Tosin siihen auttaa se, että isommat touhuaa paljon pienempien kanssa, hoitavat niitä, antavat iltapalaa jne. ja kun lapset on tuollai " pareittain" , ovat seurana, leikkikaverina ja turvana toisilleen.



Mut sitte tuli tää ylläri, jota olen sulatellu pari viikkoa ja josta mies on aivan onnessaan, niin minäkin päivä päivältä enempi. Nyt mua kuitenkin jo mietityttää ympäristön reaktio, vaikka se on tyhmää.



Toki mulla ois nyt alkanu kiva työputki, joka katkeaa äippälomaan ja se vähä mietityttää. Meillä kyllä tilaa on talossa ja autossaki, et isoja investointeja ei tule.

Toista odottaessa mietin esim., voiko kakkosta rakastaa yhtä paljon kuin esikoista. Nyt odotan neljättä ja tiedän, että kaikkia rakastaa yhtä paljon, vaikka lapsia olisi kymmenen. Tässä vaiheessa on jo tottunut äidin rooliin ja selviäisi vaikka kuinka monen kanssa ;)

Ensimmäinen oli suurin muutos, mutta sitä ei tajunnut vaan yritti kynsin ja hampain pitää kiinni entisestä elämästä. Kakkonen ja kolmonen varmisteli asian sitten, jotain on muuttunut peruuttamattomasti :-) Neljäs tulossa. Taas toistan itseäni, ettei tuo määrä ja järjestys vaan lapsien luonnekin.



Kakkonen oli 1 v 10 kk, kun kolmas syntyi ja vois jestas sitä mustasukkaisuutta. Ikimuistoinen alku tai paremminkin täysin hämärän peitossa. Kolmosella (2 v 8 kk)on nyt se mustasukkaisuusvaihe menossa. Mutta niin se vain eilen totesi isommille vatsaani silittäen:" Äidillä on vauva mahassa!" Että kyllä se tajusi mitä äidille neuvolan dopplerilla tehtiin reilu viikko sitten :-)

Isommat lapset jo kouluiässä. Nyt me vaan köllötellään kahdestaan kotona.

Vauva 8 päivää vanha ! Suloinen pakkaus ja helppo vauva (toistaieksi)

!!!!

Hei!

Meille odotellaan nelosta, isommat ovat 7, 5 ja vajaat 3. Me ollaan miehen kanssa jo pariin kertaan naureskeltu, että " ei kaksi lasta ole sen hankalampaa kuin yksikään" ja seuraavaksi " ei kolme ole sen hankalampaa kuin kaksikaan" . Odotamme siis oloa " ei 4 ole sen hankalampi kuin 3" .



Tästä nerokkaasta päättelystä päästään loppujen lopuksi siihen, että eipä tuo 16 ole sen hankalampi kuin 1 - ei tosin taideta kokeilla... Mieheni tosin totesi tämänhetkisestä kuopuksestamme jo ajat sitten, että jos lasten yhteistyökyky kasvaa näin suuresti lapsi lapselta, niin " kuutonen meillä varmasti vaihtaa jo vaippansakin itse" . En usko, että kokeillaan sitäkään. Neljä taitaa olla meille oikea luku!

:) JOHANNA

toiset ovat syntyneet ikään kuin valmiiseen lapsiperheen arkeen..

meillä ykkösen ja kakkosen ikäero on 1v4kk,eikä hirvittänyt ollenkaan,eikä ollut syytäkään;helppoja tapauksia oli/on molemmat pojat.

toisen ja kolmannen ikäero on 2v,ja silloin oli ajoittain aika rankkaa,mutta pois en vaihtaisi päivääkään. :)

kolmannen ja neljännen ikäero on lähes 4 vuotta,ja tuntui taas helpolta kun isommat on jo omatoimisia reippaita lapsia.

nyt kuopus on 1v1kk ja vauvakuume alkaa nousemaan..

oikein itseäkin hirvittää! ;)



oikein onnellista odotusta!!



-nasuli ja pojat x2 ja tytsyt x2

meillä samat mietteet kun ollaan ukon kanssa keskusteltu;" siinähän se kolmas menee missä toinenkin" ,ja neljäs missä kolmas..

isäntäkin joskus kysy että koskas ne loppuu..? :D



-nasuli taas