Onko 2-vuotiaan hampaidenpesulla oikeasti mitään merkitystä?

KAikilla eri tavat, ja hammashoitajiakin on moneen lähtöön.. Meille sanottiin että harjaan olisi hyvä totutella. tahnaa ei välttämättä ollenkaan käyttää vasta ku reilun kahen vuoden ikäisenä ja sittenkin hyvin vähän. Purkkaa on hyvä käyttää,mutta vasta sitten ku lapsi osaa sitä oikeasti syödä.

Minun mielestä tämä reikä juttu niin johtuu ihan jostain muusta ku harjaamisesta. turhaa joku itseään siitä rankaisee jos joka ilta pesee lapseltaan hampaat ja siltikin tulee reikiä.reikien tuleminen voi johtua monesta muusta syystä ku siitä pesemättömyydestä.

Serkkuni pesi hampaat ku muisti ja hänellä ei oo ikinä ollut reiän reikää.

Meillä kotona pesetetty aina hampaat iltaisin ja hyvin ja siltikin maitohampaissa on ollut paljon paikattavaa.

Mutta minusta lasta ei saa pakottaa jos se on epämiellyttävää, siis eriasia jos " tahalteen" temppuilee. mutta siinä voi käydä sillain että lapsi alkaa enempi pelkäämään sitä harjaa ku tottumaan.



Minä aion lapseltani yrittää pestä joka ilta ku tulee siihen ikään, mutta tällä hetkellä lapsi saa " leikkiä" harjalla ja totutella, siten että ku 1.5v tulee täyteen ja sitten olisi toivon mukana jos kaikki hampaat mitä pestä.

Minä en aio stressata lapsen hampaiden pesusta, haluan että lapsi itse mielellään lähtee hampaita pesemään vaikka aikuisen kanssa,mutta en ala pakottamaan tai tappelemaan jos ei halua. ETte kai te lasta pakota syömäänkin jos ei halua...

ratkaistaan tarrataululla. Ei meilläkään varmaan olisi mitään ongelmia jos tämä tepsisi. Anteeksi jos olen nyt vähän sarkastinen ja tarkoitukseni ei ole loukata ketään. Kiitän antamistasi (ja muidenkin) neuvoista, mutta meillä tämä ns. palkitseminen ei toimi. Tyttäreni ei tunnu ymmärtävän mikä ihmeen " palkinto" se on että saa liimata tarran paperiin. Ehkä olemme sitten aikaisemmin leikkineet liikaa tarroilla, olisi varmaan pitänyt säästää se vain tähän palkintojuttuun. Ei toimi muumipurkkakaan, vaikka siitä tykättäisiin kovasti. Sitten ollaan vaan ilman purkkaa, mutta suuta ei avata.



Aamulla taas yritin ystävällisesti ja kärsivällisesti (ja positiivisesti - nyt REIPPAASTI ai miten KIVAA on pestä hampaita, sinä OSAAT jne.). Otettiin muumipurkat hollille ja niitä innokkaasti odoteltiinkin (kerran aikaisemmin avvsi suunsa 2sek ajaksi ja laittoi itse harjan suuhun ja sitten sai palkinnoksi purkan). Tällä kertaa ei avattu. Tarra ei olisi voinut vähempää kiinnostaa ja purkka jäi saamatta, josta tuli kauhea huuto. Koko tähän prosessiin meni n.15 min, joka on pitkä aika kun vauva huutaa taustalla ja kaikilla paha mieli. Kiva tapa aloittaa päivä.



Mieheni katsoi hommaa sivusta ja väittää ettei tyttö ymmärtänyt mitä tarkoitin kun kehoitin AVAAMAAN suun että saadaan TAKAhampaat pestyä. Puhuin ja selitin kuin Runeberg ja auoin suutani, pesin itse hampaat ja näytin ja muistuttelin miten Veera kirjassa avaa suutaan. Ei mitään reaktiota. Hänen mielestään hampaat on pesty kun vähän irvistetään etuhampaita ja imetään hammastahnat harjasta (täällä USAssa jossa asutaan muuten ei lapsille suositella fluorihammastahnaa ennekuin osaavat sylkeä - harjoitustahnat on aina fluorittomia). Turha ehkä tässä vaiheessa mainitakkaan että meidän tyttö ei osaa sylkeä vaan tyynesti vaan juo hammasveden.



Olen aika lopussa henkisesti, sillä tämä ei yllättäen ole ainoa ongelma. Meillä myöskään ei syödä hyvin ja pottatreenien aloittaminen aiheuttaa pakokauhua. Yritetty on aikaisemmin mutta potalla ei suostuta istumaan EI MILLÄÄN. Ei ole mitään mahdollisuutta superintensiivisiin pottatreeneihin (tyyliin vaippa pois ja menoksi), joka ilmeisesti olisi ainoa mahdollisuus kun täytyy samaan aikaan imettää vauvaa.



Että tämmöistä täällä. Jos asuttaisiin Suomessa niin laittaisin tytön välittömästi päiväkotiin, jossa tädit voisivat opettaa tavoille. Nyt olen täällä jumissa kotona ja ei ole neuvolaa eikä isovanhempia auttamassa. Kyllä työssäkäyvät äidit pääsevät NIIN helpolla...

Hei, ajattelin vaan pikaisesti kommentoida, kun olen toinen USAssa asuva, mina kyllakin tyossakayva, en ole ollenkaan varma onko osani helpompi :) Minun neuvoni olisi unohtaa hampaidenpesu hetkeksi, kun siita on tullut tuollainen valtataistelu. Olisiko pienen vauvan tulo saanut uhman pahemmaksi? Annat itse harjata minka harjaa, etka edes yrita harjata pariin viikkoon. Hankit jotain xylitolinameja tai annat purkkaa etta vahan suojaa. Sitten voit yrittaa uudestaan pari viikon valein tai laitat miehesi yrittamaan. Kun lapsesi vahan kasvaa, niin tama saattaisi menna ihan itsekseen ohi. Nain ainakin meilla, eli tappelemalla ei oikein paassyt mihinkaan, sai itselleen vai pahan mielen. Pottaharjoittelua ei meillakaan vanhin tytto aloittanut kuin 3 vuotiaana, ja silloin sujui koko homma 2 viikossa. Aikaisemmin ei saanut potalle millaan, eika minusta kannata pakottaa ellei ole valmis. Nain mina tekisin (eli odottaisin ja antaisin vahan ajan kulua), en tieda tietenkaan auttaisiko, mutta saattaisivat hermosi saastya.

vähän siltä että teillä asiasta on tulossa itseään isompi ongelma. Varmasti se johtuu paljolti vauvasta ja siitä että olette oletettavasti kaikki välillä aika väsyneitä :-) Mitäs jos ottaisit semmoisen johtoajatuksen, että yksi asia kerrallaan kuntoon ja muu saa olla niin kuin on. Jos haluat nyt saada tämän hampaidenpesun sujumaan, unohda pottailu, unohda syömisistä stressaaminen, unohda itsenäisesti pukeminen ja mitä kaikkea sitä nyt tuossa vaiheessa voikaan murehtia. Hampaiden harjaus olisi siis se päivän SUURI TAVOITE, kaikki muu saa hoitua niin kuin helpoimmin menee.



Tee jonkisorttinen suunnitelma siitä, miten lähestyt ongelmaa. Palkitseminen tai taivuttelu ei siis toimi, uhkailu ei taida olla suositeltavaa. Voit pestä väkisin, se kyllä yleensä ennen pitkää toimii, mutta siinä pitää pysyä tiukkana päivästä toiseen. Pese aainakin pari viikkoa väkipakolla joka ilta ja aamu, tee se eleettömästi, toteat vain, että näin täytyy tehdä, työnnät harjan suuhun (edes hetkeksi) ja sillä selvä. useimmat mukulat antavat ennen pitkää periksi, kunhan näin tehdään tarpeeksi pitkään ja johdonmukaisesti eikä yritetä mitään muita vippaskonsteja välissä. (Ja isä ei saa tulla kommentoimaan siihen mitään: asian pitää olla molemmille vanhemmille yhtä kiistattoman välttämätön, muutenhan lapsi saa vain lisää pontta vastusteluilleen)



tai sitten voit yrittää psykologista sodankäyntiä esim. vauvan kautta: kun sillä raukalla ei ole yhtään hammasta, mutta sinäpä olet jo niiiin iso. Tuo vaikka vauvaa katsomaan kun isosisko pesee hampaita ja selitä miten se ihmettelee kuinka tuo xxx jo osaa...



Tai sitten unohda ne hampaat hetkeksi ja tyydy siihen että harja käy suussa (edes etuhampailla) kaksi kertaa päivässä. Ei se nyt mikään peruuttamaton katastrofi ole jos pari-kolme kuukautta menee vähän huitaisemalla kunhan sitten palaatte taas ruotuun. Jos ette syö paljon sokeria, niin ei ne hampaat siinä ajassa ehdi reikiintyä, mutta perheen muu elämä ja tytön oma kehitysvaihe voi hyvinkin asettua paremmin aloilleen ja jaksatte taas ratkoa näitä arjen pieniä pulmia rauhassa.

Meillä on myös tuttua tuo ettei millään palkitsemisilla ole vaikutusta. Tiedätkö, tämä on yksi perusluonteenpiirteistä, on olemassa kolme tällaista temperamentin pääpiirrettä ja yksi on juuri tämä " reward dependence" , muut kaksi " novelty seeking" ja " harm avoidance" . Näitä voi ajatella jonkinlaisena akselina ja jokainen ihminen sijoittuu tietylle kohdalle kullakin kolmesta akselista riippuen siitä onko piirre vahva vai heikko. Tuo riippuvaisuus kehuista ja palkitsemisesta ei meillä todellakaan ole voimakas luonteenpiirre yhdelläkään kolmesta lapsesta.



Hampaidenpesu on meillä asia josta ei tingitä. Jos suuta ei avata nätisti, istun pontölle, vajaa kolmivuotias syliin selälleen vasemmalle käsivarrelleni niin että lapsen oikea käsi tulee selkäni taakse, vasemmasta käsivarresta pidän omalla vasemmalla kädelläni kiinni ja samalla tuen pään sopivaan asentoon käsivarteni päälle. Siinä saa huutaa suu auki ja hampaat saa harjattua perinpohjin, mitä nyt rimpuilun takia asentoa saa välillä korjata. Tietävät varsin hyvin että jos eivät anna pestä nätisti niin sitten pesen väkisin. Toinen kaksosista avaa jo suunsa kiltisti, vaikka aina vähän vempulointia, naureskelua, pään pyörittämistä, harjan puremista on. Toiselta pesen edelleen noin joka kolmas kerta väkisin. Mitään traumoja, siis lähinnä vastenmielisyyttä iltapesuja kohtaan ei ole tullut. Vähän aikaa siedän temppuilua, mutta jos suu ei ala aueta niin kysyn pestäänkö nätisti vai äidin kainalossa pihtiotteessa ja myös toteutan sen.

Hammastahnaa laitan niin vähän, että saa sen nielläkin.



Hampaiden pesua tärkeämpi juttu on kuitenkin se, että happohyökkäyksiä eli aterioita ja välipaloja on vain viitisen päivässä. Eli napostelut ja mehujen juonnit ovat paljon tuhoisampia kuin ajoittainen hammaspesun laiminlyönti.



Potalla käymisen unohtaisin vielä tuonikäisen kanssa, kun on vauvakin.

Meillä lapset 2 v 11 kk (tyttö) ja 10 kk (poika), molempien hampaat pestään lasten hammastahnalla aamuin illoin, niinkuin nykyiset suositukset sanovat. En usko, että niitä suosituksia on tuulesta temmattu. Monessa asiassa ollaan nyt paljon viisaampia kuin meidän äitien ollessa lapsia.



Isomman kanssa ei ole mitään ongelmaa, avaa suunsa kauniisti, vaatii aina että laulan hampaidenpesulaulun samalla kuin pesen (" Onkos korvat pesty tarkkaan, onko hampaat harjattu, Muumit/Nalle Puh/Ti-Ti Nalle/tms tulee tarkistamaan ettei ole fuskattu" , jostain muumilaulusta mukaeltu). Meillä on kahta lajia lasten hammastahnaa, joista tyttö saa valita kummalla pestään.



Poika on vielä niin pieni, ettei hänellä ole kuin etuhampaita. Pidän häntä sylissäni peilin edessä, hän ihailee itseään peilistä hymyillen, ja minä pesen etuhampaat.



Kun tyttö oli vähän yli 1-vuotias ja kävimme ensimmäisen kerran hammashoitajalla, meillä oli juuri menossa vaihe ettei tyttö antanut harjata kuin etuhampaat. Poskihampaita oli tullut ja tulossa, ja ne olivat varmaan niin kipeät ettei halunnut niitä hammasharjalla sörkittävän. Hoitaja sanoi, että on erittäin tärkeää että nimenomaan ne poskihampaiden purupinnat saataisiin pestyä. Mutta en tiedä miten sen sitten käytännössä tekee, jos lapsi vastustelee kovasti. Pakottamalla ei varmaan ainakaan saa mitään hyvää aikaiseksi pitkällä tähtäimellä. Mutta tee lapsellesi selväksi, että hampaat pestään, ne pestään joka ikinen aamu ja ilta tästä ikuisuuteen asti, eikä siihen hommaan tule muutosta vaikka tyttö miten kiukuttelisi. Periksi antamalla teet hallaa lapsesi hampaiden terveydelle, eikä se kasvatuksellisestikaan kovin hieno homma ole että ensin äiti sanoo niin, mutta kun lapsi vastustaa tarpeeksi niin annetaankin periksi...



Kerroit, että olette illalla väsyneitä, että riita voi tulla jo siitäkin syystä. Entäs jos kokeilisit pestä tytön hampaat hieman aikaisemmin, ennen kun on vielä kovin väsynyt? Vaikka tyttö söisi hampaiden pesun jälkeen vielä iltapalaa, olisi se kuitenkin nykytilannetta parempi. Iltapalan jälkeen voisitte huuhdella suun vielä vedellä.



Lahjonta saattaa myös auttaa: melkein 2,5-vuotias on jo niin " iso" että varmaan osaa arvostaa jotain pientä lahjaa, jonka saa jos hampaat on saatu kunnolla pestyä. Tarrataulu vessan seinällä (tai missä sitten hampaita pesettekin) voisi olla toimiva juttu. Askarrelkaa sellainen yhdessä, käykää yhdessä ostamassa hienoja tarroja, ja pidä kiinni siitä että jos ei pestä hampaita niin ei tipu tarraakaan. Kun tarroja on kertynyt tarpeeksi (vaikka ensi alkuun viisi), niin tyttö saa jonkun pienen lelun. Tuo keino toimii supernannyilla, on toiminut meillä omassa sängyssä nukkumisen suhteen, ja monella kaverillani monessa ongelmassa, joten uskon sen toimivan teilläkin, jos sen toteuttaa oikein.



Lapsesi ymmärtää jo vallan hyvin puhetta. Mene hänen tasolleen, ja selitä hänelle että hampaat on pestävä tai ne tulevat hirvittävän kipeiksi ja likaisiksi. Heittäkää yhdessä vaikka vanha hammasharja ja tahna roskikseen, ja käykää kaupassa ostamassa uudet (anna lapsen valita muutamasta sopivasta vaihtoehdosta). Ostakaa myös ne tarrat ja askarrelkaa yhdessä tarrataulu. Kyllä se siitä lähtee.



Jos kuitenkin päätät olla pesemättä lapsen hampaita, huuhtele edes hänen suunsa vedellä joka aterian päätteeksi, ja anna xylitolpastilli tai purkkaa (2,5-vuotias osaa jo pureskella purkkaa, ja sylkeä sen pois). Vaikka nekään eivät kyllä korvaa hampaiden harjausta.



T:Aleyna, reikiä nolla :)

Vähän reilu 2-vuotias ' harjaa' ensin ja sitten minä, valitettavasti yleensä pakolla ja lapsen huudon kera. Mutta meillä siihen huuton kyllä selvästi on syynä närkästys siitä, että teen asiaa, jonka tyttö haluaisi tehdä ihan itse. Mitään harjakammoa ei ole aiheutunut, sillä tosi mielellään ottaa harjan itse ja aamuisin usein pyytää harjaa. Silloin tosin riittää tuo omatoiminen ' harjaus' , että 2-kertaa päivässä meillä ei oikeaoppisesti harjata. Mutta mitenkään runnomalla en harjaa käsittele vaan hellävaroen pesen erityisesti purupinnat ja alahampaat ja ylähampaat voi mennä vähän huolettomammin, ne kun on kuulema vähemmän reikiintymisalttiit. Käsistä joutuu kyllä usein pitämään kiinni. saa ' palkinnoksi' hampaiden pesun jälkeen joko banaaninmakuisen fluoritabletin, jos hammastahna on fluoriton tai vadelmanmakuisen xylitoltabletin, jos fluorihammastahnaa.

Meillä oli pojan kanssa myös taistelua hampaiden pesun kanssa parivuotiaana. En usko, että kyse on niinkään aroista hampaista vaan perinteisestä uhmasta - tämä on minun arvaukseni. Meillä ainakin poika selvästi testasi meitä ja varmasti oltaisiin tehty sekä kasvatuksellisesti että terveydellisesti hallaa, jos oltaisiin annettu periksi. Meillä poika antoi isän pestä hampaat paremmin, joten hän hoiti iltatoimet useasti. Meille on ollut suurena apuna sähköhammasharjan käyttö. Tiedän, että suositukset ovat kai 3-vuotiaasta alkaen, mutta meillä aloitettiin käyttö jo kaksivuotiaana. Nykyään poika pesee aamuisin hampaat yksin ja ainakin näyttää hallitsevan homman suhteellisen hyvin. Iltaisin poika pesee hetken ja sitten jompi kumpi vanhempi " tarkistaa" pesemällä kaikki pinnat.



Kuopuksen (13 kk) kohdalla tein mielestäni hyvänkin löydön lähiapteekista. Ostin " sormihammasharjan" , jonka avulla ensimmäisiä hampaita on ollut helpompi pestä. Lisäksi on hellävaraisempi, kun kuitenkin ikenet on tytöllä kipeänä hampaiden puhkeamisaikaan. Suosittelen:



http://images.iherb.com/i/c/herbs-nue-00102-l.jpg

1v. pesemään hampaat. Hyvä harja on esim. Butler gumin babyharja -saa apteekista. Meillä oli kaksi harjaa tytöllä oma ja aikuisella oma ja isosisko mallina. Lisäksi meillä hätyyteltiin hammaspeikkoja - pieni tarina siitä kuinka ne juoksevat kirkuen karkuun kun hammasharja lähestyy.



Joillekin lapsillekin tulee hanakasti hammaskiveä niin, että vaikka olisi säästynyt streptokokki mutans bakteerilta niin silti kannattaa mun ymmärtääkseni hampaat pestä ja minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa eli ei meillä enää tule nukkumaan menosta mitään ellei hampaat ole pesty -> lapset itse huomauttavat.

Meinaan meidän ainokaisella 3v tytöllä oli 3v tarkastuksessa 1 alkava reikä, vaikka hampaita onkin antanut pestä. Muttä näköjään olen pessyt liian huolimattomasti ja purkka unohtunut liian monta kertaa antaa päivällä :(. Joten kyllä niitä hampaita kannattaa tosiaan pestä, vaikka sitten huudon kera ja ennenkaikkea reikiintymiseen myös vaikuttaa liialliset happohyökkäykset.

ne pienetkin hampaat reikiintyy jos on reikiintyäkseen - niitä vaan vielä hankalampi sitten hoitaa jos jotain tulee! Siis siltä kannalta hankalampi että ei varmasti niin vaan taapero siinä paikattavana makaa kuten me isommat... Vaikka varmaan hankalassa tilanteessa jo mielellään itselleen jotain muuta uskotteleekin! :) Suun auki pakottaminen ja vielä siellä harjalla hosuminen kyllä aika mahdoton ja tarpeeton juttu... sattuu vaan. Meillä kanssa ollut tosi hankalaa välillä kun on takahampaat olleet kipeitä mutta se on kyllä mennyt ohi itsestään kun tilanne on helpottanut. Sitten on ollut myös uhmaa ilmassa ja parhaiten on tepsinyt kun olen vaan tehnyt hommasta leikkiä, juuri niin että suurella esityksellä jahdataan hammaspeikkoja ja mikä nyt sitten milloinkin tehonnut. Välillä auttaa kun lupaa täysksylitolipastillin (apteekista) pesun päälle. Etenkin jos on hampaiden pesu hankalaa niin niitä ja purkkaa kannattaa suosia kyllä pitkin päivää. Tuo jonkinlainen lahjominen on kanssa kokeilemisen arvoinen juttu. Paljon olen myös yrittänyt selittää miksi hampaat pestään. Ja entäs jos koittaisitte vaikka ensialkuunsa pestä ne hampaat vaikka aamulla tai keskellä päivää ja vaikka jossain ihan muualla kuin ennen..? ja ei mitään kunnon jynssäystä vaan kunhan nyt edes vähäsen niin että jää hyvä mieli vaan molemmille. Myös joku hampaiden pesuun ja hoitoon liittyvän kirjan lukeminen voisi auttaa. Pääasia varmaan että yrittäisi aloittaa ihan puhtaalta pöydältä uudella asenteella.



Tosin meilläkin kyllä ois varmasti harjausajassa parantamisen varaa ja joskus kun on oikein hankalaa ollut ja maanittelun jälkeen on suu auennut niin olen vaan harjannut muutaman sekunnin ennenkuin taas ehtii tulla stoppi, niin että on jäänyt hyvä mieli seuraavaa kertaa varten ja olen jäänyt " voittajaksi" väännössä. ja onpa joskus jäänyt pesemättäkin siinä vaiheesa kun on omat hermot pettäneet. Parempi kuitenkin se luovutusvoittokin kun järjetön taistelu ja huuto mikä tuksin kuitenkaan johtaa mihinkään...



tsemppiä.....

Meidän tyttö on nyt 2v 2kk ja antaa tällä hetkellä pestä hyvin hampaat. Hän pesee ensin itse Muumi-tahnalla ja isi tai äiti sitten " viimeistelee." Jossain vaiheessa pesu oli ihan kauheaa taistoa, mutta pidän tärkeänä sitä, ettei periksi anneta, vaan riidan uhallakin hampaat pestään. Uhman piikkiin luulisin tuon menevät ja on merkittävää, ettei anna lapselle periksi. Meillä tuntui pidemmän päälle auttaneen. Välillä oli myös tarrapalkitseminen käytössä, joka toimi jonkin aikaa.

..Sen yhden pesun esim. aamulla voi lapsi tehdä itse, illalla vanhempi pesee huolellisesti.



Olen alusta saakka tehnyt selväksi että hampaat harjataan, hyvällä tai pahalla. Nyt homma sujuu jo todella hyvin :)

kysäisin nimittäin pari viikkoa sitten tätä hammaslääkäriltä itse siellä käydessäni, lapsen hampaiden harjaus kun tuntuu olevan tehokkuudeltaan yhtä tyhjän kanssa.

hammaslääkärini sanoi, että lapsille tulee aniharvoin reikiä alle kaksivuotiaana, eritoten jos mehuja ei juuri juoda eikä karkkeja syödä. Harjaus on kuitenkin hyvä suorittaa, mutta lähinnä vain totutellaan hyvään tapaan. Sanoi ettei harjaamista kannata stressata, muisteli itsekin ettei siitä ollut tullut oikein mitään omien lasten kanssa. Imetyksestä tosin sanoi, että se helposti aiheuttaa reikiä.

Esikoisella, nyt 13v, reikiä 0. Varsinaisesti kunnolla harjaaminen aloitettiin n.3-vuotiaana. Siihen saakka se oli tahtojen taistelua ja " minä ite" -tyylistä jotenkuten harjaamista.



Nyt kuopus on 2v4kk ja harjailee itse mielellään vaikka 5 kertaa päivässä, ehkä hyvänmakuisen hammastahnan ansiosta. Aamuisin ja iltaisin annan harjan ja päivisin hän saattaa sitä itse pyytää sen muutaman kerran. Iltaisin tykkää harjailla isosiskon kanssa samaan aikaan :)

ajettava pois tai ne hakkaavat hampaat täyteen reikiä, ja se vasta sattuukin. Ja sano että huutaa saa, niin paljon kuin sielu sietää - äiti laittaa korvat tukkoon ja pesee hampaat pakolla tai ilman. Siihen asti kun lapsi menee kouluun. Joka päivä, aamuin ja illoin.



Meilläkin on jouduttu pakolla pesemään mutta ajan mittaan huudot ovat jääneet vähiin ja hammaspesut ovat ihan kivoja. Vettä purskutellessa vilkutellaan hammaspeikoille jotka valuvat veden mukana viemäriin. Meillä on kaksi tyttöä, vanhempi 4-vuotias ja nuorempi vajaa 1,5 v, joka ei ole ainakaan vielä pistänyt hanttiin.



Aamupesussa ollaan luistettu, ja tyttö saa halutessaan itse harjata. Päiväkotimatkalla imeskellään mintunmakuista fluoritablettia.

Meillä reilun vuoden ikäisen pojan kanssa hampaiden pesu on hänen mielestään kamalaa kidutusta. Tekisi mieli lopettaa koko homma! Tympäsee koko homma sohia harjalla kiljuvan ja kiemurtelevan lapsen kitaan. Olen ajatellut, että meneehän siinä edes tahnaa suuhun vaikuttamaan. Meillä harjaus aloitettiin sulassa sovussa puolivuotiaana, kun hampaita oli tuolloinkin jo useampi. Nyt on jo poskihampaitakin useampi, että pakko kai jatkaa/jaksaa.

Laulan Popsi popsi porkkanaa -sävelellä itse sanoitetun hampaidenpesulaulun ja sen ajan minä tai mies harjaa hampaat. Sen jälkeen lapsi saa pestä itse. Johonkin 1,5-v asti antoi pestä nätisti ja sen jälkeen on aina välillä kausia, kun yrittää vastustella. Ei olla otettu sterssiä, vaan välillä pesu on lähinnä harja puremista, mutta ollaan pidetty tärkeänä sitä rutiinia. Ja nyt on viime kuukaudet mennyt ihan hyvin ja lapsi antaa pestä nätisti, kun tietää sitten pääsevänsä nopeammin itse harjaamaan.

Meilläkin välillä taistellaan selkä kaarella, mutta yleensä ottaen aika iisisti annetaan harjata. Poika kaks vee tykkää varsinkin, kun pestään myös kaverin hampaat ja lauleskellaan samalla. Kaveri on tällä hetkellä Tomi traktori. Hammastahnaa kerran päivässä ja joka aterian päälle täysxylitolipastilli. Pirkka- tai xylibon- merkkisiä saa ihan citymarketista.

ahtaako pitää vielä kutinsa, mutta joskus sanottiin, että maitohampaiden kunto vaikuttaa myös pysyvien hampaiden kuntoon.



Oma kokemus on tämä:

Ennen koulua asuin isovanhempien kanssa, jotka eivät perustaneet hampaiden pesusta. Äiti kävi viikonloppuisin katsomassa ja pesi tällöin hampaani-eli kerran viikossa pestiin!



Minulla on mukamas vahva keltainen hammasluu, mutta luoja mitkä seulat nämä ovat olleet..kuinkahan monta kymmentä reikää on paikattu?! Kruunuista on hädin kulmat jäljellä, seuraavalla kerralla pitää varmaan laittaa nastahammas, ei ainakaan jää porattavaa.

Ala-asteen pesin hampaat aamuisin,,siis kerrassaan näin minulle neuvottiin... viimeiset 15v olen pessyt 2-3 kertaa/pvä ja vähän on tilanne parantunut.

Siis huolehtikaa lastenne hampaista jos sillä on edes pienikin yhteys tulevaisuuden kanssa!!