Onko ihan normaalia jos alkaa naurattaa kun katsoo sivulta täytettävän pesukoneen pyörimistä?

Vierailija kirjoitti:

Meidän koira ja kissa, vielä melkein pentuiässä olevia molemmat, seuraavat haltioissaan kun pyykit pyörivät koneessa. Koira saa suorastaan hepulin kun linkousvaihe alkaa. Varmaan nauravat omalla "kielellään".

Eläimet ymmärtävät spontaanisti elämän pieniä iloja.

Jatka vaan harrastustasi.

Katsokaa vaikka yhdessä tätä viatonta huvia.

Tosin jollekin uskonnolliselle porukalle tämä pyykkien kieputtelu pesukoneessa on pelkkää riettautta.

Ei se naurata, mutta välillä olen apaattisen hypnoottisena jäänyt pesukoneen viereen tuijottamaan rumpua ja siellä olevia pyykkejä, ja katsonut koko pesuohjelman ajan. Liikkumatta, hievahtamatta. Onneksi vain lyhyen 52 minuutin pikaohjelman, mutta kuitenkin.

Minulla on keskivaikea masennus, enkä saa aina aikaiseksi mitään tai koe iloa elämässäni. Rummun pyöriminen tyhjensi pään muista ajatuksista.

Tämä ei ole provo.

Tuttu fiilis, mutta se tapahtuu minulla vain erään päihteen vaikuttamana, joten olen vähän kateellinen että pystyt siihen tuosta noin.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen suomalainen sananparsi, joka mielestäni sopii ketjun aloitukseen.

Hullulla on halvat huvit.

... ja idiooteilla ilmaiset.

Kokeile joskus mennä sinne koneen sisälle, luulenpa että viimeistään linkousvaiheessa hymy hyytyy.

Vierailija kirjoitti:

Seksikone!! Siellä näkyvillä pyörii pitsiset pikkupöksyt ja rintaliivit. Tietyissä uskonryhmissä tuollaista pesukonetta ei saanut sijoittaa näkyville esim. keittiöön. 70-luvun alussakin maalla saattoi talon ainut vesiliittymä olla keittiössä (weskinä vain ulkohuussi). Sivustaladattava lasi-ikkunallinen pesukone oli syntiä 😆

Perätön tarina, jota kerrottiin 70-luvulla.

Kyllä, aina tulee mieleen se Leevin biisi, missä protagonisti löydettiin aamulla kiinalaisesta pesulasta pyörittyään koneessa monta tuntia.

Kun ohjaaja Alfred Hitchcockin talous osti ensimmäistä kertaa hellan, jonka uuninluukussa oli lasi, Hitchcock nosti tuolin uunin eteen, kun Alma paistoi kakkua, ja tarkkaili kakun kohoamista. Se oli Hitchcockin mielestä hyvin jännittävää.

Olet siis hyvässä seurassa.

Kyllä minuakin naurattaisi ja ehkä vähän huolestuttaisi, koska meillä pyörii vain rumpu ei koko kone.

Katso ja naura vaan! Eihän se nyt ihan normaalia ole, mutta ei minullakaan ns. terveen papereita ole.

Mikä siinä naurattaa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minuakin naurattaisi ja ehkä vähän huolestuttaisi, koska meillä pyörii vain rumpu ei koko kone.

Ei näistä aina niin takeita ole 

Olen jäänyt tuijottamaan odottaessani ohjelman loppumista. Miettinyt aikamatkustamista ja muuta aivokakkaa samalla kuplien tanssiessa huuhtoutuvan pyykin kyljessä. Pyykeille ei tule naurettua, korkeintaan hävyttömän pitkälle linkousohjelmalle. Eipä tuo ole kiellettyäkään.

Vierailija kirjoitti:

Kun ohjaaja Alfred Hitchcockin talous osti ensimmäistä kertaa hellan, jonka uuninluukussa oli lasi, Hitchcock nosti tuolin uunin eteen, kun Alma paistoi kakkua, ja tarkkaili kakun kohoamista. Se oli Hitchcockin mielestä hyvin jännittävää.

Olet siis hyvässä seurassa.

Tuskinpa hän sitä katsoessaan hirnui kuin vähämielinen. Ja tosiaan kyse oli siitä ensimmäisestä kerrasta.

Minä itsekin saatan nauraa ihan asiattomissa tilanteissa.   En toki ääneen, mutta ajatukset lähtevät joskus omille teilleen ja tuottavat hassuja mielikuvia.  Huvittuneisuus on yleensä hymyilyä, vilkkaan mielikuvituksen aikaansaannosta.  Parempi omistaa tällainen luonne kuin yksitotinen!