Teettekö yksin asioita?

Kyllä, vietän tosi paljon aikaa yksin, vaikka parisuhteessa olenkin. Minulla on jonkin verran kavereita harrastuksen tiimoilta, mutta ei sellaista oikeaa ystävää oikeastaan yhtään.  Eilen oli vapaata niin aattelin että olispa kiva käydä syömässä jonkun kanssa ja kaikessa rauhassa istua lounaalla jossain ja jutella. En keksinyt, ketä pyytäisin niin meni yksin. 

Illat istun yksin omassa huoneessani. Viikonloppujen illat on joskus tosi yksinäisiä

Juu. Viimeksi soppailin ysärillä kaverin kanssa. Piti "käväistä", ja kuusi tuntia meni kun piti löytää farkut joissa pepa näyttää hyvältä, ja kengät, ja paita, ja jotain syötävää, ja ja ja...

Ei jumalavit, on siellä kopeissa peilejä, senkus pyllistätte.

Ja jos lähti viihteelle, niin pääsääntöisesti jäin yksin kun piti neidin lähteä asioita hoitelemaan jonkun jannun kaa.

Syön ja paskannan ihan itse.

Mene vaan! :)

Etenkin elokuvissa käyn pääsääntöisesti yksin. Matkustan myös mieluusti yksin kaupunkilomilla.

Vierailija kirjoitti:

Juu. Viimeksi soppailin ysärillä kaverin kanssa. Piti "käväistä", ja kuusi tuntia meni kun piti löytää farkut joissa pepa näyttää hyvältä, ja kengät, ja paita, ja jotain syötävää, ja ja ja...

Ei jumalavit, on siellä kopeissa peilejä, senkus pyllistätte.

Ja jos lähti viihteelle, niin pääsääntöisesti jäin yksin kun piti neidin lähteä asioita hoitelemaan jonkun jannun kaa.

Syön ja paskannan ihan itse.

a my

Mulla myös vastaavia kokemuksia.

Kerran lähdin "kaverin" kanssa Tallinnaan. Kehuin miten halpoja kampaamot olivat. Itsellä aina vain leikkaus, ei mitään värejä, raitoja tai permiksiä. Kaveri ottikin raidat yllättäen vaikka ensin ei edes uskaltanut kävellä sisään. Ei kysynyt mun aikomuksia. Siinähän odotin sitten häntä.

Teki muutakin typerää ei-sovittua. Eipä olla enää kavereita. Vaikka roikkui ja pyyteli myöhemmin. Itsekeskeinen ihminen.

Mä oon tehnyt niin kauan asioita yksin, että vaikealta tuntuu tehdä asioita toisten kanssa.

Toisten pessimistisyys latistaa tehdä mitään, joten ihan mieluusti teen asioita yksin.

Otollisintahan elokuviin on mennä yksin, niin ei tarvitse ostella toisten puolesta eli tulee halvemmaksi.

Jos en tekisi yksin niin sitten en tekisi ikinä mitään. Vähän tylsää kyllä olla, mennä ja tehdä aina yksin, mutta kai tähän vielä joskus tottuu. Tai no, ainakin turtuu.

Yksin menen ja teen. Kavereita ei ole, enkä jaksa olla kenenkään seuraneitinä.

Mä teen aina kaiken yksin, koska muuten jäisi sitten ihan kaikki tekemättä. Paljon kyllä jääkin, koska en esim tykkää ihmeemmin syödä yksin ravintolassa kun jotenkin mulle siinä ei tärkeintä edes ole se ruoka vaan tärkeintä olisi se yhdessäolo muiden kanssa. Yksin on vähän tylsä syödä pitkän kaavan kautta ja istua iltaa itsekseen..

Ei ole ystäviä, ei omaa perhettä. Vanhemmat vanhoja. Se on pakko yksin tehdä kaikki, ellei halua jäädä kotiin homehtumaan. Enkä halua, joten yksin se on yritettävä.

En käy elokuvissa, mutta konserteissa käyn ja lähes aina menen yksin. Joskus käyn ravintolassa syömässä samalla. Ihana kun saa mennä täysin omien aikataulujen mukaan, tykkään mennä ajoissa keikkapaikan ulkopuolelle jonottamaan (ehkä teinimäistä, mutta kuuluu minulla elämykseen) ja aina sieltä on juttuseuraa sitten löytynyt, jos sellaista olen kaivannut.

Vierailija kirjoitti:

Jääkö kenellekään tekemättä ja päivät valuvat ohi?

Kyllä, mutta ennemminkin siitä syystä ettei ole rahaa harrastaa tai mennä esimerkiksi elokuviin, teatteriin ja konsertteihin. Reissaisin myös mielelläni, mutta sama syy sekä lisäksi lemmikki, jonka mukaan ottaminen ei ole niin yksinkertaista eli rokotukset ja majoitus- sekä matka-aikataulujen laatiminen sen mukaan ettei kisaa voi pitää kovin pitkiä aikoja kopassa ilman hiekkalaatikkoa, ruokaa ja vettä.

Mäpäs meen elokuviin seuraavaksi katsomaan Evil dead rise leffan ja ihan yksin.

Mä oon lukuisia kertoja käynyt elokuvissa yksin.

Ei siellä elokuvateatterissa kummiskaan olla yksin, ellei ole ainut katsoja.

Menemällähän niitä kavereitakin voi löytyä.

M30

Ajatella sitäkin, kun toiset ajattelevat yksin olevia säälittävästi. Miltä teistä tuntuisi, jos joku tulisi teidän luo osoittamaan empatiaa, kun olette yksin?

Vierailija kirjoitti:

Ajatella sitäkin, kun toiset ajattelevat yksin olevia säälittävästi. Miltä teistä tuntuisi, jos joku tulisi teidän luo osoittamaan empatiaa, kun olette yksin?

Empatia ja sääli ovat eri suhtautumistavat. Empatia on jopa toivottavaa, mutta sääliessä asettuu toisen yläpuolelle, joten sääliä tuskin kukaan kaipaa.

Paljon teen asioita myös yksin, mutta leffaan menosta tullut kynnyskysymys.

Vuosia sitten tuttu ihmetteli ja päivitteli kovaan ääneen kaikille kuinka olin yksin käynyt leffassa.. Tästä ikävästä kokemuksesta johtuen en jotenkaan kehtaa mennä.

Shoppailemassa käyn yhden tietyn kaverin kanssa, jos tarvitsen johonkin tiettyyn tilaisuuteen vaatetta enkä oikein ole varma, mikä olisi hyvä.

Minä teen kaiken yksin. Kieltämättä se on joskus vaikeaa, kun ei ole ketään, jolta pyytää apua. Pienipalkkaisena ei ole varaa maksaa palveluista, joten moni asia jää tekemättä. Esim. tapettien vaihto (en osaa itse, parvekelasit vaatisivat remonttia ). Olen maalannut itse seiniä, mutta tapetteja en uskalla itse ruveta vaihtamaan. Pakko on opetella itse paljon tekemään, mutta kyllähän täydellinen yksinäisyys haittaa. Ei ole koskaan ketään, kenelle soittaa, jakaa kokemuksia. Olisipa edes yksi ystävä, jonka kansaa jutella esim. lukemastani kirjasta, katsomastani elokuvasta yms. Puhun joskus ääneen itsekseni, äänikin kuulostaa oudolta, kun ei tule puhuttua kenenkään kanssa. Ainoat kontaktit kaupan myyjät. Eilen eräs iäkäs rouva jutteli minulle bussipysäkillä, se oli aivan ihanaa. N60

Mikään ei ole niin mukavaa kuin tehdä asioita yksin

Vierailija kirjoitti:

Paljon teen asioita myös yksin, mutta leffaan menosta tullut kynnyskysymys.

Vuosia sitten tuttu ihmetteli ja päivitteli kovaan ääneen kaikille kuinka olin yksin käynyt leffassa.. Tästä ikävästä kokemuksesta johtuen en jotenkaan kehtaa mennä.

Shoppailemassa käyn yhden tietyn kaverin kanssa, jos tarvitsen johonkin tiettyyn tilaisuuteen vaatetta enkä oikein ole varma, mikä olisi hyvä.

Tuttusi oli nolo, et sinä.

On lukuisia ihmisiä, jotka käyvät yksin elokuvateatterissa ja minä kuulun siihen joukkoon.

Ei kannata yksinolosta tehdä kirosanaa, jos viihtyy yksinkin.