Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokkainen Laura itkee HS, kun 500000 talolainan jälkeen ei jää enää rahaa kuluttamiseen
26.03.2023 |
Laura kertoo, että inflaatio ja korkojen nousu vienyt perheen ahdinkoon. Rahaa ei jää enää elämiseen. Lasten vakuutuksista ei voi tinkiä (meillä kolme lasta, eikä yhtään lapsi vakuutusta).
Omasta mielestäni perhe ottanut ihan liian ison lainan. Mitä mieltä muut? Samoja kokemuksia?
https://www.hs.fi/koti/art-2000009449545.html?share=86d9b94e28e47aa738d…
Kommentit (1884)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksen perheellähän on kaikki hyvin! Molemmat vanhemmat ovat töissä ja kaikki ovat terveitä. Itse rakennettu talo josta kaikki tykkäävät. Lapsilla omat huoneet jokaisella. Oma piha, jossa voi keväällä puuhailla. Autokin on. Talo on uusi ja lämmin.
Sossun tädin luona ei tarvitse juosta, lasten sairaala- tai terapialaskuihin ei mene huimia summia. Vuokrakerrostalossa ei ole umpihulluja metelöiviä naapureita. Perhe ei ole riippuvainen pelkästään julkisesta liikenteestä. Ulosotto ei hätyytä joka kuukausi.
Minusta perheellä on kaikki kunnossa, rahasta tekee tiukkaa, mutta sekin on ollut oma päätös.
Miksi hänestä/heistä sitten tehtiin Helsingin Sanomiin iso juttu, jossa perheen äiti valittaa, ei suinkaan kehu elämäänsä? Mikä oli jutun tarkoitus, mitä toimittaja halusi tuoda lukijoille julki?
Nyt ei ymmärrä.
No ei siinä nyt hirveästi valiteta, todetaan vaan äkillisesti muuttunut tilanne, kun korot nousivat ja kaikki kallistui. Ja kerrotaan, mitä toimenpiteitä piti tehdä, jotta hommasta selvitään. Vähän dramatiikkaakin laitettiin, jotta artikkeli kiinnostaisi, lisättiin suklaapatukatkin.
Hesari halusi näyttää, että hyvintoimeentuleviinkin nousevat hinnat ja korot vaikuttavat, koko ajan kun on puhuttu vain pienituloisten ahdingosta.
Tämä juttu on vain yksi osa artikkelisarjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eiköhän koulutetut ekonomistit tiedä asian sinua paremmin.
Varmasti (paitsi jos olenkin sattumalta koulutettu ekonomisti itse, sitähän sinä et tiedä). Tietävät myös sekin idiootillekin itsesätän selvän asian että jos yhtenä vuonna asuntojen hinnat nousevat poikkeuksellisen paljon ja seuraavana laskevat niin useamman vuoden aikajänteellä mitään kovin suurta muutosta ei välttämättä tapahtunut.
Jutuistasi paistaa kilometrien päähän, että et ole koulutettu ekonomisti. Etkä ymmärrä tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
Eivätkä mene kaupaksi, yksiöt ainakaan. Meillä yksiö 50-luvun talosta Helsingissä myynnissä, kahdeksatta kuukautta. Harvoin käyty edes katsomassa, niille, jotka käyneet, se ei kelpaa. No, yksi olisi sen halunnut, mutta ei lopulta saanut rahoitusta.
Semmosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksen perheellähän on kaikki hyvin! Molemmat vanhemmat ovat töissä ja kaikki ovat terveitä. Itse rakennettu talo josta kaikki tykkäävät. Lapsilla omat huoneet jokaisella. Oma piha, jossa voi keväällä puuhailla. Autokin on. Talo on uusi ja lämmin.
Sossun tädin luona ei tarvitse juosta, lasten sairaala- tai terapialaskuihin ei mene huimia summia. Vuokrakerrostalossa ei ole umpihulluja metelöiviä naapureita. Perhe ei ole riippuvainen pelkästään julkisesta liikenteestä. Ulosotto ei hätyytä joka kuukausi.
Minusta perheellä on kaikki kunnossa, rahasta tekee tiukkaa, mutta sekin on ollut oma päätös.
Miksi hänestä/heistä sitten tehtiin Helsingin Sanomiin iso juttu, jossa perheen äiti valittaa, ei suinkaan kehu elämäänsä? Mikä oli jutun tarkoitus, mitä toimittaja halusi tuoda lukijoille julki?
Nyt ei ymmärrä.
No ei siinä nyt hirveästi valiteta, todetaan vaan äkillisesti muuttunut tilanne, kun korot nousivat ja kaikki kallistui. Ja kerrotaan, mitä toimenpiteitä piti tehdä, jotta hommasta selvitään. Vähän dramatiikkaakin laitettiin, jotta artikkeli kiinnostaisi, lisättiin suklaapatukatkin.
Hesari halusi näyttää, että hyvintoimeentuleviinkin nousevat hinnat ja korot vaikuttavat, koko ajan kun on puhuttu vain pienituloisten ahdingosta.
Tämä juttu on vain yksi osa artikkelisarjaa.
Sinulla on kyllä valikoiva lukutaito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eiköhän koulutetut ekonomistit tiedä asian sinua paremmin.
Varmasti (paitsi jos olenkin sattumalta koulutettu ekonomisti itse, sitähän sinä et tiedä). Tietävät myös sekin idiootillekin itsesätän selvän asian että jos yhtenä vuonna asuntojen hinnat nousevat poikkeuksellisen paljon ja seuraavana laskevat niin useamman vuoden aikajänteellä mitään kovin suurta muutosta ei välttämättä tapahtunut.
Jutuistasi paistaa kilometrien päähän, että et ole koulutettu ekonomisti. Etkä ymmärrä tilannetta.
Toistaiseksi et ole ihan kauheasti itsekään vakuuttanut, mutta jatka toki yrittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Eli ilmeisesti sinulla siis ei ollut hajuakaan kun jouduit sortumaan väistelyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksen perheellähän on kaikki hyvin! Molemmat vanhemmat ovat töissä ja kaikki ovat terveitä. Itse rakennettu talo josta kaikki tykkäävät. Lapsilla omat huoneet jokaisella. Oma piha, jossa voi keväällä puuhailla. Autokin on. Talo on uusi ja lämmin.
Sossun tädin luona ei tarvitse juosta, lasten sairaala- tai terapialaskuihin ei mene huimia summia. Vuokrakerrostalossa ei ole umpihulluja metelöiviä naapureita. Perhe ei ole riippuvainen pelkästään julkisesta liikenteestä. Ulosotto ei hätyytä joka kuukausi.
Minusta perheellä on kaikki kunnossa, rahasta tekee tiukkaa, mutta sekin on ollut oma päätös.
Miksi hänestä/heistä sitten tehtiin Helsingin Sanomiin iso juttu, jossa perheen äiti valittaa, ei suinkaan kehu elämäänsä? Mikä oli jutun tarkoitus, mitä toimittaja halusi tuoda lukijoille julki?
Nyt ei ymmärrä.
No ei siinä nyt hirveästi valiteta, todetaan vaan äkillisesti muuttunut tilanne, kun korot nousivat ja kaikki kallistui. Ja kerrotaan, mitä toimenpiteitä piti tehdä, jotta hommasta selvitään. Vähän dramatiikkaakin laitettiin, jotta artikkeli kiinnostaisi, lisättiin suklaapatukatkin.
Hesari halusi näyttää, että hyvintoimeentuleviinkin nousevat hinnat ja korot vaikuttavat, koko ajan kun on puhuttu vain pienituloisten ahdingosta.
Tämä juttu on vain yksi osa artikkelisarjaa.
En minä ainakaan ole huomannut paljonkaan juttuja pienituloisten ahdingosta. Pääosin vain asuntovelallisten ahdingosta. Tähän mennessä toki yleisellä tasolla, joten nyt Laura sitten kertoi millaista on, kun on ottanut liikaa velkaa eikä ole osannut tai viitsinyt huomioida sitä korkojen nousua, josta kaikki tahot Suomen Pankista lähtien ovat varoitelleet jo useamman vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Eli ilmeisesti sinulla siis ei ollut hajuakaan kun jouduit sortumaan väistelyyn?
Pitääkö sinulle siis vääntää rautalangasta? Hmmm, tajuaisitkohan tämän:
Keskuspankkien asettama korkotaso seuraa inflaatiota, mutta viiveellä. Kun inflaatio on korkeaa, pitää korkoja nostaa jotta inflaatio saadaan pidettyä kurissa. Koska inflaation ennustetaan jatkuvan vahvana, pitää EKP:n nostaa jatkossa nostaa korkotasoa vielä nykyisestäkin.
Toisin sanoen, nollakorkojen aika on pysyvästi ohi ja korot tulevat todennäköisesti nousemaan nykyisestä.
Tämä tulee heijastumaan asuntovelallisiin tosissaan vasta nyt kevään ja kesän aikana. Joten korkoahdinko on nyt vasta alussa.
Suomalaisiin asuntovelallisiin Euroopan keskuspankin koronnostot iskevät pahemmin kuin asuntovelallisiin muualla Euroopassa, koska Suomessa suositaan vaihtuvakorkoisia asuntolainoja kun taas Euroopassa suositaan kiinteäkorkoisia lainoja.
Samalla nousevat korot hillitsevät asuntolainojen ottamisen intoa, joten asuntojen hinnat laskevat pienenevän kysynnän takia.
Pähkinänkuoressa: Korot tulevat nousemaan jatkossa lisää. Asuntovelallisten korkomenot tulevat siis myöskin nousemaan jatkossa lisää. Mikä tässä oli sinulle ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää? Etkö ole koskaan kuullut sanoja kuten inflaatio ja korot? Tai koskaan kuullut, että keskuspankit asettavat korkotason? Tai miksi ne niin tekevät ja mikä määrittelee korkopolitiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eiköhän koulutetut ekonomistit tiedä asian sinua paremmin.
Varmasti (paitsi jos olenkin sattumalta koulutettu ekonomisti itse, sitähän sinä et tiedä). Tietävät myös sekin idiootillekin itsesätän selvän asian että jos yhtenä vuonna asuntojen hinnat nousevat poikkeuksellisen paljon ja seuraavana laskevat niin useamman vuoden aikajänteellä mitään kovin suurta muutosta ei välttämättä tapahtunut.
Jutuistasi paistaa kilometrien päähän, että et ole koulutettu ekonomisti. Etkä ymmärrä tilannetta.
Toistaiseksi et ole ihan kauheasti itsekään vakuuttanut, mutta jatka toki yrittämistä.
Miksi ihmeessä minua kiinnostaisi se, mitä sinä ajattelet? Ei todellakaan kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Eli ilmeisesti sinulla siis ei ollut hajuakaan kun jouduit sortumaan väistelyyn?
Pitääkö sinulle siis vääntää rautalangasta? Hmmm, tajuaisitkohan tämän:
Keskuspankkien asettama korkotaso seuraa inflaatiota, mutta viiveellä. Kun inflaatio on korkeaa, pitää korkoja nostaa jotta inflaatio saadaan pidettyä kurissa. Koska inflaation ennustetaan jatkuvan vahvana, pitää EKP:n nostaa jatkossa nostaa korkotasoa vielä nykyisestäkin.
Toisin sanoen, nollakorkojen aika on pysyvästi ohi ja korot tulevat todennäköisesti nousemaan nykyisestä.
Tämä tulee heijastumaan asuntovelallisiin tosissaan vasta nyt kevään ja kesän aikana. Joten korkoahdinko on nyt vasta alussa.
Suomalaisiin asuntovelallisiin Euroopan keskuspankin koronnostot iskevät pahemmin kuin asuntovelallisiin muualla Euroopassa, koska Suomessa suositaan vaihtuvakorkoisia asuntolainoja kun taas Euroopassa suositaan kiinteäkorkoisia lainoja.
Samalla nousevat korot hillitsevät asuntolainojen ottamisen intoa, joten asuntojen hinnat laskevat pienenevän kysynnän takia.
Pähkinänkuoressa: Korot tulevat nousemaan jatkossa lisää. Asuntovelallisten korkomenot tulevat siis myöskin nousemaan jatkossa lisää. Mikä tässä oli sinulle ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää? Etkö ole koskaan kuullut sanoja kuten inflaatio ja korot? Tai koskaan kuullut, että keskuspankit asettavat korkotason? Tai miksi ne niin tekevät ja mikä määrittelee korkopolitiikkaa?
Voin vielä selventääkseni lisätä, että:
- asuntolainan korko muodostuu asiakkaan valitsemasta viitekorosta ja asiakaskohtaisesta marginaalista
- yleisin suomalaisten asuntolainojen viitekorko on 12 kk Euribor
- 12 kk Euriborin kehitystä ajaa EKP:n (Euroopan keskuspankki) ohjauskoron kehitys ja markkinoiden odotukset siitä
- EKP on todennut toistuvasti julkisuudessa, että se aikoo jatkaa ohjauskoron nostoja, koska korkeammilla koroilla hillitään inflaatiota, ja pohjainflaatio on jämähtänyt noin viiteen prosenttiin, kun EKP:n tavoite on kahden prosentin pohjainflaatio -> joten kireää rahapolitiikkaa, eli korkeampia korkoja, aiotaan jatkaa inflaation hillitsemiseksi
- summa summarum, asuntolainojen korkoprosentit tulevat nousemaan vielä lisää, eli lainakuluihin menee jatkossa vielä enemmän rahaa kuin nykyisin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Eli ilmeisesti sinulla siis ei ollut hajuakaan kun jouduit sortumaan väistelyyn?
Pitääkö sinulle siis vääntää rautalangasta? Hmmm, tajuaisitkohan tämän:
Keskuspankkien asettama korkotaso seuraa inflaatiota, mutta viiveellä. Kun inflaatio on korkeaa, pitää korkoja nostaa jotta inflaatio saadaan pidettyä kurissa. Koska inflaation ennustetaan jatkuvan vahvana, pitää EKP:n nostaa jatkossa nostaa korkotasoa vielä nykyisestäkin.
Toisin sanoen, nollakorkojen aika on pysyvästi ohi ja korot tulevat todennäköisesti nousemaan nykyisestä.
Tämä tulee heijastumaan asuntovelallisiin tosissaan vasta nyt kevään ja kesän aikana. Joten korkoahdinko on nyt vasta alussa.
Suomalaisiin asuntovelallisiin Euroopan keskuspankin koronnostot iskevät pahemmin kuin asuntovelallisiin muualla Euroopassa, koska Suomessa suositaan vaihtuvakorkoisia asuntolainoja kun taas Euroopassa suositaan kiinteäkorkoisia lainoja.
Samalla nousevat korot hillitsevät asuntolainojen ottamisen intoa, joten asuntojen hinnat laskevat pienenevän kysynnän takia.
Pähkinänkuoressa: Korot tulevat nousemaan jatkossa lisää. Asuntovelallisten korkomenot tulevat siis myöskin nousemaan jatkossa lisää. Mikä tässä oli sinulle ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää? Etkö ole koskaan kuullut sanoja kuten inflaatio ja korot? Tai koskaan kuullut, että keskuspankit asettavat korkotason? Tai miksi ne niin tekevät ja mikä määrittelee korkopolitiikkaa?
Voin vielä selventääkseni lisätä, että:
- asuntolainan korko muodostuu asiakkaan valitsemasta viitekorosta ja asiakaskohtaisesta marginaalista
- yleisin suomalaisten asuntolainojen viitekorko on 12 kk Euribor
- 12 kk Euriborin kehitystä ajaa EKP:n (Euroopan keskuspankki) ohjauskoron kehitys ja markkinoiden odotukset siitä
- EKP on todennut toistuvasti julkisuudessa, että se aikoo jatkaa ohjauskoron nostoja, koska korkeammilla koroilla hillitään inflaatiota, ja pohjainflaatio on jämähtänyt noin viiteen prosenttiin, kun EKP:n tavoite on kahden prosentin pohjainflaatio -> joten kireää rahapolitiikkaa, eli korkeampia korkoja, aiotaan jatkaa inflaation hillitsemiseksi
- summa summarum, asuntolainojen korkoprosentit tulevat nousemaan vielä lisää, eli lainakuluihin menee jatkossa vielä enemmän rahaa kuin nykyisin
Yleinen odotus on, että ohjauskorkoa nostetaan seuraavan kerran toukokuussa ja sitten taas kesäkuussa. Eli asuntovelallisten (ja toki muidenkin velallisten) rahallinen tilanne heikkenee edelleen keväällä ja kesällä kun lainojen korkokustannuksiin menee entistä enemmän rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvapalstalla on tänään paljon köyhiä, kateellisia, katkeria miehiä. He tietävät, että he voivat vain haaveilla siitä elämäntyylistä mikä on normaalia ylemmän keskiluokan arkea.
- hyväpalkkainen työ (vähintään 5 000 e/kk)
- iso kerrostaloasunto hyvässä taloyhtiössä Helsingissä
- kesäasunto järven rannalla
- uusi auto (menee vaihtoon 3 - 5 vuoden välein)
- mahdollisuus valita itse omat harrastuksensa (raha ei ole este)
- mahdollisuus jättää perintöä tuleville sukupolville (omat lapset ja lapsenlapset)
Kateus vie kalatkin vedestä. Samalla tavoin kateus vie hehtaarit taloyhtiön tontilta. Köyhä mies yrittää kaikin tavoin häivyttää sitä tosiasiaa, että Helsingissä on suuria taloyhtiöitä, joiden tonttien koot mitataan hehtaareissa. "Mahtuuko siihen jalkapallokenttä?" Kyllä, meidän tontille mahtuisi monta jalkapallokenttää jos tontin koko pinta-ala (rakentamaton ala) olisi yhtenäinen nurmikenttä. Eihän se ole, koska pihojen suunnittelussa osattiin käyttää tervettä järkeä.
1960-luvun arkkitehtuuri on täysin erilaista kuin nykypäivän rakentaminen. Nyt suositaan tiivistä kaupunkirakentamista. Grynderi tekee laskelmat ja pohtii, miten saataisiin mahdollisimman monta asuntoa mahdollisimman ahtaalle tontille. 1960-luvulla pohdittiin, miten saataisiin suurelle tontille (3 - 9 hehtaaria) mahdollisimman monta asuntoa niin, että alue pysyy mahdollisimman avoimena ja puistomaisena. Talot on rakennettu väljästi. Taloyhtiöt ovat suuria kokonaisuuksia (150 - 650 asuntoa) mutta sitä ei uskoisi kun katsoo ikkunasta ulos. Joka puolella näkyy vain jäätävän suuria pihoja. Ei tarvitse tuijottaa naapuritalon seinää. Miten tämä on mahdollista? Helposti, koska taloyhtiö on vanha. Rakennusaikana oli tarjolla paljon halpaa tonttimaata, joten yhtiöt ostivat suuret tontit. Viisas ostopäätös koituu aina yhtiön eduksi. Asukkaat ja osakkaat voivat nyt nauttia viisaista päätöksistä (ennakkosuunnittelu) jotka tehtiin 1960-luvulla.
Jos joku vähättelee tällaisia päätöksiä ("Hyvähän sun on puhua jälkiviisaana"), hän vain paljastaa oman kateutensa ja lyhytnäköisyytensä. Varakas taloyhtiö ei synny vahingossa. Se luodaan pitkäjänteisellä työllä. Taloyhtiön varallisuutta täytyy myös ylläpitää. Se onkin se pahin ongelma monessa köyhässä yhtiössä. Hallitus ei osaa tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia. Yhtiön rakennuskanta hajoaa käsiin (vuotava katto, huonot putket, sisäilmaongelmat) mutta hallitus vain pakoilee vastuuta. Korjaustöiden aloittamista lykätään. "Ei nyt, vaan 10 vuoden päästä." Kun homma räjähtää käsiin ja remontit on pakko tehdä, taloyhtiö joutuu ottamaan suuren pankkilainan. Hallitus itkee, että yhtiö velkaantuu. Osakkaat valittavat, että heidän omistamiensa huoneistojen vastike (hoitovastike, rahoitusvastike) nousee.
Omakotitalossa on se hyvä puoli, että kaikki päätökset (hyvät ja huonot) tekee omistaja itse. Hän ei voi syyttää muita osakkaita tai taloyhtiön hallitusta. Laura teki huonoja päätöksiä (lyhytnäköinen, liian optimistinen suunnitelma) ja katuu nyt katkerasti. Too bad.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuusihenkinen ahkera työssäkäyvä perhe, joka tekee niitä Suomen kaipaamia lapsia ja tulevaisuuden veronmaksajia.
Ymmärrän että pk-seudullakin haluaa lapsille omat huoneet. Ei koillis-Helsinki mitään luksusaluetta ole. Malmi yms kuuluu koilliseen.
Puolen miljoonan laina nyt vaan on yksinkertaisesti suhteeton tuloihin nähden.
Ja taloahan ei ole pakko ostaa, kyllä siellä koillisessakin on kerrostaloja.
Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa? Ajattelit, että täällä on halpoja kerrostaloasuntoja kaikille halukkaille? Jos katsot vaikka Oikotieltä 5h+ KERROSTALOasuntojen vuokria, niin saatat havaita, että tuolla lainamäärällä ei saa kuin ihan normaalin perheasunnon.
Se on sitten oma keskustelunsa, millainen elintaso kenelläkin pitäisi olla. Tokihan voidaan lähteä siitä, että huonokuntoinen kolmio on lähtökohtaisesti ok tavoitetaso kouluttautuneille työssäkäyville ihmisille. Että ei pidä valittaa, jos asuu ahtaasti, kaukana kaikesta ja astianpesukone on luksusta, kun on sentään koti. Vai? Mitähän tällaisessa yhteiskunnassa käy niille, jotka vaikkapa sairauden takia tippuvat työelämästä, tai heikkojen lähtökohtien johdosta eivät ole sinne päässeetkään....? Telttamajoitus?
Vierailija kirjoitti:
Perheenäiti ei ehkä täysin tajua, että ei se talo ole oma ennen kuin se on maksettu. Nyt se on lähinnä pankin talo, josta maksetaan tavallisen ison kerrostaloasunnon verran vuokraa koron muodossa kuussa. Pankki tienaa ja perhe häviää.
En ole ihan varma, että lapsille se iso oma huone on tärkeämpi kuin harrastukset, joihin nyt ei ole varaa.
Onpas.
Ei ole.
Ei makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nollakorkojen aikana lainapääomat kasvoivat vapaasti ja nyt kun tuolle vapaasti kasvaneelle pääomalle laskee edes kolmen neljän prosentin koron niin huomaa että lyhennys plus korko onkin jo aikamoinen summa verrattuna vanhaan.
Suomen Pankki varoitti ilmiöstä useammankin kerran.
jep ja kuinka monta kertaa tulikin luettu, että nyt on ihan tyhmää maksaa lainaa pois, mieluummin sijoittaa. Enkä irvaile, itse en edes omista asuntoa. Mutta ihmetytti tää sijoitus/vaurastumisbuffi/bluffi jokunen vuosi sitten, jossa siivojallakin piti olla vähintään 1 sijoituskämppä. Noh "talousgurut" tekivät konsultoimailla varmaankin tiliä.
Niinähn se olikin tyhmää maksaa NOLLAKORKOJEN aikana lainaa pois. Minä EN maksanut silloin vaan sijoitin hyvällä tuotolla. nyt kun EI ENÄÄ olla nollakoroissa niin NYT maksoin lainani pois kerralla. Ja sijoituksiin jäi vielä rahaakin. Jos olisin maksanut samalla summalla lainoja nopeammin pois 0-korkoaikana, minulla olisi yhä melkein 100 000 € velkaa. Nyt on siis 0 € ja sijoituksissa useampi kymppitonni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Eli ilmeisesti sinulla siis ei ollut hajuakaan kun jouduit sortumaan väistelyyn?
Pitääkö sinulle siis vääntää rautalangasta? Hmmm, tajuaisitkohan tämän:
Keskuspankkien asettama korkotaso seuraa inflaatiota, mutta viiveellä. Kun inflaatio on korkeaa, pitää korkoja nostaa jotta inflaatio saadaan pidettyä kurissa. Koska inflaation ennustetaan jatkuvan vahvana, pitää EKP:n nostaa jatkossa nostaa korkotasoa vielä nykyisestäkin.
Toisin sanoen, nollakorkojen aika on pysyvästi ohi ja korot tulevat todennäköisesti nousemaan nykyisestä.
Tämä tulee heijastumaan asuntovelallisiin tosissaan vasta nyt kevään ja kesän aikana. Joten korkoahdinko on nyt vasta alussa.
Suomalaisiin asuntovelallisiin Euroopan keskuspankin koronnostot iskevät pahemmin kuin asuntovelallisiin muualla Euroopassa, koska Suomessa suositaan vaihtuvakorkoisia asuntolainoja kun taas Euroopassa suositaan kiinteäkorkoisia lainoja.
Samalla nousevat korot hillitsevät asuntolainojen ottamisen intoa, joten asuntojen hinnat laskevat pienenevän kysynnän takia.
Pähkinänkuoressa: Korot tulevat nousemaan jatkossa lisää. Asuntovelallisten korkomenot tulevat siis myöskin nousemaan jatkossa lisää. Mikä tässä oli sinulle ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää? Etkö ole koskaan kuullut sanoja kuten inflaatio ja korot? Tai koskaan kuullut, että keskuspankit asettavat korkotason? Tai miksi ne niin tekevät ja mikä määrittelee korkopolitiikkaa?
Hirveän pitkä sepustus josta kävi ilmi että et näköjään alunperinkään ymmärtänyt sitä viestiä mihin vastasit. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa?
Asumme nyt Helsingissä, Kehä Ykkösen sisäpuolella. Meidän perheen (2 aikuista + 4 lasta) asuminen maksaa noin 1400 euroa kuukaudessa. Summa sisältää yhtiövastikkeet (hoitovastike + rahoitusvastike), pankkilainan lyhennyksen, sähkölaskun ja kotivakuutuksen. Vesimaksua ei peritä, koska se sisältyy vastikkeeseen. Internetliittymä ja kaapeli-tv sisältyvät myös vastikkeeseen. Taloyhtiössä on lämmitysmuotona kaukolämpö ja jokaiseen asuntoon menee kaasuputki. Kaukolämmön hinta ja kaasun käyttö (rajoittamaton käyttö) sisältyy yhtiövastikkeeseen.
Huvittavaa kyllä, meidän taloyhtiössä on nyt myynnissä perheasunto (4h+k) josta saisi huonejärjestystä muuttamalla 5mh + avokeittiö + olohuone. Asunnon hinta (velaton hinta) on alle 200 000 €.
Hyviä asuntoja on tarjolla. Ne täytyy vain löytää eikä odottaa, että joku tulee tarjoamaan.
Tonttien koko selittyy sillä, että kyseisiin asunto-osakeyhtiöihin kuuluu kumpaankin sellaiset 20 kerrostaloa, eli sellaiset yli 650 huoneistoa per taloyhtiö. Kyseessä ei siis ole yksittäinen kerrostalo kuten normaalisti joka muodostaisi oman osakeyhtiönsä.