Millainen ihminen tekee näin?!?

tiistai ei käy,mut ehkä joku toinen päivä? Jos maksaa liikunnasta,niin haluaa myös käydä. Ja tosiaan,eihän kenenkään voi olettaa olevan juuri silloin vapaa,kun joku tulee varsinkin extempore samoille kulmille käymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän ihmistyypin. Vaikea joustaa mistään. Oma äitini on tällainen. Hänen päivän lenkkeilytkin on aikataulussa, eikä niistä poiketa vaikka tulisi jotain tärkeämpää.

Kuulostaa autisteilta, jotka ahdistuu suuresti jos ei rutiinit pidä. Heillehän myös muut ihmiset ei ole niin tärkeitä.

Kaikki rutiineista nauttivat ihmiset ei ole autisteja. Ei suinkaan.

Monille esimerkiksi säännöllisen liikunnan ylläpitämiseen auttaa nimenoman se, että sinne lenkille mennä aina tiettyyn kellonlyömään ja samana päivänä. Muutoin jää menemättä.

Treffit juuri samaan aikaan.

Ehkä ei syystä tai toisesta halunnut/ jaksanut nähdä? Ja keksi sitten tekosyyn, ettei loukkaa.

Mites ap, oletko sä aina valmiina tapaamaan ihmisiä extempore kun olet kotonasi omien arkijuttujesi keskellä?

Arvostan tunnollisuuta sitä, että sanoo toiselle suoraan Ei.

Tahallinen lupaaminen ja sitten jollakin tekosyyllä peruminen ei ole reilua käytöstä.

Huhuu ap? Mitä mietteitä heräsi näistä vastauksista täällä..

Minä olen sellainen, että jos jään kerran pois jumpasta, niin en mene sinne enää ikinä. Siksi on pakko mennä joka kerta. Jumppa tekee kuitenkin hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Arvostan tunnollisuuta sitä, että sanoo toiselle suoraan Ei.

Tahallinen lupaaminen ja sitten jollakin tekosyyllä peruminen ei ole reilua käytöstä.

No ei tietenkään ole. Mutta eihän tässä semmoisesta ollutkaan puhe. Tahallisesta lupaamisesta. Mitään ei oltu luvattu.

Nuorilla voi tuo mieli vaihtua ja tulla yllättäviäkin vetoja.. koska ovat nuoria. Älä loukkaannu.

Mistä tunnistaa provon? Siitä että aloittajan valtaa radiohiljaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Nuorilla voi tuo mieli vaihtua ja tulla yllättäviäkin vetoja.. koska ovat nuoria. Älä loukkaannu.

Täh? Eihän tässä kenenkään mieli ole muuttunut, vaan hän menee sinne jumppaansa niin kuin aina, eikä peruuta menemistään siksi, kun sisko päättää pyytämättä ja yllättäen niin vaatia.

Mielestäni terve sisar, toinen sisaruksista voi myös mennä jumppaan mukaan mikäli muut jumppaajat sen hyväksyvät. Pysyy päivä- ja viikkorytmi kunnossa sekä mielenterveyskin. Etukäteen voi sopia mikä aika shoppailulle tmv. kävisi yhteen, jos molemmat haluavat kyseistä aktiviteettia. Mukava on myös vain jutella vaikka sohvalla istuen.

Vierailija kirjoitti:

Arvostan tunnollisuuta sitä, että sanoo toiselle suoraan Ei.

Tahallinen lupaaminen ja sitten jollakin tekosyyllä peruminen ei ole reilua käytöstä.

No ap:n siskohan oli juuri sanonut suoraan että ei käy. Vaan menee jumppaan. Pitäisikö ennen kommentointia vaivautua vähän lukemaan keskustelua? Ainakin tuolta alkupäästä.

Ovat eri ikäpolvea, seura ei kiinnosta, eivätkä ole läheisiä.

En minäkään menisi yli 8v ikäerolla siskoni kanssa "kaupoille" kun hänen työ- tai miesjutut, tressit tai koirat eivät kiinnosta.

Mieluimmin menen 82v mamman seurassa. Tai ukkini.

Itse joustavana ihmisenä vähän vaikea ymmärtää. Tuo ihmistyyppi on tietyllä tavalla todella raskas ja joustamaton. Tuskin se jumppa koko iltaa kestää, miksei voi tavata sen jälkeen. Toisaalta ymmärrän, että moni haluaa pitää kiinni rutiineistaan, mutta silti.

Mun eräs tuttava ei aikoinaan voinut tiettyinä iltoina lähteä minnekkään, koska hänellä oli silloin hiustenpesuilta. Oli muutenkin neuroottisen tarkka joka asiasta. Tämä tarina on tosi.

Kuulostat mun siskolta. Nyt loppui komentelu ja määräily, mikä olisi minulle parasta.

Ja sen takia muutinkin satojen kilometrien päähän, mutta tulet sinnekin määräämään.