Korvaako Tapiolan lapsivakuutus psykologipalveluja?

Luotte turhaan paineita vaan lapselle. Antakaa asian olla pari kuukautta ja antakaa vaikka päivittäin puuron joukossa pikkuisen Duphalacia salaa. Ette puhu asiasta yhtään mitään ettekä kommentoi mitenkään lapsen kakkaamiseen/kakkaamattomuuteen. Duphalacia voi antaa ihan hyvin kuukausiakin ja tosiaan annatte sen puuron joukossa.

Itse saimme avun samaan vaivaan lukuisien koululääketieteen erikoislääkäreiden jälkeen homeopaattiselta lääkäriltä, suosittelen lämpimästi. Ja pitkäaikaiset ummetuslääkeet kokemukseni mukaan pahinta mahdollista hoitoa.

... mutta kun asia alkoi painaa juuri nyt erityisen paljon, lapsi on niin säälittävän näköinen kun panttaa sinipunaisena. Ja maha on siis jo ihan löysänä, pehmennetty jo kuukausia Levolacilla. Menee nelinkertaiset määrät lääkärin ohjeesta päivittäin.



Siis olisiko kenelläkään tietoa?

Olemme käyttäneet vauvaamme homeopaatilla korvien vuoksi, tehosi. Tai enpä tiedä olisiko vaiva parantunut muutenkin, mutta ainakin parani.



Miten homeopatia siis tehoaa ummetukseen? Tekeekö vatsasta löysän? Nimittäin löysänä vatsa on pysynyt Levolacilla, kuten kerroin tuossa aiemmin. Enkä uskokaan, että homeopatia vaikuttaisi " korvien väliin" eli psyyken kautta...



Lapsemme on juuri 3 v. täyttänyt. Hän oppi puhumaan erittäin varhain, osaa jo kaikki aakkoset, tunnistaa sanoista kuulemalla lähes kaikki kirjaimet, on sosiaalinen, reipas, sanavalmis jne. Ja nyt sitten tämä vaiva.



Perheessämme ei ole riitaisaa, mieheni on rauhallinen ja sitä myöten minä siis en pysty yksin riitelemään;-) Mutta tarkoitan siis, että meillä ei ole avioliitossa mitään poikkeavaa, lapseen ei aseteta paineita, häntä huomioidaan todella paljon vaikka vauvakin on talossa jne.



Siispä en keksi muuta enää kuin psykologin, jonka kanssa voisi jutella tästä puolesta. Kliinisellä puolella on lastenlääkäri jo auttanut lääkkeillä.

sittemmin tuli takapakkia ja lopulta pienen fiksaamisen jälkeen kolmas lääkemixi tehosi. Toki uloste oli jo valmiikis löysää kuukausien reseptiummetuslääkkeiden oton jälkeen, mutta sehän oli vain tehnyt tilanteen kestämättömäksi, kun lapsi ei kontrolloinut toimintaa enää itse lainkaan, ei koskaan kokenut ulostamisen tarvetta. Ja kyseinen homeopaattinen lääkäri ensimmäinen, joka alkoi kysellä myös psykologisten syiden, mm. pikkusiskon syntymisen ja muiden asioiden perään. Sitä ennen perheneuvolassa psykologi lasta näkemättä kertomustemme perusteella oli kyllä jo mielestäni ihan oikein arvioinut, ettei kyseessä mikään perinteinen panttaajalapsi, jolla mm. vaikeuksia tunteiden ilmaisussa. Sittemmin vaiva parantunut huomattavasti, vaikka pientä muistutusta vessassa hieman kauemmin istumisesta saa vieläkin tehdä ja joskus on pieniä vahinkoja sattunut. Mutta verrattuna yli vuoden kestäneeseen piinaan, jonka tietysti pelkäsin vaikuttavan jo lapsen sosiaalisiin suhteisiin perheen sisäisen tilanteen kiristymisen ohella, tilanne siis todella hyvä ja kaikki kunnia tälle kuudennelle lääkärillemme. Jos huippuspesialistia olisimme uskoneet, lapsi söisi edelleen ummetuslääkettä ja systeemi olisi vain entistä sekaisemmin, jos mahdollista.

Aion yrittää tätäkin keinoa, kiitos että kerroit. Ymmärrän täysin tilanteenne, tämä on sietämätöntä. Lapselle aiheutuvat vauriot pelottavat. KUnpa saisimme asian kuntoon.



AP

T. 4/7