Miten sopeutua ajatukseen että lapsiluku on täynnä, erityisesti kun lapsia on vain yksi..
Minulla on yksi 12-vuotias lapsi. Olen ollut hänen yksinhuoltajansa koko ajan. Lapsen "teko" onnistuisi yksinkin (tai raskauden yrittäminen), miestä en edes halua. Biologinen kello soi kovaa, olen 36-vuotias. Olen aina "nähnyt" itseni kahden lapsen äitinä.
Mutta järki sanoo ei. Taloudellinen tilanne on huono, olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja rahasta on nyt jo tiukkaa. Olemme tottuneet lapsen kanssa elämään kahden. Jaksaisinko enää aloittaa alusta kun nyt pääsen jo ison koululaisen kanssa helpolla..
Miten sopeutua tähän, että lapsiluku on nyt tässä? Tunnen surua ja sellaista kaipuuta. Vauvakuumetta ei ole, en nauti erityisemmin vauva-ajasta mutta joku kummallinen tarve vain olisi saada toinenkin jälkeläinen. Järjellä ajatellen tiedän että olisi tyhmää ruveta yrittämään, elämä on hyvää näinkin.
Kokemuksia?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
On aika yleistä, että nainen kokee että yksi lapsi jää tekemättä, lapsiluvusta huolimatta. Minulle, 46-v, tuli itkuhaikeuspäivä, kun näin unta että synnytin.
Kyllä se helpottaa ajan myötä. Tilanteessasi en tosiaankaan hankkisi lasta enää.
Niin, niinhän se on että asioihin yleensä tottuu ajan myötä. Nyt minun pitää vain tottua tähän ajatukseen. Olen sen jo oikeastaan päättänyt että en enää edes yritä raskautta ja nyt kun päätös on tehty niin on tullut tämä suru ja luopumisen tunne.
Ap
Muista nauttia siitä omasta 12 vuotiasta ja ehkä vielä jonakin päivänä saat hoitaa hänen vauvojaan mummina . Minulla oli myös vauvakuume ehkä 38 vuotiaana mutta järkeilin siinä kohtaa talousresurssien ja jaksamisen sekä terveyden kanssa ja haave haihtui ajan kanssa . Nyt esikoiseni on jo täysi-ikäinen.
Nautin todellakin tuosta ainokaisesta :) Sisarus hänellä on, isoveli isänsä puolelta. Tai velipuoli jos jotkut nyt takertuvat tuohon "veli" -sanaan.
Ap
On aika yleistä, että nainen kokee että yksi lapsi jää tekemättä, lapsiluvusta huolimatta. Minulle, 46-v, tuli itkuhaikeuspäivä, kun näin unta että synnytin.
Kyllä se helpottaa ajan myötä. Tilanteessasi en tosiaankaan hankkisi lasta enää.