Lue keskustelun säännöt.
Rumuudesta johtuva kiltteily
30.03.2023 |
Tarkoitan siis, kun olen alle keskitason ulkonäöltäni niin minusta tuntuu siltä, että täytyisi olla muille aina kiltti ja kohtelias, vaikka he olisivat kuinka ilkeitä minua kohtaan. Ajattelen jotenkin, että en kehtaa puolustautua tmv. koska heillä on aina yliasema minuun ja olisin vain säälittävä jos yrittäisin. Ihan sama mitä sanoisin, niin ihmiset voi aina ajatella että tuo on ruma ja tuon sanomisista ei tarvitse välittää. Nauraisivat vain.
Ymmärtääkö kukaan tai koetteko samoin?
Kommentit (18)
Olen ruma, ymmärrän täysin ja koen myös samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tuon, itse olen ehkä keskivertoa rumemman näköinen nainen ja olen sisäistänyt tämän "ystävällisyys kaunistaa"- fraasin vähän liiankin hyvin. Joskus menee jopa nöyristelyn puolelle.
Tuntuu että pitäisi ikään kuin ansaita rumana olemassaoloni muiden silmissä, vaikka järjellä tiedän ettei se tietenkään ole niin.
Raskasta opetella tuosta pois.
Mika moringin näköinen ruma mies sai kymmeniä naisia. Joten rumat miehet kyllä saa naisia jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Mika moringin näköinen ruma mies sai kymmeniä naisia. Joten rumat miehet kyllä saa naisia jos haluaa.
Tämä on kyllä itse asiassa totta 😂
Auttaako runsas alkoholin käyttö tuohon kiltteyteen? ku sehän tekee aivoille vaikka mitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpommin huomautellaan jos on pienintäkin syytä mihin tarttua, riippumatta kiltteydestä, jotta paras keino on huolehtia ennakolta ne ettei ole mitään ns. moitittavaa, ihmiset kun yleensä eivät näe sitä varsinaista rumuuden aiheuttajaa suoraan vaan kokevat että on jotain vikaa ja sanovat sitten siitä minkä huomaavat olevan vinossa, eivät ole yleensä kummoisia sinänsä, mutta silti tökkimisestä tulee veemäinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on huono itsetunto. Tai siis ei itsetuntoa ollenkaan.
Tuo ei ainakaan paranna hänen itsetuntoaan. Olet oksettavan julma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on huono itsetunto. Tai siis ei itsetuntoa ollenkaan.
Tuo ei ainakaan paranna hänen itsetuntoaan. Olet oksettavan julma.
Täh? Se on realismia. Etkä sinäkään nyt kommentillasi mitenkään myöskään paranna hänen itsetuntoaan. Itsetunnon kohoaminen riippuu ihan itsestä. Kun alkaa arvostaa ja kunniottaa omaa itseään, niin siitä se lähtee.
Eikö teillä kotona opetettu itsesuojelua, ei saa liikaa välittää muiden mielipiteistä ja toisen ulkonäön arvostelija on raukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaako runsas alkoholin käyttö tuohon kiltteyteen? ku sehän tekee aivoille vaikka mitä
Tuskin. Sitten on tyhmä sekä ruma. Lisää stressiä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ilkeistä ihmisistä kannata muutenkaan välittää, vaikka olisi hyvännäköinenkin. Pitää kehittää sellainen Teflon-pinta ja keskittyä vain omaan tekemiseen. Antaa tekojen puhua puolestaan. Ei kannata alkaa inttämään ääliöiden kanssa, vaikka olisi Miss/Mr Universum.
Mutta totta on että etenkin nuorena hyvä ulkonäkö on melkein vapaalippu hyvään sosiaaliseen asemaan. Ellei nyt ole ihan kuspää, vaan edes puolimukava, niin ihmiset kohtelee kuin kuningasta. Sitten taas tavis/ruma joutuu olemaan todella huipputyyppi, älykäs, lahjakas, ahkera, hauska jne. että pääsisi samaan sosiaaliseen asemaan.
Hyvä itsetunto on niin paljon helpompi kehittää, jos sattuu olemaan hyvännäköinen. Suurin osa meistä ei kuitenkaan ole, sillä voi lohduttautua. Suurin osa on ihan tavallisia, naisistakin osa "hyvännäköisistä" on vain hyviä meikkaamaan ja valitsemaan hiustyylin/vaatteet, eipä juuri muuta.
Minä olen taas huomannut, että rumat ihmiset ovat myös usein ilkeitä ja pahantuulisia. Eli te kiltteilijät olettekin oikeasti ihan hyvän näköisiä, ette vain itse tiedä sitä.
Ystävällisyys on kaunistava tekijä ihmisessä,oikeasti.Kauniskin nainen muuttuu hetkessä rumaksi toisen silmissä, jos hänen luonteensa paljastuu ilkeäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ne ilkiöt nyt järjestäin hyvännäköisiä, älykkäitä ja menestyneitä? Mitäs minioneista. :D
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä kotona opetettu itsesuojelua, ei saa liikaa välittää muiden mielipiteistä ja toisen ulkonäön arvostelija on raukka.
Tätä nimen omaan EI opetettu, vaan ennemminkin häpeilemään ja pyytelemään anteeksi. Itseinho pysyy kuin tauti, pahoin pelkään että elämäni loppuun asti.
Olisi elämä varmaan helpompaa ollut jos olisi komeaksi syntynyt, mutta nyt minut tunnetaan työyhteisössä nimenomaan mukavana, reiluna, hyvänä tyyppinä, kiitos nimenomaan ulkoisten avujen puutteen takia opitun kompensointimekanismin takia. Naimisiinkin asti pääsin lopuksi :)
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä kotona opetettu itsesuojelua, ei saa liikaa välittää muiden mielipiteistä ja toisen ulkonäön arvostelija on raukka.
Minulle opetettiin olemaan mahdollisimman huomaamaton ja jos joku kohtelee minua väärin olemaan hiljaa asiasta.
Kun olen kotona "turvassa" en koe olevani ruma. Kodin ulkopuolella koen olevani ruma ja arvoton. Olemalla kiltti aiheutan mahdollisimman vähän häiriötä.
Sinulla on huono itsetunto. Tai siis ei itsetuntoa ollenkaan.