Onko rakkaus teistä voimakkaampi kuin ihmisen ylpeys, eli onko moni valmis nielemään

jos rakastaa, niin rakastaa.

viimeiseen asti kaiken ylpeytensä menettäen. Mutta oikeassa rakkaussuhteessa ei minusta kuulu nöyryyttää toista.

Joidenkin ihmisten itsetunto kun on niin herkkä että tuntuu "ylpeyden nielemiseltä" ihan jo joustaa vähän muidenkin ihmisten mukaan, toisille se taas tarkottaisi jotain pitkälle menevää alistumista ja omien tarpeiden kieltämistä.

En ole sanonut että rakastan, koska se jotenkin tuntuu siltä että uhraudun tai antaudun tai alistun, vaikkei se sitä olisi.



Pidän pintani enkä nöyrry, pyydä halimaan tai lepy nopeammin, vaikka itse tahtoisin, koska jostain syystä ...en tiedä.