Tutkijoiden mukaan ihmiset eivät uskaltaneet syödä marjoja ja sieniä
Ensimmäiset maininnat sienten ja marjojen käytöstä ruokana Euroopassa on vasta 1600-luvulta ja Suomessa jouduttiin odottamaan 1700-luvulle ennen kuin esimerkiksi kanttarelleja, tatteja, vahveroita, mustikoita, puolukoita ja lakkoja uskallettiin käyttää ihmisten ruokana kirjallisten mainintojen perusteella.
Kommentit (35)
Kyllä niitä syötiin, mutta osa kokeilijoista kupsahti kivuliaan myrkytysvaiheen päätteeksi.
Minkäköhän tutkijoiden?
Sinänsä vähän outo väite, että esim. keskiaikana on käytetty kaikenlaisia lääkeyrttejäkin, joiden hyvät ominaisuudet ovat sittemmin painuneet unholaan.
Tämä nyt on ihan uskomatonta kökköä. Kirjallisia merkintöjä ei varmaan tosiaan ole, koska sellaisia sen ajan elämästä Suomesta on muutenkin erittäin vähän, erityisesti tavallisten ihmisten elämästä että mitä söivät, mihin pukeutuivat jne. Ne oli tärkeämmät ja isommat tapahtumat joita kirjattiin.
Jo paljon ennen noita aikoja on kyllä löytynyt erilaisista arkeologisista löydöksistä jäämiä, jotka viittaavat sienten ja marjojen syöntiin.
Älkää julkaisko tälläisiä valeuutisia. Suomessa syötiin jopa jäkälää pulavuosina. Eikä niitä sieniä ole nytkään metsissä jossa porukka on tottunut sienestämään. Sieni ei ole hyvä energianähde vaan 97 %:sti vettä. Vihreät yrittävät aina viitata KUIVAMASSAAN ravintoarvoissa.
Vierailija kirjoitti:
En usko. Lähde olisi kiva.
"Sienien käytöstä ei ole tietoja. Saattaa olla, että sienet jätettiin shamaaneille ja tietäjille."
Neanderthalensis kirjoitti:
Älkää julkaisko tälläisiä valeuutisia. Suomessa syötiin jopa jäkälää pulavuosina. Eikä niitä sieniä ole nytkään metsissä jossa porukka on tottunut sienestämään. Sieni ei ole hyvä energianähde vaan 97 %:sti vettä. Vihreät yrittävät aina viitata KUIVAMASSAAN ravintoarvoissa.
En tiennyt keskiajan yltäneen ja jatkuneen Suomessa aina 1800-luvulle asti. Siitä nimittäin on nyt kyse. Mutta aina oppii uutta.
Miten niin keskiajalla ei muka syöty sieniä? Esimerkiksi vielä 200 vuotta sitten leivän väliin laitettiin vielä jäkälää ja pettua kun voita ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Lähde olisi kiva.
"Sienien käytöstä ei ole tietoja. Saattaa olla, että sienet jätettiin shamaaneille ja tietäjille."
Shamaaneja ja tietäjiä ovat sitten olleet kylät väärällään?
Pitää osittain paikkansa. Luin juuri tietokirjan autonomisen Suomen suuresta nälänhädästä
vuosina 1867-68 ja sienten syöminen oli yleistä
vain Itä-Suomessa ja Karjalassa. Muualla Suomessa sienten syömiseen suhtauduttiin vähintäänkin penseästi. Jäkäläleipää
yritettiin valistustyön kautta tarjota avuksi nälänhätään, mutta kansa turvasi mielummin
pettuun. Marjoista ei kirjassa puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Lähde olisi kiva.
"Sienien käytöstä ei ole tietoja. Saattaa olla, että sienet jätettiin shamaaneille ja tietäjille."
Shamaaneja ja tietäjiä ovat sitten olleet kylät väärällään?
Herkkutateilla on lähdetty tripille kun ei ole tiedetty että pitää eka keittää tai paistaa ennen kuin syö.
Ymmärätekö edes sitä, että marjojen hapot tekevät energiansaanista marjoja syömällä jopa negatiivista? Ette tietysti. Viite: Rautavaara - mihin kasvimme kelpaavat.
Vierailija kirjoitti:
Minua lievästi kehitysvammaista on joskus ihmetyttänyt se, että miten joskus menneisyydessä vaikka syötävät sienet, kasvit, marjat ja muut sellaiset on opittu erottamaan myrkyllisistä tuotteista ja miten on opittu vaikka, että jotkut sienet pitää ryöpätä ennen kuin ne voi syödä. Kun vaikka mitään sienikirjaa ei todellakaan ollut saatavilla, niin miten ihmiset uusia sieniä nähdessään tiesivät, että voiko niitä syödä ollenkaan vai ei? On tainnut aika moni ihminen kokea aika tuskaisen kuoleman kun ovat vaikka kokeilleet jotain sieniä ruoaksi. Siis että joku kivikauden ihmisryhmä olisi keskustelleet keskenään, että "Org kuoli syötyään näitä sieniä, mutta katsotaan että voiko niitä syödä, kun niitä ensin keitetään ja keitinvesi heitetään pois".
Mietitkö myös, että miten muut eläimet osaavat erottaa syötävät kasvit ja ei-syötävät kasvit toisistaan? Eihän hirvet ja oravat lue mitään opaskirjoja.
Juu, jengii kuoli nälkään kuin kärpäsiä kunnes tuli kirjoja missä mainittiin että joitain marjoja ja sieniäkin voi syödä.
Arvatenkin nääkin tutkijat saa palkkansa verorahoista, eikös vaan?
Jospa se johtuu siitä, että maalaisten syömisistä keskiajan Suomessa ei ole paljonkaan kirjallisia mainintoja. Se on totta, että kaikki suomalaiset eivät vieläkään syö mielellään sieniä.
Jaa että marjojen syömisellä negatiivista energiansaantia? Täytyypä kokeilla, jos auttaisi laihtumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Pitää osittain paikkansa. Luin juuri tietokirjan autonomisen Suomen suuresta nälänhädästä
vuosina 1867-68 ja sienten syöminen oli yleistä
vain Itä-Suomessa ja Karjalassa. Muualla Suomessa sienten syömiseen suhtauduttiin vähintäänkin penseästi. .
Juuri näin. Suuressa osassa Suomea pidettiin sieniä pitkään lehmän ruokana.
Yritäpäs oikeasti kartuttaa energiaa syömällä jotain tatteja tai kantarelleja. Voita ei tietenkään ole, eikä maitotuotteita tai kermaa. Kuivuriin ja kuumaan veteen?
Epäilen, että kappatialmas on ollut hyvinkin käytössä ennen kuin kukaan keksi kirjoittaa siitä mitään. Angelika Archangelica on muuten ainoa napapiirin pohjoispuolelta yrttitarhoihin ja sitä kautta kirjallisuuteen päättynyt kasvi. Oletettavasti paikalliset ovat käyttäneet sitä pian jääkauden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Yritäpäs oikeasti kartuttaa energiaa syömällä jotain tatteja tai kantarelleja. Voita ei tietenkään ole, eikä maitotuotteita tai kermaa. Kuivuriin ja kuumaan veteen?
On niissä enempi energiaa kuin ilmassa, kivissä ja omissa kynsissä.
Jos ei tunne sieniä ja marjoja, tarvittaisi ammattitaitoinen sieniopas ja marjaopas metsässä.