Kellään palstailijalla ollut intialaista poikaystävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tapailin nuorempana hetken yhtä intialaista. Oli jokseenkin kummallinen. Raahasi kaikenlaita mun kotiin esim. telkkarin ja videot (tuohon aikaan). Ite en silloin tarvinnut telkkaria mihinkään. Ja nämä toi siis kysymättä. Sitten kun sanoin, että en halua seurustella niin vei ne vähin äänin pois, enkä kuullut siitä tyypistä enää mitään. Nähtiin siis alle 5 kertaa ja oli kai jo muuttamassa luokseni.

Voin kuvitella, että joissakin kulttuureissa kotiin pyytäminen tarkoittaa samaa kuin pysyvä suhde jatkossa.

Näin on, ja joissain kulttureissa se, että naisen katse osuu miehen katseeseen, on kutakuinkin avioliittolupaus.

Intialaisia on jotain yli 1,2 miljardia, joten jonkun yksittäisen henkilön yksittäinen kokemus on tuskin yleistettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Tietysi niillä on se ominais haju.. Se voi olla tosi vahva jos hikoilevat paljon. Sellanen märkä myskihärän turkki. en sano etteikö ole poikkeuksia, mutta perustan näkemyksenyni vain salilla olevaan kaveriin, jos tulee salille niin ikkuna auki jopa pakkasella.. Voihan sitä laittaa tietty deodoranttia.

Olin hiljattain virastossa jonottamassa, ja vieressä istui intialaispariskunta. Voimakas hien ja mausteiden haju lähti heistä.

Vierailija kirjoitti:

Intialaisia on jotain yli 1,2 miljardia, joten jonkun yksittäisen henkilön yksittäinen kokemus on tuskin yleistettävissä.

Kyllä se on kun kyse on intialaisten miesten suhtautumisesta naisiin.

Ja onhan monilla samanlaisia kokemjuksia.

Intialaiset eivät harrasta tyttö- tai poikaystäviä tai seurustelua. Vanhemmat ja lähisuku sopivat avioliitosta keskenään, kaikkein edistyksellisimmät vanhemmat antavat tavata puolisokandidaatin pari kertaa ennen kuin tehdään päätös, että edetäänkö kihloihin ja naimisiin vai jatketaanko etsintää eri teillä. Länsimaissakin pyrkivät noudattamaan vanhoja tapoja mutta ehkä vähän höllemmin.

Muutenkin hyvin erilainen, erikoinen, ihmeellinen kulttuuri meihin verrattuna. Ajatusmallit aivan erilaisia kuin mihin olemme tottuneet.

Intiassa väkivalta, seks. väkivalta ja alistaminen todella yleistä. Ihan tavallisissa hyvän mielen Bollywood-elokuvissakin on usein outo väkivallan uhka ja jotain hakkaamisjuttuja "vitsinä" mukana. Lapsia hakataan, naisia hakataan, miehiä hakataan, eläimiä hakataan, kaikkia hakataan. 

Ja valkoisena eurooppalaisena et tule ikinä kelpaamaan intialaisille appivanhemmille. Lisäksi intialaisten keskimääräinen ÄO on 82. Miksi haluaisit mahdollisille jälkeläisille noin paskat geenit?

Pienet pillit niillä

En ole seurustellut, mutta opiskelu,-ja työkavereina on ollut intialaisia.

Osa on todella fiksuja ja kivoja, osa on todella omituisia ja osa suorastaan kammottavia.

Samaa nyt voi toki sanoa kaikista maailman kansallisuuksista, mutta jotenkin sellainen tietty outous ja hirvittävä suhtautuminen naisiin korostuu joidenkin tyyppien kohdalla.

Ehkä se hirvittävä köyhyys ja raakuus, joka on Intiassa joka hetki läsnä, vaikuttaa myös etuoikeutettuihin ja länsimaalaistuneisiin ihmisiin. Mene ja tiedä.

Kyllähän sellainen pitäisi kelvata kun kelpaa kaikenlaiset itsaripommittajaterot, kirjoitus ja kielitaidottomat jostakin kongon peräkylistä jne jne.

Kannattaa tutustua ja miettiä, yleisen mielipiteen mukaan "sellaisia Intialaiset miehet on" ei kannata luottaa, riippuu koulutksesta, perheestä, elämänkatsomuksesta jne. Kaverini seurusteli kivan koulutetun kaverin kanssa ja suunnitteli jo yhteistä tulevaisuutta 5-vuoden seurustelun jälkeen. Mies kuiteskin ilmoitti, että hän lähtee kotiin kun vanhemmat ovat löytäneet hänelle sopivan vaimon. Mutta toisinkin on käynyt...tuttavapiirissä löytyy myös muita tarinoita jossa se yhteinen elämä on jatkunut jo 15 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intialaisia on jotain yli 1,2 miljardia, joten jonkun yksittäisen henkilön yksittäinen kokemus on tuskin yleistettävissä.

Kyllä se on kun kyse on intialaisten miesten suhtautumisesta naisiin.

Ja onhan monilla samanlaisia kokemjuksia.

Eipä ole. Olen tutustunut työni kautta todella suureen määrään (=satoja) intialaisia miehiä ja naisia. Joukossa on väkeä ihan joka lähtöön. Jotkut miehet voivat suhtautua hyvin ylimielisesti naisiin, toiset taas aivan päinvastoin. Intia on todella iso maa, jossa on paljon sisäisiä kulttuuri-, kieli- ja uskontoeroja. Lisäksi käyttäytymiseen vaikuttaa moni muu asia, kuten ihan missä tahansa.

Vieläkö ne pyyhkii oikeaan käteen ja kättelee siksi vasemmalla vai kummin päin se meni?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tutustua ja miettiä, yleisen mielipiteen mukaan "sellaisia Intialaiset miehet on" ei kannata luottaa, riippuu koulutksesta, perheestä, elämänkatsomuksesta jne. Kaverini seurusteli kivan koulutetun kaverin kanssa ja suunnitteli jo yhteistä tulevaisuutta 5-vuoden seurustelun jälkeen. Mies kuiteskin ilmoitti, että hän lähtee kotiin kun vanhemmat ovat löytäneet hänelle sopivan vaimon. Mutta toisinkin on käynyt...tuttavapiirissä löytyy myös muita tarinoita jossa se yhteinen elämä on jatkunut jo 15 vuotta.

Tällaistahan tapahtuu paljon myös arabien (ja afrikkalaisten) kanssa. Suomalainen nainen "seurustelee" miehen kanssa ja kuvittelee, että he ovat ihan sitoutuneet toisiinsa, kun ovat olleet kauan yhdessä ja jopa asuvat yhdessä. Sitten mies lähteekin käymään kotimaassaan, menee naimisiin suvun valitseman morsiamen kanssa ja palaa Suomeen vaimo mukanaan.

Mitään seurustelua ei tosiaan edes tunneta käsitteenä monessa kulttuurissa. Toki länsimaihin tulleet käyttävät hyväkseen valkoisten naisten hyväuskoisuutta saadakseen tiettyjä etuja. Mutta heille ei mikään yhdessä asuminen tai seurustelu merkitse mitään. Vasta avioliitto on oikeaa sitoutumista, ja siihen pyritään lähes aina omasta kulttuurista, rodusta, uskosta ja heimosta olevan naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Pienet pillit niillä

Pienet vehkeet juu. Kumienkin pitää olla Intiassa pienempiä.

Intia on iso maa ja porukkaa moneen lähtöön. Jos olisi sellainen tapaus, jolla on a) korkeakoulutus mahdollisesti Englannista/Jenkeistä/jostain länsimaasta ja b) olisi asunut myös intian ulkopuolella, niin voisin hyvin tutustua. Myös voisi olla täysintialainen ja aina siellä asunut, jos on korkeakoulutus ja kontakteja länsimaisiin ja herkkyyttä eri kulttuureille ja itse on mukautuva tyyppi. Tosin kulttuurieroja kyllä varmasti odotettavissa ja saas nähdä, että mahtaisiko se intialaisen perhe hyväksyä länkkäripuolisoehdokasta.

Vierailija kirjoitti:

Intialaisia on jotain yli 1,2 miljardia, joten jonkun yksittäisen henkilön yksittäinen kokemus on tuskin yleistettävissä.

You can take the boy out of India but you cant take India out of the boy. Kukaan ei ole pelkkä yksilö, jokainen kantaa taustaansa (kulttuuriaan, luokkaansa, jne.) mukanaan. Ei kannata alkaa seurustelemaan jollei tunne vastapuolen taustaa. Vanhemmat olisi hyvä tavata ennen avioliittoa.

Vierailija kirjoitti:

Tutullani on kristitty intialainen mies. Todella mukava tyyppi. Itse tunnen yhden sikhin ja hänkin on tosi kiva. Ei auta sun kuin tutustua häneen ja päättää sitten.

Mun miehellä oli työhuoneessaan yksi intialainen heppu. Todella mukava, tapasin itsekin. Käyttäytyi hyvin, ei mitään creepyä. Toisaalta se oli ollut naimisissa ruotsalaisen naisen kanssa jo muutamia vuosia, ja tunsi pohjoismaisen kulttuurin. 

Että onhan näitäkin.

Vierailija kirjoitti:

En ole seurustellut, mutta opiskelu,-ja työkavereina on ollut intialaisia.

Osa on todella fiksuja ja kivoja, osa on todella omituisia ja osa suorastaan kammottavia.

Samaa nyt voi toki sanoa kaikista maailman kansallisuuksista, mutta jotenkin sellainen tietty outous ja hirvittävä suhtautuminen naisiin korostuu joidenkin tyyppien kohdalla.

Ehkä se hirvittävä köyhyys ja raakuus, joka on Intiassa joka hetki läsnä, vaikuttaa myös etuoikeutettuihin ja länsimaalaistuneisiin ihmisiin. Mene ja tiedä.

Tossa on Bollywoodilla ehkä aika iso vaikutus. Siellä tehdään tosi paljon ihan hirveitä juttuja, muka huumorin varjolla. Jotkut sitten luulee että maailma toimii niinkuin iljettävien setämiesten tuottamissa ryönäleffoissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sellainen pitäisi kelvata kun kelpaa kaikenlaiset itsaripommittajaterot, kirjoitus ja kielitaidottomat jostakin kongon peräkylistä jne jne.

Jätettäskö noi jutut tän ketjun ulkopuolelle?

Minulla oli aikoinani intialainen miesystävä. Kumpikin oltiin aikuisia, minä 40 ja hän 50. Vietin paljon aikaa hänen luonaan ulkomailla ja tein etätöitä Suomeen.

Miehellä oli diplomi-insinööriä vastaava koulutus, ja hän oli viettänyt puolet elämästään länsimaissa liike-elämässä. Yleistäähän ei kauheasti voi, mutta hänestä ja hänen expat-maanmiehistään yleistän silti seuraavaa:

- pinta voi olla länsimainen, mutta asenteet ovat kastiyhteiskunnasta

- nainen voi olla vaikka aivokirurgi, mutta hän on silti miestä alempana - kaikessa, myös aivokirurgiassa; jos ollaan hyvissä väleissä, nainen voi samalla kuitenkin olla jalustalla (joka on matalampi kuin miehen jalusta)

- väkivalta tuomitaan, mutta ei ihan kaikissa tapauksissa

- palvelijat ovat nipin napin ihmisiä, joten ilmaus "the bloody servant" kuuluu aika nopeasti

- tyhjä puhe tyyliin "meidän täytyy käydä lounaalla joku päivä" on hyvin yleistä

- kun intialainen mies alkaa pullistella intialaisten kesken, on länsimaalaisella silmissä pyörittelemistä

Kokonaisuutena ottaen mielipiteeni on se, että kannattaa olla varovainen. Kulttuurieroja ei ensi näkemältä huomaa muuten kuin ehkä positiivisena ja eksoottisena, mutta siellä pinnan alla ne muhivat.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aikoinani intialainen miesystävä. Kumpikin oltiin aikuisia, minä 40 ja hän 50. Vietin paljon aikaa hänen luonaan ulkomailla ja tein etätöitä Suomeen.

Miehellä oli diplomi-insinööriä vastaava koulutus, ja hän oli viettänyt puolet elämästään länsimaissa liike-elämässä. Yleistäähän ei kauheasti voi, mutta hänestä ja hänen expat-maanmiehistään yleistän silti seuraavaa:

- pinta voi olla länsimainen, mutta asenteet ovat kastiyhteiskunnasta

- nainen voi olla vaikka aivokirurgi, mutta hän on silti miestä alempana - kaikessa, myös aivokirurgiassa; jos ollaan hyvissä väleissä, nainen voi samalla kuitenkin olla jalustalla (joka on matalampi kuin miehen jalusta)

- väkivalta tuomitaan, mutta ei ihan kaikissa tapauksissa

- palvelijat ovat nipin napin ihmisiä, joten ilmaus "the bloody servant" kuuluu aika nopeasti

- tyhjä puhe tyyliin "meidän täytyy käydä lounaalla joku päivä" on hyvin yleistä

- kun intialainen mies alkaa pullistella intialaisten kesken, on länsimaalaisella silmissä pyörittelemistä

Kokonaisuutena ottaen mielipiteeni on se, että kannattaa olla varovainen. Kulttuurieroja ei ensi näkemältä huomaa muuten kuin ehkä positiivisena ja eksoottisena, mutta siellä pinnan alla ne muhivat.

Tosi hyvä vastaus, kiitos!

ap