Lue keskustelun säännöt.
Mies joka menee kauemmas kun minä tulen lähelle ja tulee lähelle kun minä menen kauemmas?
30.03.2023 |
Tällainen tanssi meillä on, voiko tästä koskaan tulla mitään hyvää?
Kokemuksia?
Juuri nyt mies on innokas, varmaankin koska hän aistii että olen kiireinen. Vähän aikaa sitten hän sanoi että hänen elämä on sekaisin, eikä hän tiedä mitä hän haluaa ja tämä olisi epäreilua minulle.
Joten olen keskittynyt muihin asioihin. Mutta sitten hän kuitenkin laittaa suht usein viestiä.
Kommentit (34)
No hänhän sanoi rehellisesti, että ei tiedä mitä haluaa. Hän on kertonut tunteistaan, ja nyt on sinun valintasi. Haluatko sinä miehen, joka ei tiedä mitä haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No hänhän sanoi rehellisesti, että ei tiedä mitä haluaa. Hän on kertonut tunteistaan, ja nyt on sinun valintasi. Haluatko sinä miehen, joka ei tiedä mitä haluaa?
Kirjaimellisesti hän sanoi että joka aamu hän herää miettien mitä tehdä, hän on eksynyt ilman suuntaa elämässä.
Hän on yksi sotku tällä hetkkellä eikä halua sekoittaa minua siihen mukaan.
Näin hän sanoi.
Hänellä on työpaikka yms. kyllä.
ap
Ootteko molemmat läskejä vai vaan toinen, sehän tuon etääntymisen selittää?
Vierailija kirjoitti:
Ootteko molemmat läskejä vai vaan toinen, sehän tuon etääntymisen selittää?
Voi luoja mikä kysymys.
Kumpikin on ihan hyvännäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko molemmat läskejä vai vaan toinen, sehän tuon etääntymisen selittää?
Voi luoja mikä kysymys.
Kumpikin on ihan hyvännäköinen.
Eli sinä oot semmonen hyvännäköinen läski?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti exäni toimi juuri noin. Jos halusin jotain, se ei sopinut hänelle. Mutta jos minusta ei kuulunut, hän kiinnostui. Kohdatuksitulemisen tunnetta ei tullut, vaan jälkeenpäin ajateltuna, olin tosi yksinäinen. Luulin että seurustellaan, vaikka se oli hänelle vain hyötymistä.
Hän ei ollut kiinnostunut minusta, mutta näennäisen välinpitämättömästi urkki ajankohdat, milloin pystyi eniten vahingoittamaan. Seksiä ei tullut silloin kun halusin, mutta silloin kun en halunnut painosti.
Niillä on tarve hallita tilannetta. Mitä vain haluat hän kääntää sen päinvastoin.
Ap, on kamalaa pettyä ihmiseen johon luotti. Mutta kertomasi ei lupaa hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tuo logiikka ihan yleisellä tasolla. Olen ihastunut tyyppiin, joka käyttäytyy noin. Jos itse ilmaisen kiinnostusta vähänkin, hän kylmenee ja vetäytyy. Muuttuu suorastaan töykeäksi. Kun itse sitten luovutan ja annan olla, hän lähtee taas hakemaan huomiotani. Joo, tiedän kiintymysmalleista yms, mutta ei vain jotenkin aukene tällainen kylmä-kuuma. Ei itseä ainakaan kenenkään torjuva käytös sytyttele, otan siitä vaarin ja jatkan matkaani.
Enkä siis haaveile suhteesta tämän kanssa (eikä sellaiseen varmasti edes päästäisi). Kunhan kiinnostaa että mitä kummaa liikkuu päässään.
Kuulostaa todella tutulta!
Ja sitten kun tämä henkilö aidosti vaikuttaa jotenkin niin haavoittuvaiselta, niin ei siinä tiedä mitä tehdä. Tekisi mieli halata.
ap
Kyllähän tuollainen kylmää-kuumaa leikki voi olla syvemmälläkin luonteessa, eikä vain esim. joutuen elämäntilanteesta tms.
Oman tulkintani mukaan silloin voi kyse olla tietystä tarpeesta kontrolloida tilannetta, sekä itse asiassa aika syvästä omasta epävarmuudesta ja huonosta itsetunnostakin (tuo haavoittuvuus). Jos kyse on tällaisesta persoonasta, (eikä käytöksessä ole kysymys esim. jostain haastavammasta elämäntilanteesta tms) ,niin tuollainen kylmä-kuuma kontrollointi ja vallankäyttö todennäköisesti tulee jatkumaan tavalla tai toisella, vaikka menisi naimisiin ja olisi vuosikausia yhdessä. Aika kuluttavaa suhteessa, syö luottamusta toiseen, kun toinen saattaa ikään kuin vetäytyä suhteesta milloin vaan, tärkeissäkin tilanteissa. Katsoo ilmeisesti sellaisen käytöksen oikeudekseen.
Olin tällaisessa seurustelusuhteessa. Alusta asti oli tuota kylmää-kuumaa. Ensin hänellä oli sitoutumiskammoa, sitten rakastui, tai uskalsi hypätä siihen rakkauteen ja suhde syveni. Ajattelin että asia muuttuisi sen myötä. Tietynlainen kylmää-kuumaa jatkui silti koko suhteen ajan. Mukaan tuli jossain vaiheessa käytöstä, jota voisi kuvata selvästi henkiseksi väkivallaksi; pitkiä mykkäkouluja, raivokohtauksia pienistä asioista ja pahasti sanomista ja lyttäämistä vain satuttamistarkoituksessa. Toki oli paljon niitä hyviäkin aikoja, jolloin ei olisi voinut siitä ihmisestä kuvitella, että toisella hetkellä käytös äityisi niin satuttavaksi. Että tietyllä tapaa ehkäpä itse nykyään ottaisin tuollaisen kylmää-kuumaa käytöksen punaisena varoitusippuna.
Ja halata joo teki mieli. Ehkä jopa klassisesti parantaa toista omalla rakkaudella. Ja monelta kantilta hän oli ihana ihminen, mutta rikkihän tuollaisessa suhteessa sitten lopulta itse meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tämä ole sitä kvanttifysiikkaa käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko molemmat läskejä vai vaan toinen, sehän tuon etääntymisen selittää?
Voi luoja mikä kysymys.
Kumpikin on ihan hyvännäköinen.
Eli sinä oot semmonen hyvännäköinen läski?
Painoindeksi on sellaiset 19, että en.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän haluaa vain säilyttää turvavälin. Turvallinen tila on meidän kaikkien parhaaksi.
Kun suojelee itseään (turhan) voimakkaasti, niin siinä tulee samalla usein satuttaneeksi sitä toista aiheetta. Pitäisi osata huomioida myös toinenkin suhteen osapuoli, samalla kun pitää huolen itsestään. Eläen haarniska päällään, kolhasee helposti sitä läheistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tuo logiikka ihan yleisellä tasolla. Olen ihastunut tyyppiin, joka käyttäytyy noin. Jos itse ilmaisen kiinnostusta vähänkin, hän kylmenee ja vetäytyy. Muuttuu suorastaan töykeäksi. Kun itse sitten luovutan ja annan olla, hän lähtee taas hakemaan huomiotani. Joo, tiedän kiintymysmalleista yms, mutta ei vain jotenkin aukene tällainen kylmä-kuuma. Ei itseä ainakaan kenenkään torjuva käytös sytyttele, otan siitä vaarin ja jatkan matkaani.
Enkä siis haaveile suhteesta tämän kanssa (eikä sellaiseen varmasti edes päästäisi). Kunhan kiinnostaa että mitä kummaa liikkuu päässään.
Kuulostaa todella tutulta!
Ja sitten kun tämä henkilö aidosti vaikuttaa jotenkin niin haavoittuvaiselta, niin ei siinä tiedä mitä tehdä. Tekisi mieli halata.
ap
Kyllähän tuollainen kylmää-kuumaa leikki voi olla syvemmälläkin luonteessa, eikä vain esim. joutuen elämäntilanteesta tms.
Oman tulkintani mukaan silloin voi kyse olla tietystä tarpeesta kontrolloida tilannetta, sekä itse asiassa aika syvästä omasta epävarmuudesta ja huonosta itsetunnostakin (tuo haavoittuvuus). Jos kyse on tällaisesta persoonasta, (eikä käytöksessä ole kysymys esim. jostain haastavammasta elämäntilanteesta tms) ,niin tuollainen kylmä-kuuma kontrollointi ja vallankäyttö todennäköisesti tulee jatkumaan tavalla tai toisella, vaikka menisi naimisiin ja olisi vuosikausia yhdessä. Aika kuluttavaa suhteessa, syö luottamusta toiseen, kun toinen saattaa ikään kuin vetäytyä suhteesta milloin vaan, tärkeissäkin tilanteissa. Katsoo ilmeisesti sellaisen käytöksen oikeudekseen.
Olin tällaisessa seurustelusuhteessa. Alusta asti oli tuota kylmää-kuumaa. Ensin hänellä oli sitoutumiskammoa, sitten rakastui, tai uskalsi hypätä siihen rakkauteen ja suhde syveni. Ajattelin että asia muuttuisi sen myötä. Tietynlainen kylmää-kuumaa jatkui silti koko suhteen ajan. Mukaan tuli jossain vaiheessa käytöstä, jota voisi kuvata selvästi henkiseksi väkivallaksi; pitkiä mykkäkouluja, raivokohtauksia pienistä asioista ja pahasti sanomista ja lyttäämistä vain satuttamistarkoituksessa. Toki oli paljon niitä hyviäkin aikoja, jolloin ei olisi voinut siitä ihmisestä kuvitella, että toisella hetkellä käytös äityisi niin satuttavaksi. Että tietyllä tapaa ehkäpä itse nykyään ottaisin tuollaisen kylmää-kuumaa käytöksen punaisena varoitusippuna.
Ja halata joo teki mieli. Ehkä jopa klassisesti parantaa toista omalla rakkaudella. Ja monelta kantilta hän oli ihana ihminen, mutta rikkihän tuollaisessa suhteessa sitten lopulta itse meni.
Tiedostan tämän ja se onkin jollain tavalla tuttua.
Mutta koskaan ennen ei sellainen kumppani ole ollut avoimen tiedostava onegelmasta. Kuten hän tuntuu olevan. Tai millään tavalla myöntänyt sitä.
Joten ihmettelen vain. Mutta pidän sitä myös varoitusmerkkinä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tuo logiikka ihan yleisellä tasolla. Olen ihastunut tyyppiin, joka käyttäytyy noin. Jos itse ilmaisen kiinnostusta vähänkin, hän kylmenee ja vetäytyy. Muuttuu suorastaan töykeäksi. Kun itse sitten luovutan ja annan olla, hän lähtee taas hakemaan huomiotani. Joo, tiedän kiintymysmalleista yms, mutta ei vain jotenkin aukene tällainen kylmä-kuuma. Ei itseä ainakaan kenenkään torjuva käytös sytyttele, otan siitä vaarin ja jatkan matkaani.
Enkä siis haaveile suhteesta tämän kanssa (eikä sellaiseen varmasti edes päästäisi). Kunhan kiinnostaa että mitä kummaa liikkuu päässään.
Kuulostaa todella tutulta!
Ja sitten kun tämä henkilö aidosti vaikuttaa jotenkin niin haavoittuvaiselta, niin ei siinä tiedä mitä tehdä. Tekisi mieli halata.
ap
Kyllähän tuollainen kylmää-kuumaa leikki voi olla syvemmälläkin luonteessa, eikä vain esim. joutuen elämäntilanteesta tms.
Oman tulkintani mukaan silloin voi kyse olla tietystä tarpeesta kontrolloida tilannetta, sekä itse asiassa aika syvästä omasta epävarmuudesta ja huonosta itsetunnostakin (tuo haavoittuvuus). Jos kyse on tällaisesta persoonasta, (eikä käytöksessä ole kysymys esim. jostain haastavammasta elämäntilanteesta tms) ,niin tuollainen kylmä-kuuma kontrollointi ja vallankäyttö todennäköisesti tulee jatkumaan tavalla tai toisella, vaikka menisi naimisiin ja olisi vuosikausia yhdessä. Aika kuluttavaa suhteessa, syö luottamusta toiseen, kun toinen saattaa ikään kuin vetäytyä suhteesta milloin vaan, tärkeissäkin tilanteissa. Katsoo ilmeisesti sellaisen käytöksen oikeudekseen.
Olin tällaisessa seurustelusuhteessa. Alusta asti oli tuota kylmää-kuumaa. Ensin hänellä oli sitoutumiskammoa, sitten rakastui, tai uskalsi hypätä siihen rakkauteen ja suhde syveni. Ajattelin että asia muuttuisi sen myötä. Tietynlainen kylmää-kuumaa jatkui silti koko suhteen ajan. Mukaan tuli jossain vaiheessa käytöstä, jota voisi kuvata selvästi henkiseksi väkivallaksi; pitkiä mykkäkouluja, raivokohtauksia pienistä asioista ja pahasti sanomista ja lyttäämistä vain satuttamistarkoituksessa. Toki oli paljon niitä hyviäkin aikoja, jolloin ei olisi voinut siitä ihmisestä kuvitella, että toisella hetkellä käytös äityisi niin satuttavaksi. Että tietyllä tapaa ehkäpä itse nykyään ottaisin tuollaisen kylmää-kuumaa käytöksen punaisena varoitusippuna.
Ja halata joo teki mieli. Ehkä jopa klassisesti parantaa toista omalla rakkaudella. Ja monelta kantilta hän oli ihana ihminen, mutta rikkihän tuollaisessa suhteessa sitten lopulta itse meni.
Tiedostan tämän ja se onkin jollain tavalla tuttua.
Mutta koskaan ennen ei sellainen kumppani ole ollut avoimen tiedostava onegelmasta. Kuten hän tuntuu olevan. Tai millään tavalla myöntänyt sitä.
Joten ihmettelen vain. Mutta pidän sitä myös varoitusmerkkinä.
ap
Juu, tämä mun ex-kumppani tiedosti myös ainakin osaksi noita ongelmia. Kertoi esim. aika alkuvaiheessa suhdetta, että hänellä on huono itsetunto ym. ja näytti sitä haavoittuvuuttaankin. Toisaalta oli hyvinkin kova ja julmakin toisinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän kemiat ei kohtaa
Kyllä kohtaa, eikai tämä muuten olisi jatkunut 8kk. Seksi on aika hyvää.
Toki nykyisellään vasta pari kk. Aikaisemmin tapasimme mutta se ei heti johtanut mihinkään.
ap
Mies näkee sut yleisenä viemärinä. Omaa jotain itsekunnioitusta!
Eihän näe, meillä on molemminpuolinen kunnioitus.
Aah, laskin sisään. Nähdään taas näissä merkeissä, kun säkit kaipaa tyhjennystä. Heippa!
Heti kun luin tuon otsikon, Dr. Kirk Honda (Psychology in Seattle) sanoi päässäni classic pursuer-distancer dynamic!
En kyllä tiiä siitä sen enempää mutta psykologiassa tunnettu ilmiö kyseessä.