Lue keskustelun säännöt.
Rikkaat ja rahattomat 2023 OFFICIAL
Kommentit (872)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaisa M kirjoitti:
Mielenkiintoista, ettei vähävaraisella saisi olla kaunista kotonaan, tai ettei olisi oikeutta omistaa Dysonia!
Kaikki on kuitenkin suhteellista, ja perustuu valintoihin. Halusinko ostaa esim. halppis imurin jollain 70e mikä hajoaa tod. näk jo vuodessa, huolimatta takuu ajasta. Vai ostanko sitten säästöilläni sen hieman kalliimman, joka kestää ja toimii, tekee mitä lupaa?! Kyllä!
Miten on ollut varaa ostaa Arbian astioita? Kaikilla on, jos vain haluaa! Ei niitä tarvitse ostaa kaikkia heti kerralla. En itsekään ole, vaan ostanut osan kerralla sekä saanut joulu- sekä syntymäpäivä lahjaksi!!
Olen ollut työsuhteessa aiemmin, jossa pääsin myös hyödyntämään henkilökunta-alennusta, minkä vuoksi saanut ostettua kotiin tavaraa. Googletan myös hintoja, vertailen ja odotan alennusmyyntejä, jos ja kun tarvitsee ostaa jotain.
Muutama vuosi sitten kotini oli ihan erin näköinen kuin nyt. Oli paljon saatua tai käytettynä ostettua.
Sivutuloja ollut harrastuksellisesti mm. maalannut tauluja tilauksesta (potretteja), ja piirtänyt tilauksesta.
Myös somen kautta tekemieni yhteistöiden myötä olen saanut kaikki Desenion julisteet kehyksineen hankittua, jotta olisi kauniita kuvia seinillä.
Kyse on valinnoista.
En omista autoa, koska siihen ei olisi varaa! Se olisi menoeristä turhin ja kallein.
Kaikki mitä olen ns. kallista kotiini ostanut on olut uutta. Mutta alennuksessa joko 30%-70% normaali hinnasta. Jopa Dysoni (suoraan Dsonin maahantuojalta!) sekä Marimekot.
-Kaisa-
Me olemme ihan ok-tuloisia, vuosiansiot miehen kanssa yhteensä reilut 120 000eur. Meillä on silti yhden lapsen ja kahden lemmikin taloudessa (okt) 70e maksanut imuri, ja se on ollut käytössä jo ainakin kolme-neljä vuotta ja hyvin toimii, vaikka koirasta lähtee aika paljonkin karvaa. Ja asutaan maalla, joten kaiken maailman roskaa tulee pihalta kengissä sisälle niin imuri on päivittäin käytössä.
Eikä meillä ole Arabiaakaan, saati Marimekkoa.
Nämä on kai niitä valintoja sitten. Autoja on pakko olla kaksi, ei meillä päin tunneta julkisia.
Olemme nuukia ja mietimme tarkkaan, mitä ja koska ja mistä ostamme - emme todellakaan aina sitä kalleinta, vaikka varaa ehkä joskus olisikin.
Onpa puskuria tilillä yllättäviä menoja varten, sekä lapselle pääomaa opiskeluihin aikanaan.
Kyse onkin valinnoista! Jokainen, oli rahallinen tilanne mikä hyvänsä, saa päättää minkälaisia tuotteita kotiinsa ostaa. Pointti oli tässä.
Näin ollen, kyse onkin valinnoista elämässä, mitä haluaa kotiinsa tai mitä ei. Mikä on tärkeää ja mikä ei. Miten sisustaa, miten haluaa kotinsa näyttävän jotta siellä itse viihtyy.
Kyseinen astiasto, jonka omistan on saatu jo yli 15 vuotta sitten, jolloin kyseistä väriäkin oli vielä saatavana, eikä kyseinen astiasto ollut edes se kallein Arabian valikoimasta. Olenkohan itse edes koskaan ostanut siihen kuin kerran käytetyt isot lautaset, kun entisiä hajosi. Muutoin astiasto on saatu vuosien saatossa lahjana. Marimekon mukit, no kappale cittarissa oli vaan 9,95e, joten ei paha, jos sellaisen tuolloin halusi edes ostaa. Eikä ollut varaa kuin kahteen, vaikka myynnissä olikin useamman kuukauden ja saatavana tuohon hintaan.
Joo, ei minun tarvitsisi perustella tai puolustella sitä, mitä tai miten olen ostanut. Kerroin vain, että se on mahdollisuus. Tällöin olen joutunut tinkimään sitten jostain muusta, voidakseni ostaa jotain.
-Kaisa-
Tottakai kyse on valinnoista!
Kerrotko vielä, millä valinnoilla köyhä ihminen saa itsestään kovin ylipainoisen? Ruokaan on ainakin ollut rahaa? Suurin osa sarjan köyhistä on ylipainoisia. Rikkaat hoikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edesmennyt , silloin pitkäaikaistyötön viisikymppinen veljeni oli aina siisti ja pukeutui hyvin, vaikka oli ulosotossa ja hyvin köyhä. Oli laadukkaita merkkivaatteita sävy sävyyn, hyviä ulkovaatteita talvella yms. Köyhyys ei näkynyt päällepäin.
Niin, ja miten tämä oli mahdollista? Koska minun tuttavissani oli suunnilleen hänen kokoisensa hyvin varakas mies, joka uusi vaatevarastoaan jatkuvasti. Vaatteet kiersivät minun kauttani veljelleni. Itse ostin hänelle joulu-, synttäri- ja nimipäivälahjoiksi vaatteita. Samoin muut sukulaiset, esim.sukkia ja alushousuja. Hän kävi tekemässä meillä paljon korjailu- ja pihatöitä, palkaksi näistä kävimme aleista ostamassa hänelle mm.kävelykengät ja lenkkarit.
Vaatteista varmaan moni saattoi ihmetellä, miten tuohon on varaa..
Mä kotiäitinä myin omaa irtaimistoa, vanhempien ja appivanhempien. Ostin n vuoden myynneillä Vuittonin laukun. Olin halunnut sitä vuosia.
Kun jäin lomautetuksi, minulle useampi sanoi myy luiska, saat ruokarahaa.
Ihan ilman kysymistä neuvoi.
Miksi en saanut omistaa jotain, mistä tykkäsin ?
Eikä sitä laukkua voi myydä, kuin kerran.
Vierailija kirjoitti:
Järkevämpää olisi ollut ostaa lainarahoilla pojalle tietokone kuin itsellänsä kalliita design tuotteita. Tulee vielä se aika, jolloin on selvittävä kaikesta yksin.
Miksi olisi ollut järkevämpää?? Taidat tuntea perheen, kun noin kommentoit.
Vierailija kirjoitti:
Edesmennyt , silloin pitkäaikaistyötön viisikymppinen veljeni oli aina siisti ja pukeutui hyvin, vaikka oli ulosotossa ja hyvin köyhä. Oli laadukkaita merkkivaatteita sävy sävyyn, hyviä ulkovaatteita talvella yms. Köyhyys ei näkynyt päällepäin.
Niin, ja miten tämä oli mahdollista? Koska minun tuttavissani oli suunnilleen hänen kokoisensa hyvin varakas mies, joka uusi vaatevarastoaan jatkuvasti. Vaatteet kiersivät minun kauttani veljelleni. Itse ostin hänelle joulu-, synttäri- ja nimipäivälahjoiksi vaatteita. Samoin muut sukulaiset, esim.sukkia ja alushousuja. Hän kävi tekemässä meillä paljon korjailu- ja pihatöitä, palkaksi näistä kävimme aleista ostamassa hänelle mm.kävelykengät ja lenkkarit.
Vaatteista varmaan moni saattoi ihmetellä, miten tuohon on varaa..
Unohdin mainita, että kun hän kävi tapaamassa lapsiaan, ex- vaimo leikkasi aina hänen hiuksensa. Hänelle myös kulkeutuivat laajan sukumme " vikaostokset", mm.lahjoiksi saadut partavedet ja dödöt, joiden tuoksu ei ollutkaan miellyttänyt saajaa. Vanha sähköhammasharja, kun uusi tuli tilalle. Kaikki tiesivät, että hän huolii ja on kiitollinen, joten koti oli kauniisti sisustettu , vaikkakaan ne tavarat eivät olleet kalliita. Mutta esim.viherkasveja oli paljon.
Kiitollinen mieli kirjoitti:
-Kaisa-
Me olemme ihan ok-tuloisia, vuosiansiot miehen kanssa yhteensä reilut 120 000eur. Meillä on silti yhden lapsen ja kahden lemmikin taloudessa (okt) 70e maksanut imuri, ja se on ollut käytössä jo ainakin kolme-neljä vuotta ja hyvin toimii, vaikka koirasta lähtee aika paljonkin karvaa. Ja asutaan maalla, joten kaiken maailman roskaa tulee pihalta kengissä sisälle niin imuri on päivittäin käytössä.
Eikä meillä ole Arabiaakaan, saati Marimekkoa.
Nämä on kai niitä valintoja sitten. Autoja on pakko olla kaksi, ei meillä päin tunneta julkisia.
Olemme nuukia ja mietimme tarkkaan, mitä ja koska ja mistä ostamme - emme todellakaan aina sitä kalleinta, vaikka varaa ehkä joskus olisikin.
Onpa puskuria tilillä yllättäviä menoja varten, sekä lapselle pääomaa opiskeluihin aikanaan.
Pysähdyin miettimään, kun mainitsit Arabian ja Marimekon. Olen ollut työtön, mutta minulla on ollut hyvä onni löytää edullisesti kirpputoreilta laatutavaraa. Olen ostanut kirpputoreilta edullisesti Arabiaa, Marimekkoa ja jopa pöytähopeita jne. Olen löytänyt myös muutakin.
Ei voi muuta sanoa kuin, että suuri kiitos ihmisille, jotka ovat myyneet minulle hienoa ja laadukkaita tavaroita erittäin edullisesti.. Ei ole itsestäänselvyys, että näin olen saanut ostettua. Viestin luettuani olen aina vaan kiitollisempi. Minulla on ollut myös pieni rahaisena tätä kautta mahdollisuus "luksukseen" ihan vaan muiden ihmisten hyvyyden tähden.
Jos on oikeasti löyhä, kuten minä, niin kirpputoriltakin pystyy ostamaan vain sen välttämättömän.
Jos menrnostaaan toppatakkia tai jotain muuta elämiseeni tarvittavaa niin en voi ostaa Arabiaa tai Marimekkoa. Tai voin, mutta se toppatakka tai muu jää sitten ostanmatta.
Köyhä ei voi tehdä valintoja osanko välttämättömän tai houkuttelevan edullisen kympin Muumi-mukin.
Samoin imuri: ei voi ostaa laadukasta Dysonia koska edullisempikin kelpaa ja tekee tehtävänsä sekä rahat siihen ehkä riittävät.
Minulla on pitkälti yli 20-vuotta vanha perusimuri. Sekin on alkujaan halvimmasta päästä. En voi edes kuvitella ostavani yli satasen imuria nykyäänkään.
Joku kertoi köyhästä tuttavastaan joka kulkee laadukkaissa vaasteissa ja ystävät sekä sukulaiset lahjoittavat sitä sun tätä kalliimpaa tavaraa.
Tämä köyhä on onnekas kun on ympärillä laatutuotteiden lahjoittajia. Mutta suurin osa köyhistä on sellaisia, että näitä lahjoittajia ei ole tai annetut tavarat eivät ole laadukkaita.
Itse oikeasti köyhänä olen ihmetellyt noiden tv-köyhien elämisen tasoa.
Ilmoittautuisin itse ohjelmaan ellen asuisi pienellä paikkakunnalla.
En häpeä köyhyyttäni, mutta en halua silti koska haluan pitää elämäni yksityisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi en ole ollut merkkitietoinen ja halvemmat vaatteet ja astiat ja koneet on kelvannut ja toiminut varmasti yhtä hyvin kuin kalliimmat . En koe itseäni arvokkaammaksi 2000 laukulla , tykkään käyttää 30 laukkua .
Vierailija kirjoitti:
Kiitollinen mieli kirjoitti:
-Kaisa-
Me olemme ihan ok-tuloisia, vuosiansiot miehen kanssa yhteensä reilut 120 000eur. Meillä on silti yhden lapsen ja kahden lemmikin taloudessa (okt) 70e maksanut imuri, ja se on ollut käytössä jo ainakin kolme-neljä vuotta ja hyvin toimii, vaikka koirasta lähtee aika paljonkin karvaa. Ja asutaan maalla, joten kaiken maailman roskaa tulee pihalta kengissä sisälle niin imuri on päivittäin käytössä.
Eikä meillä ole Arabiaakaan, saati Marimekkoa.
Nämä on kai niitä valintoja sitten. Autoja on pakko olla kaksi, ei meillä päin tunneta julkisia.
Olemme nuukia ja mietimme tarkkaan, mitä ja koska ja mistä ostamme - emme todellakaan aina sitä kalleinta, vaikka varaa ehkä joskus olisikin.
Onpa puskuria tilillä yllättäviä menoja varten, sekä lapselle pääomaa opiskeluihin aikanaan.
Pysähdyin miettimään, kun mainitsit Arabian ja Marimekon. Olen ollut työtön, mutta minulla on ollut hyvä onni löytää edullisesti kirpputoreilta laatutavaraa. Olen ostanut kirpputoreilta edullisesti Arabiaa, Marimekkoa ja jopa pöytähopeita jne. Olen löytänyt myös muutakin.
Ei voi muuta sanoa kuin, että suuri kiitos ihmisille, jotka ovat myyneet minulle hienoa ja laadukkaita tavaroita erittäin edullisesti.. Ei ole itsestäänselvyys, että näin olen saanut ostettua. Viestin luettuani olen aina vaan kiitollisempi. Minulla on ollut myös pieni rahaisena tätä kautta mahdollisuus "luksukseen" ihan vaan muiden ihmisten hyvyyden tähden.
Jos on oikeasti löyhä, kuten minä, niin kirpputoriltakin pystyy ostamaan vain sen välttämättömän.
Jos menrnostaaan toppatakkia tai jotain muuta elämiseeni tarvittavaa niin en voi ostaa Arabiaa tai Marimekkoa. Tai voin, mutta se toppatakka tai muu jää sitten ostanmatta.
Köyhä ei voi tehdä valintoja osanko välttämättömän tai houkuttelevan edullisen kympin Muumi-mukin.
Samoin imuri: ei voi ostaa laadukasta Dysonia koska edullisempikin kelpaa ja tekee tehtävänsä sekä rahat siihen ehkä riittävät.
Minulla on pitkälti yli 20-vuotta vanha perusimuri. Sekin on alkujaan halvimmasta päästä. En voi edes kuvitella ostavani yli satasen imuria nykyäänkään.
Joku kertoi köyhästä tuttavastaan joka kulkee laadukkaissa vaasteissa ja ystävät sekä sukulaiset lahjoittavat sitä sun tätä kalliimpaa tavaraa.
Tämä köyhä on onnekas kun on ympärillä laatutuotteiden lahjoittajia. Mutta suurin osa köyhistä on sellaisia, että näitä lahjoittajia ei ole tai annetut tavarat eivät ole laadukkaita.
Itse oikeasti köyhänä olen ihmetellyt noiden tv-köyhien elämisen tasoa.
Ilmoittautuisin itse ohjelmaan ellen asuisi pienellä paikkakunnalla.
En häpeä köyhyyttäni, mutta en halua silti koska haluan pitää elämäni yksityisenä.
Olin henkilö joka kirjoitti, että olen ostanut laatutuotteita halvalla kirpputoreilta, vaikka olen pieni rahainen ja työtön. Ehkä en olekaan niin sitten köyhä, kun olen pystynyt ostamaan tällaisia. Olen pitänyt itseäni köyhänä. Ihmisen talouteen vaikuttaa niin monet asiat. Toiset ihmiset ovat vielä ahtaammalla taloudessa kuin toiset. Ymmärrän sinua. Monesti katsoo asioita vaan omasta näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edesmennyt , silloin pitkäaikaistyötön viisikymppinen veljeni oli aina siisti ja pukeutui hyvin, vaikka oli ulosotossa ja hyvin köyhä. Oli laadukkaita merkkivaatteita sävy sävyyn, hyviä ulkovaatteita talvella yms. Köyhyys ei näkynyt päällepäin.
Niin, ja miten tämä oli mahdollista? Koska minun tuttavissani oli suunnilleen hänen kokoisensa hyvin varakas mies, joka uusi vaatevarastoaan jatkuvasti. Vaatteet kiersivät minun kauttani veljelleni. Itse ostin hänelle joulu-, synttäri- ja nimipäivälahjoiksi vaatteita. Samoin muut sukulaiset, esim.sukkia ja alushousuja. Hän kävi tekemässä meillä paljon korjailu- ja pihatöitä, palkaksi näistä kävimme aleista ostamassa hänelle mm.kävelykengät ja lenkkarit.
Vaatteista varmaan moni saattoi ihmetellä, miten tuohon on varaa..
Miksei hän käynyt töissä
Ruutu+-jakson rikas taiteilija puhui paljon estetiikasta, mutta ei näyttänyt itse oikein huolitellulta eikä varakkaalta (toisin kuin vaikka ystävänsä).
Kummastutti, miten köyhällä perheellä oli niin nuhjuista, kun nykyään saa roskalavoilta ja Torista usein ilmaiseksi parempilaatuista ja siistimpää tavaraa ja huonekaluja. Ja jos viisi lasta oli jo kotoakin muuttanut, niin luulisi, että hekin voisivat bongailla äidilleen ja pikkusiskolleen näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräästä jaksosta jäin pohtimaan että meniköhän rahat huumeisiin..
Mistä jaksosta?
Tää Forssan köyhä perhe taisi olla oikeasti köyhä, ainakin kodista päätellen. Se teinityttö oli jotenkin herttainen, mutta samalla silmiinpistävän alakuloinen. Tuli halu halata häntä ja sanoa, että kyllä kaikki järjestyy.
Ja kun he pääsivät rikkaan rahoilla ulos syömään, niin miksi ihmeessä he menivät johonkin Martinaan? Kai nyt Forssastakin joku laadukkaampi ravintola löytyy?
Rikas taiteilija/yrittäjä taas menikin sitten ulkoisesti ihan köyhästä. Ei ainakaan koreillut vaatteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräästä jaksosta jäin pohtimaan että meniköhän rahat huumeisiin..
Mistä jaksosta?
Tietäjät tietää, eikä päättelykään ole kovin vaikeaa..
Vierailija kirjoitti:
Tää Forssan köyhä perhe taisi olla oikeasti köyhä, ainakin kodista päätellen. Se teinityttö oli jotenkin herttainen, mutta samalla silmiinpistävän alakuloinen. Tuli halu halata häntä ja sanoa, että kyllä kaikki järjestyy.
Ja kun he pääsivät rikkaan rahoilla ulos syömään, niin miksi ihmeessä he menivät johonkin Martinaan? Kai nyt Forssastakin joku laadukkaampi ravintola löytyy?
Rikas taiteilija/yrittäjä taas menikin sitten ulkoisesti ihan köyhästä. Ei ainakaan koreillut vaatteilla.
Siksi että rahaa säästyy johonkin muuhun aktiviteettiin. Krhm.
Ihmettelen näitä perheitä kun tuovat lapsensa nolaamaan itsensä tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräästä jaksosta jäin pohtimaan että meniköhän rahat huumeisiin..
Mistä jaksosta?
Tietäjät tietää, eikä päättelykään ole kovin vaikeaa..
2. vai 3. ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edesmennyt , silloin pitkäaikaistyötön viisikymppinen veljeni oli aina siisti ja pukeutui hyvin, vaikka oli ulosotossa ja hyvin köyhä. Oli laadukkaita merkkivaatteita sävy sävyyn, hyviä ulkovaatteita talvella yms. Köyhyys ei näkynyt päällepäin.
Niin, ja miten tämä oli mahdollista? Koska minun tuttavissani oli suunnilleen hänen kokoisensa hyvin varakas mies, joka uusi vaatevarastoaan jatkuvasti. Vaatteet kiersivät minun kauttani veljelleni. Itse ostin hänelle joulu-, synttäri- ja nimipäivälahjoiksi vaatteita. Samoin muut sukulaiset, esim.sukkia ja alushousuja. Hän kävi tekemässä meillä paljon korjailu- ja pihatöitä, palkaksi näistä kävimme aleista ostamassa hänelle mm.kävelykengät ja lenkkarit.
Vaatteista varmaan moni saattoi ihmetellä, miten tuohon on varaa..Mä kotiäitinä myin omaa irtaimistoa, vanhempien ja appivanhempien. Ostin n vuoden myynneillä Vuittonin laukun. Olin halunnut sitä vuosia.
Kun jäin lomautetuksi, minulle useampi sanoi myy luiska, saat ruokarahaa.
Ihan ilman kysymistä neuvoi.Miksi en saanut omistaa jotain, mistä tykkäsin ?
Eikä sitä laukkua voi myydä, kuin kerran.
Silloin ei ole vielä tarpeeksi tiukassa paikassa jos voi valita myykö kotoaan jotain rahaksi vaihdettavaa vai ei.
Tottakai voi omistaa vaikka mitä.
Mutta silloin ei puhuta, että on köyhä. Moni luulee tai tuntee olevansa köyhä. Mutta ei silti todellisuudessa ole kuin rahat vähissä.
Usein sekin on joku hetkellinen tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Tää Forssan köyhä perhe taisi olla oikeasti köyhä, ainakin kodista päätellen. Se teinityttö oli jotenkin herttainen, mutta samalla silmiinpistävän alakuloinen. Tuli halu halata häntä ja sanoa, että kyllä kaikki järjestyy.
Ja kun he pääsivät rikkaan rahoilla ulos syömään, niin miksi ihmeessä he menivät johonkin Martinaan? Kai nyt Forssastakin joku laadukkaampi ravintola löytyy?
Rikas taiteilija/yrittäjä taas menikin sitten ulkoisesti ihan köyhästä. Ei ainakaan koreillut vaatteilla.
Joo, sen tytön ujouteen ja vähän "anteeksi että olen olemassa"-olemukseen kiinnitin kanssa huomiota. Hienoa, että se taiteilija siinä loppukohtaamisessa yritti tsempata tyttöä.
Köyhä äiti näytti kanssa aika kärsineeltä.
rarehanu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan maksa pikku Teslasta 70 tonnii
Idi#####
Mutta eniten silmään pistää, että lähes jokainen rahaton on ollut merkittävästi ylipainoinen, kun taas rikkaissa lähes kaikki on olleet hoikkia.
Tuleekin mieleen, että elämänhallinta taitaa vaikuttaa aika laajasti koko elämän ja pärjäämiseen.
Puolet rikkaista ollut tällä kaudella lihavia. Okei en muista kaikkia, mutta ainakin tää puutalomies ja it/muoti-pariskunta. Tällä jälkimmäisellä oli vielä joku kälynen kuvasto-kuntosali jota tuskin oli koskaan käytetty, näyttivät hahmoilta Ankkalinnasta.
En siis sano että kaikkien pitäis olla fyysisesti kunnossa, vaan että väite rikkaiden laihuudesta ja köyhien lihavuudesta ei pidä paikkaansa.
Minkä ikäisiä nämä ihmiset tämän illan jaksossa?
Forssan perheen tytär oli ensimmäistä kertaa ravintolassa. Herkutteli nugeteilla. Ihana, että saivat nauttia viikon ajan. Onhan toi törkeetä, että ihmiselle maksetaan 9€ päivä kuntouttavasta työstä. Äiti joutuu menemään syömättä nukkumaan että lapsi saa syödäkseen.
Edesmennyt , silloin pitkäaikaistyötön viisikymppinen veljeni oli aina siisti ja pukeutui hyvin, vaikka oli ulosotossa ja hyvin köyhä. Oli laadukkaita merkkivaatteita sävy sävyyn, hyviä ulkovaatteita talvella yms. Köyhyys ei näkynyt päällepäin.
Niin, ja miten tämä oli mahdollista? Koska minun tuttavissani oli suunnilleen hänen kokoisensa hyvin varakas mies, joka uusi vaatevarastoaan jatkuvasti. Vaatteet kiersivät minun kauttani veljelleni. Itse ostin hänelle joulu-, synttäri- ja nimipäivälahjoiksi vaatteita. Samoin muut sukulaiset, esim.sukkia ja alushousuja. Hän kävi tekemässä meillä paljon korjailu- ja pihatöitä, palkaksi näistä kävimme aleista ostamassa hänelle mm.kävelykengät ja lenkkarit.
Vaatteista varmaan moni saattoi ihmetellä, miten tuohon on varaa..