Sokos 3+1 ja naisten vaatteet

Myyjäkään ei meinannu löytää kuvaston tuotetta, todellisuudessa ihan jotain muuta kuin kuvassa!

Mikä tuote?

Pusero, takki, mekko. Kaikki, mitkä kuvastossa kiinnosti.

Itse taas ihmettelin toista asiaa noissa alennusmyynneissä. Tarvitsen hotellihuoneen kesällä, ja katsoin jotain Radisson-hotelleja muiden muassa, kun sain viime viikolla viestin, että 3+1 -alennusmyyntien yhteydessä tulee olemaan -40% alennukset Radisson-hotelleihin.

No, katsoin alennuskoodin saatuani uudelleen, ja hinta on SAMA kuin se oli viikko sitten ilman -40% alennusta. Miten voi olla mahdollista? Nostettiinko hinnat alennusmyyntejä varten sen 40% verran jotta hinta pysyy samana?

Vierailija kirjoitti:

Pakko olis jotain rättiä löytää, kun entiset kulutettu puhki. Mistään ei löydy enää puuvillaisia, laadukkaita vaatteita. Enemmän luonnonvaroja tuhlaa nää tekokuituvaatteet, jotka on entisiä eka pesun jälkeen. Kertakäyttötavaraa, inhottavia ja rumia päällä!

Kun tätä puuvillaa taas mainostetaan, niin pitää laittaa myös tämä asiaan liittyen:

Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä – halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle

https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparisto…

Otteita artikkelista:

"Ylimääräistä ympäristörasitusta syntyy matkan varrella sekä lentorahdeista että kemikaaleista, joita käytetään esimerkiksi estämään hapsuuntumista kehräyksen aikana tai torjumaan homehtumista kuljetuksissa."

"Garkhelin mukaan viljelijöiden on tyypillisesti ostettava patentoidut siemenet joka satokaudelle erikseen ja jotta GM-siemenistä saisi kaiken irti, heidän on käytettävä suuri määrä kemikaaleja ja vettä. Jos näin ei toimita, siemenistä saatava tuotto jää normaalin puuvillan tasolle."

"WHO:n tilastojen mukaan puuvillan tuottajat päästävät vuosittain kahden miljardin dollarin edestä kemikaaleja pelloille ja lähiympäristöön. Yli 40 prosenttia näistä on ihmiselle haitalliseksi luokiteltuja aineita."

"Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on havaittu, että Bt-puuvillan käyttö voi myös kohottaa vaikutusalueen ulkopuolelle jäävien tuholaisten ja näiden nujertamiseen tarvittavien torjunta-aineiden määrää."

"Vaikka Intiassa seurataan Yhdysvaltain mallia geneettisesti muokatuissa puuvillalajikkeissa, käytännössä viljelyä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa.

Intialaisilla pientiloilla – kuten monissa muissa globaalin etelän maissa – puuvillan viljelyssä käytetään lapsityövoimaa. Tätä tapahtuu erityisesti puuvillan istutus- ja sadonkorjuuaikana, kun työvoiman tarve on suurin.

Intialaisesta lapsityövoimasta ja sen mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole olemassa tuoreita tutkimuksia. Sen verran kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsityöntekijöitä arvioitiin olevan pelkästään monikansallisten yritysten, kuten Bayerin ja Monsanton, Bt-siemeniä tuottavilla pelloilla noin 400 000. Raportin mukaan he työskentelivät tyypillisesti 9–12 tuntia päivässä ja kärsivät muun muassa kasvimyrkkyjen aiheuttamista terveysongelmista. Näistä yli puolet oli alle 14-vuotiaita.

Lapsityövoiman hyväksikäyttöä pahentaa se, että puuvillan poimijoiden palkat ovat hyvin matalat ja palkkaa maksetaan poimitun puuvillamäärän mukaan. Tämä houkuttaa vanhempia hankkimaan lisätuloja tuomalla lapsiaan pelloille. Arviolta 100 000 lasta työskenteli pelkästään Intian Andhra Pradeshissa 13-tuntisia päiviä maksaakseen vanhempiensa ottamia lainoja takaisin. (2)

Pakkotyövoima ja lapsityövoiman hyväksikäyttö ovat polttavia ongelmia myös puuvillan suurtuottajamaissa Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.

Näissä maissa hallitus pakottaa yhä – entiseen neuvostomalliin – kansalaisiaan keräämään vuosikiintiön puuvillaa, ja sen vuoksi kymmenet tuhannet lapset, opiskelijat ja aikuiset jättävät vuosittain koulunsa, oppilaitoksensa ja työpaikkansa useammaksi viikoksi mennäkseen pakkotöihin puuvillapelloille."

Tuo hotellitarjous huijausta! Nykyisin myös peruutusoikeus poistettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko olis jotain rättiä löytää, kun entiset kulutettu puhki. Mistään ei löydy enää puuvillaisia, laadukkaita vaatteita. Enemmän luonnonvaroja tuhlaa nää tekokuituvaatteet, jotka on entisiä eka pesun jälkeen. Kertakäyttötavaraa, inhottavia ja rumia päällä!

Kun tätä puuvillaa taas mainostetaan, niin pitää laittaa myös tämä asiaan liittyen:

Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä – halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle

https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparisto…

Otteita artikkelista:

"Ylimääräistä ympäristörasitusta syntyy matkan varrella sekä lentorahdeista että kemikaaleista, joita käytetään esimerkiksi estämään hapsuuntumista kehräyksen aikana tai torjumaan homehtumista kuljetuksissa."

"Garkhelin mukaan viljelijöiden on tyypillisesti ostettava patentoidut siemenet joka satokaudelle erikseen ja jotta GM-siemenistä saisi kaiken irti, heidän on käytettävä suuri määrä kemikaaleja ja vettä. Jos näin ei toimita, siemenistä saatava tuotto jää normaalin puuvillan tasolle."

"WHO:n tilastojen mukaan puuvillan tuottajat päästävät vuosittain kahden miljardin dollarin edestä kemikaaleja pelloille ja lähiympäristöön. Yli 40 prosenttia näistä on ihmiselle haitalliseksi luokiteltuja aineita."

"Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on havaittu, että Bt-puuvillan käyttö voi myös kohottaa vaikutusalueen ulkopuolelle jäävien tuholaisten ja näiden nujertamiseen tarvittavien torjunta-aineiden määrää."

"Vaikka Intiassa seurataan Yhdysvaltain mallia geneettisesti muokatuissa puuvillalajikkeissa, käytännössä viljelyä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa.

Intialaisilla pientiloilla – kuten monissa muissa globaalin etelän maissa – puuvillan viljelyssä käytetään lapsityövoimaa. Tätä tapahtuu erityisesti puuvillan istutus- ja sadonkorjuuaikana, kun työvoiman tarve on suurin.

Intialaisesta lapsityövoimasta ja sen mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole olemassa tuoreita tutkimuksia. Sen verran kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsityöntekijöitä arvioitiin olevan pelkästään monikansallisten yritysten, kuten Bayerin ja Monsanton, Bt-siemeniä tuottavilla pelloilla noin 400 000. Raportin mukaan he työskentelivät tyypillisesti 9–12 tuntia päivässä ja kärsivät muun muassa kasvimyrkkyjen aiheuttamista terveysongelmista. Näistä yli puolet oli alle 14-vuotiaita.

Lapsityövoiman hyväksikäyttöä pahentaa se, että puuvillan poimijoiden palkat ovat hyvin matalat ja palkkaa maksetaan poimitun puuvillamäärän mukaan. Tämä houkuttaa vanhempia hankkimaan lisätuloja tuomalla lapsiaan pelloille. Arviolta 100 000 lasta työskenteli pelkästään Intian Andhra Pradeshissa 13-tuntisia päiviä maksaakseen vanhempiensa ottamia lainoja takaisin. (2)

Pakkotyövoima ja lapsityövoiman hyväksikäyttö ovat polttavia ongelmia myös puuvillan suurtuottajamaissa Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.

Näissä maissa hallitus pakottaa yhä – entiseen neuvostomalliin – kansalaisiaan keräämään vuosikiintiön puuvillaa, ja sen vuoksi kymmenet tuhannet lapset, opiskelijat ja aikuiset jättävät vuosittain koulunsa, oppilaitoksensa ja työpaikkansa useammaksi viikoksi mennäkseen pakkotöihin puuvillapelloille."

Samasta vielä:

"Ympäristökysymysten lisäksi taklattavana on kuitenkin iso joukko räikeitä sosiaalisia ongelmia, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttö, pakkotyö, viljelijöiden altistuminen kemikaaleille, elämiseen riittämättömät ansiot pelloilla ja tehtaissa sekä tehtaiden vaaralliset työolot. Ongelmista muistuttaa esimerkiksi vuonna 2013 sattunut, yli 1 100 työntekijää surmannut bangladeshilaisen Rana Plazan tekstiilitehtaan romahtaminen."

"Puuvillan suosion heikkeneminen on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2008 sen osuus oli 38 prosenttia."

"Puuvillan globaali tuotanto on kaiken kaikkiaan monimutkainen koneisto, josta on vaikea saada otetta. Miten vaateostoksille menevän kuluttajan tulisi sitten käyttäytyä eettisten vaatimusten puristuksessa?

”On todella haasteellista tehdä ostoksia”, tunnustaa Elli Ojalakin, joka on työnsä puolesta perehtynyt eettiseen tekstiilituotantoon.

”Ei voida vaatia, että joka ikinen kuluttaja tekee tuntien selvitystyötä brändien taustoista ennen kuin he voivat tehdä ostospäätöksiä. Kun tuotteessa on sertifikaatit, tiedetään, että esimerkiksi vaate on Reilun kaupan standardien mukaisesti valmistettu.”"

Kaikkia tuottajia ei voi kuitenkaan siis niputtaa samaan, kuten linkistä käy ilmi.

Reilun kaupan puuvillan haittavaikutukset ovat pienempiä.

Miksi kaupat sitten tarjoavat sellaista, mikä on huonoa? Luulisi, ettei käy kaupaksi. Jostain syystä ihmiset kuitenkin ostaa niitä. Eli eiköhän kaupat kuitenkin toimi sen kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.

Puuvillan tuotanto on hyvin ongelmallista, mutta keinokuidut ovat sitten muilla tavoin epäekologisia, joten suo siellä, vetelä täällä. Polyesteri ja akryyli ovat muovia.

Ja bambu, joka kasvaa hyvin nopeasti, pitää käsitellä tavalla joka ei ole ympäristöystävällistä, eikä se ole tekstiilikuituna vielä toistaiseksi kovin kestävää. Kaikki omistamani bambuvaatteet ovat nukkaantuneet parin pesun jälkeen.

Pellava on ehkä ympäristöystävällisin vaihtoehto, mutta hinta on sen mukainen.

Toivottavasti puuvillaa aletaan kunnolla kierrättää. Olisi nimittäin täysin mahdollista käyttää puuvillakuitu uudelleen.

Kyllä. Samalla on nostettava esiin myös eräs yllättävä asia, nimittäin

https://blogit.lab.fi/labfocus/luonnonkuitujen-mahdolliset-ymparistovai…

Luonnonkuitujen mahdolliset ympäristövaikutukset

Julkaistu 18.2.2021

"Huoli muoviroskan aiheuttamista haitoista nousee tällä hetkellä esiin ympäristökeskusteluissa. Sen sijaan keskustelu muovia korvaavien materiaalien vaikutuksista ympäristölle on jäänyt vähemmälle huomiolle. (Stanton ym. 2019.) Vaikkakin luonnonkuitujen, varsinkin puuvillan, käyttö on suurta, ei merien saastumiseen kohdistuvissa tutkimuksissa olla panostettu luonnonkuituihin. Tämä juontaa juurensa todennäköisesti käsitykseen, jonka mukaan lyhyen hajoamisajan vuoksi luonnonkuitu ei ole vaaraksi ympäristölle. (Ladewig ym. 2015, 12609.) Toisaalta esimerkiksi tekstiileihin lisätyt palonestoaineet voivat hidastaa ei-synteettisten kuitujen hajoamista (Xu ym. 2018, 2053). 

Synteettisten ja luonnonkuitujen osuus ympäristössä 

Makean veden ja ilmakehän mikrokuitupopulaatioiden koostumusta on tutkittu Iso-Britan-niassa Trent-joen yläjuoksulla. Stantonin ym. (2016) tutkimuksessa havaittiin, että näytteiden hallitseva kuitulaatu oli luonnonkuitu. Näytteistä vain 9,7 prosentissa ei havaittu lainkaan luonnonkuituja. Myös meriympäristössä on huomattavissa samaa, sillä Suarian ym. (2020, 1) tutkimuksen mukaan luonnonpolymeerit kattavat suurimman osan meren kuiduista, ja synteettisten kuitujen osuus jää vain alle 10 prosenttiin. 

Luonnonkuitujen sisältämät kemikaalit mahdollinen uhka ympäristölle 

Ladewig ym. (2015, 12609–12610) heittävät ilmoille ajatuksen, jonka mukaan luonnonkuidut voivat synteettisten kuitujen tavoin aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Sekä synteettiset että luonnonkuidut imevät itseensä kemiallisia epäpuhtauksia. Kemikaalien imeytyminen kuidun pinnalle vaihtelee kuitulaadun mukaan ja näyttää siltä, että luonnonkuidun rakenne on otollisempi imemään itseensä haitallisia kemikaaleja verrattuna synteettisiin kuituihin. Synteettiset kuidut eivät vapauta niiden sisältämiä kemikaaleja yhtä nopeasti ympäristöön, koska näiden kuitujen hajoaminen luonnossa on ylipäätään hidasta. Luonnonkuidut puolestaan hajoavat verrattain nopeasti vapauttaen samalla myös niihin imeytyneet kemialliset epäpuhtaudet ympäristöön. (Ladewig ym. 2015, 12609–12610.) 

Zhaon ym. (2016) tutkimuksen mukaan kaikesta lintujen nielemästä mikroskooppisesta roskasta jopa 37,4 prosenttia oli luonnonkuituja. Myös tässä tutkimuksessa todettiin, että haitalliset kemikaalit eivät ehkä imeydy tai hajoa samalla tavalla luonnonkuidun kuin mikromuovin kohdalla. Tämän arvioitiin voivan osaltaan aiheuttaa jopa suuremman riskitekijän, minkä vuoksi luonnonkuitujen mahdollisten ympäristövaikutusten tutkimiseen tulisi kiireellisesti panostaa enemmän. (Zhao ym. 2016.) 

Etsiessä lisätietoa luonnonkuitujen ympäristövaikutuksista tulee nopeasti päätyneeksi samaan lopputulokseen jo aiemmin mainittujen huomioiden suhteen; tutkittua tietoa ei ole juurikaan saatavilla. Tuudittautuminen luonnonkuitujen nopeaan hajoamiseen ei ehkä enää yksinään riitä vakuuttamaan ihmisiä siitä, että haitallisia ympäristövaikutuksia ei olisi ollenkaan olemassa. "

Vierailija kirjoitti:

Itse taas ihmettelin toista asiaa noissa alennusmyynneissä. Tarvitsen hotellihuoneen kesällä, ja katsoin jotain Radisson-hotelleja muiden muassa, kun sain viime viikolla viestin, että 3+1 -alennusmyyntien yhteydessä tulee olemaan -40% alennukset Radisson-hotelleihin.

No, katsoin alennuskoodin saatuani uudelleen, ja hinta on SAMA kuin se oli viikko sitten ilman -40% alennusta. Miten voi olla mahdollista? Nostettiinko hinnat alennusmyyntejä varten sen 40% verran jotta hinta pysyy samana?

Riippuu ilmeisesti hotellista. Katsoin viime viikolla tiettyyn hotelliin kesäkuun alkupäiville ja huone noin 150 euroa vuorokaudelta. Nyt sain kolme yötä ja maksoi noin 300 euroa ja siihen jo lisäpalvelua. Yhdessä hotellissa vaikutti että hinta olisi noussut.

Tähän artikkeliin kannattaa tutustua:

Pikamuoti jääköön pois muodista – toisiko vastuullisuus lisää töitä Suomeen?

Pikamuoti tuottaa ompelijamaissaan valtaisan määrän ihmisoikeusrikkomuksia ja saasteongelmia. Eurooppaan se luo jätevuoria. Löytyisikö puupohjaisista uutuuskuiduista ja kierrätyksestä ratkaisuja? Toisiko vastuullisuus ja ympäristön kunnioittaminen lisää töitä Suomeen?

https://tekijalehti.fi/2022/09/12/pikamuoti-jaakoon-pois-muodista/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse taas ihmettelin toista asiaa noissa alennusmyynneissä. Tarvitsen hotellihuoneen kesällä, ja katsoin jotain Radisson-hotelleja muiden muassa, kun sain viime viikolla viestin, että 3+1 -alennusmyyntien yhteydessä tulee olemaan -40% alennukset Radisson-hotelleihin.

No, katsoin alennuskoodin saatuani uudelleen, ja hinta on SAMA kuin se oli viikko sitten ilman -40% alennusta. Miten voi olla mahdollista? Nostettiinko hinnat alennusmyyntejä varten sen 40% verran jotta hinta pysyy samana?

Riippuu ilmeisesti hotellista. Katsoin viime viikolla tiettyyn hotelliin kesäkuun alkupäiville ja huone noin 150 euroa vuorokaudelta. Nyt sain kolme yötä ja maksoi noin 300 euroa ja siihen jo lisäpalvelua. Yhdessä hotellissa vaikutti että hinta olisi noussut.

Juu, katsoin samaa hotellia ja samantasoista huonetta. Ymmärrän että hotellihuoneiden hinta elää, ihmettelin vain kun alennettu hinta oli täsmälleen sama kuin normaali hinta oli ollut pari päivää sitten.

Vierailija kirjoitti:

Tuo hotellitarjous huijausta! Nykyisin myös peruutusoikeus poistettu.

Peruutusoikeus lähti kun ihmiset peruivat viime tipassa varauksiaan tai eivät käyttäneet varaustaan lainkaan.