G: Kuinka nopeasti toivuit (alatie)synnytyksestä?

mulla kesti synnytyksen jälkee joku kuukausi et pystyin normaalisti istumaan tai kävelee...mut se on niin yksilöllistä kuinka nopee paranee..

että kuinka nopeasti toivuit käveleväksi/istuvaksi, en tarkoita esim. henkisesti jne.

ja heti kunnossa. Niin olin kyl tokankin jälkeen.

toka synnytys maanantaina, kotiin keskiviikkona ja mun mummin 80-v juhlilla lauantaina Nopeeta siis minä toipunut

Alle kuukaudessa olin täysin parantunut synnytyksestä.

NOrmaalin synnytyksen jälkeen ei varmaan kävelemisessä ole ongelmia missään vaiheessa, ja se istuminen riippuu onko miten tikkejä alapäässä.

olin elämäni kunnossa seuraavana aamuna jo

eka lapsi ja tuli kyllä niin paljon tikkejä alapäähän että istuminen oli aika tuskaa monta viikkoa. ja kävely ja vessassakäynti yms muutenkin. ei ihan heti tullut kyläilyt mieleen. taitaa olla niin yksilöllistä.. ja sit kaikki muu maidonnousu yms on aika kipeetä ja jokaiselle vähän erilaista miten lähtee sujumaan toi alku. olin sairaalassa kolmepäivää mutta olisin kyl mieliisti ollu pidempään :( en viitti pelotella mutta näin kävi. muuten olikin aivan ihanaa toi vauvaaika! kyllä pientä kipua kestää kun on suloinen vauveli sylissä

paljon tikkejä, ehkä tulehtunut epparihaava tai kipeät pukamat?



Vauvaa ei tarvitsisi viedä ulos kuin muutamaksi sekuntiksi välille ovi-auto-ovi. (sinulle, joka kysyit)



-ap

Vierailija:

että kuinka nopeasti toivuit käveleväksi/istuvaksi, en tarkoita esim. henkisesti jne.

Mutta en kyllä olisi jaksanut lähteä minnekään kotoa. Sen verran yöheräämiset väsytti.

Istuminen yleensä tuottaa hankaluuksia mutta onhan niitä olemassa erilaisia tyynyjä istumista helppottamaan.

ekaa viikkoa kannattaa ihan rauhassa lepäillä kotona vauvan kanssa, vaikka tuntisikin olonsa hyväksi, voi tulla takapakkia, nousta kuume esimerkiksi..itselleni kävi näin, olo oli mitä mahtavin ja vieläpä keski kesä, mut niin vain kuume nousi kun rasitin itteeni liikaa heti synnytyksen jälkeen.

Jouluaterialla en olisi jaksanut auttaa kyllä, mutta helpommalla toki pääset mummolassa, kuin jos yrittäisit kotona joulua laittaa. Ja tämähän on toki yksilöllistä, kuten itse toteatkin.



Minulla pahinta kaikessa oli pissallakäynti, pissa kun osui haavoihin ja koski melkein enemmän kuin itse synnytys. Kun haavat alkoivat parantua, helpotti vessassakäynnit ja istuminenkin paljon. Alkuun tuli makoiltua lapsen kanssa paljon sohvalla.

Jos kaikki menee normaalisti niin alle viikko niin kunnossa yleensä ollaan.

Riippuu tosin yksilöstä jos olet " reipas ja pärjäävä luonne" ei tikitkään hirveästi menoa haittaa jos haluaa mennä.



(nyt ei kenekään tarvitse loukkaantua!)

Ja kyllä toipuminen kesti muutamia viikkoja. Noin viikkoon en istunut kunnolla. Lisäksi maidon nousu, hirmuinen hikoilu ja runsas jälkivuoto pitivät minut tehokkaasti kotona...



Kannattaa muuten miettiä pikkuisen viemistä ihmisjoukkoihin (tämä näin yleisesti, ei ap:lle suoraan), esim. talvella on liikkeellä RS-virusta, joka ei ole mikään pikku juttu vastasyntyneelle!

Pari viikkoa kesti ennen kuin kävelin kunnolla ja useampi viikko et istuin. Mitään en saanut kurotettua lattialta yli viikkoon ja tarpeet tein suihkun alla seisten. EN olisi useampaan viikkoon kuvitellut istuvani autossa edes lyhyttä matkaa.



Mulla oli varmaan ihan extreme kivut!

tuo alapää arkana ja istuminen hankaa, kun sitä tikattiin. Ja tämä esikoisen jälkeen.

mihinkään heti, ekan kanssa tein jo remonttia kun lapsi oli 1vko ja ehkä sen takia se epparihaava tulehtui. Muuten jos sulla nyt jo pukamia niin yritä hoitaa voiteella ja supolla niitä, ne on tosi ikävät jos tulehtuu ja joudut just silloin synnyttämään.



t. 20

ja välillä tuntuu, että en ole vieläkään täysin palautunut....

Eli tällä tarkoitan siis sitä (humorisesti), että lapsi on ensimmäinen ja paluuta aikaisempaan minään ei ole. Fyysisesti meni noin pari kuukautta.