Me haluttiin lapsi ettei meidän elämä
Kommentit (54)
Ihanaa elämä on pikkuisen kanssa.
Mitä 21 horisee?
Oot ihan ulapalla. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
No, ne kaikki muut vaihtoehdot ovat melko lailla toissijaisia, jos ajattelet, että olemme kuitenkin nisäkkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
No, ne kaikki muut vaihtoehdot ovat melko lailla toissijaisia, jos ajattelet, että olemme kuitenkin nisäkkäitä.
Sulla ei ole nyt kaikki kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
No, ne kaikki muut vaihtoehdot ovat melko lailla toissijaisia, jos ajattelet, että olemme kuitenkin nisäkkäitä.
Miten nisäkkäänä oleminen menee kaiken muun elämän tarkoituksen ohi? Voitko hieman perustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
Mitä muita vaihtoehtoja? Anna edes joku esimerkki. Jos ei ole erittäin merkittävää työtä niin aika vähille jää.
Lapset ovat elämän tarkoitus. Sen ymmärtää viimeistään 50- vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
No, ne kaikki muut vaihtoehdot ovat melko lailla toissijaisia, jos ajattelet, että olemme kuitenkin nisäkkäitä.
Miten nisäkkäänä oleminen menee kaiken muun elämän tarkoituksen ohi? Voitko hieman perustella.
Kannattaa jättää tuo nisäkkäistä horiseva huomioimatta. Hän puhuu ihmisistäkin eläinten
yleensä sikojen termeillä, ei ole terve päästään.
Niin minäkin tein, ja haluan puolustaa vähän tällaista näkemystä. Minä siis elin lapsettomana nelikymppiseksi asti, koska ei ollut miestäkään löytynyt ja kyllä, tunsin elämäni jotenkin tyhjäksi koska en ollut jatkamassa sukupolvien ketjua. Se tyhjä elämä ei tarkoittanut, että olisin elänyt passiivista elämää sohvalla makoillen, kuten joku aiemmin ketjussa vihjasi. Ei, kyllä minä olin luonut uraa ja harrastanut monenlaista, matkustellut, ei minulla viihdykkeestä ollut puutetta vaan syvemmästä merkityksestä. Olin vaiheessa, jossa itseni viihdyttely ei vaan enää riittänyt, senkin keskellä oli olo syvemmästä merkityksen puutteesta.
No, minä sitten hankin lapsen yksin. Enkä ole koskaan katunut päätöstäni, ja todellakin, nyt elämälläni on aivan eri tavalla merkityksen tunne. Minä olen merkityksellinen sille lapselleni, ja lapsen kautta jotenkin kytkeytynyt myös ihan eri tavalla yhteiskunnan ja suvun verkostoihin kuin silloin, kun olin vaan itsenäinen sinkku minä.
Minua ihmetyttää se, että pidetään ok:na täyttää tyhjyyden tai merkityksen tunnetta kaikenlaisella muulla hääräämisellä, mutta jostain syystä se kaikkein perimmäisin biologinen asia johon useimmat eläimetkin elämässään pyrkii, lisääntyminen, olisi yhtäkkiä joku huonompi tyhjyyden täyte. Minusta se on oikein hyvä niille, jotka lasta kaipaavat.
On jotenkin surullista, että osa ihmisistä kuvittelee että työ tai harrastukset menevät merkityksessä lasten edelle. Työ kestää nykypäivänä sen hetken kunnes tulee irtisanotuksi. 95 % tekee työtä rahan takia, vaikka olisi kuinka huippukoulutus ja työ. Työssä ihmisestä vedetään viimeisetkin energiat ja sitten yteissä ulos kiitoksena. Harrastuksiin kyllästyy, kun niitä on tarpeeksi harrastanut.
On ihan ero tason merkitys, jos on saanut lapsen. Se mahdollistaa myös monia uusia mielenkiintoisia harrastuksia.
Meillä on kolme lasta ja toki ollaan elämän aikana paljon muutakin aikaiseksi saatu. Lapset on kuitenkin se elämän isoin ilo. He ovat aikuisia, heillä on omat mukavat kumppanit, koulutus ja työ ja muutama omakin lapsi jo. Lapsenlapset on aivan mahtavia, ja on hienoa tuntea olla osa sukupolvien ketjua. Tietenkään sitä ei tullut nuorena ajateltua, mutta sen merkitys kasvaa kun vanhenee. Kyllä niitä nuoruuden reissuja on väliin kiva muistella, mutta nyt on mahtavaa piirrellä ja pulista lastenlasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
No, ne kaikki muut vaihtoehdot ovat melko lailla toissijaisia, jos ajattelet, että olemme kuitenkin nisäkkäitä.
Miten nisäkkäänä oleminen menee kaiken muun elämän tarkoituksen ohi? Voitko hieman perustella.
No sillä tavalla, että minulla ei ole todisteita oikeastaan mistään muusta syystä olla täällä planeetalla. Yritän toki elää mahdollisimman täyttä elämää, onnellisena ja ennen kaikkea siten, että myös muut ihmiset (ja eläimetkin) olisivat siinä sivussa mahdollisimman onnellisia. Ymmärrän kuitenkin, että nämä pyrkimykset ovat lähinnä omaa tulkintaani asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
Mitä muita vaihtoehtoja? Anna edes joku esimerkki. Jos ei ole erittäin merkittävää työtä niin aika vähille jää.
Lapset ovat elämän tarkoitus. Sen ymmärtää viimeistään 50- vuotiaana.
Mä olen 65 v. ja elämä ollut erittäin hyvää ilman lapsia. Sisaruksilla yhteensä 13 lasta joten olen läheltä seurannut heidän perhe-elämäänsä joka ei todellakaan ole aina ollut herkkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
No, ne kaikki muut vaihtoehdot ovat melko lailla toissijaisia, jos ajattelet, että olemme kuitenkin nisäkkäitä.
Miten nisäkkäänä oleminen menee kaiken muun elämän tarkoituksen ohi? Voitko hieman perustella.
Kannattaa jättää tuo nisäkkäistä horiseva huomioimatta. Hän puhuu ihmisistäkin eläinten
yleensä sikojen termeillä, ei ole terve päästään.
Voisitko kertoa, mitä "sikojen termejä" olen käyttänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
Mitä muita vaihtoehtoja? Anna edes joku esimerkki. Jos ei ole erittäin merkittävää työtä niin aika vähille jää.
Lapset ovat elämän tarkoitus. Sen ymmärtää viimeistään 50- vuotiaana.
Kaikki eivät voi saada lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
Mitä muita vaihtoehtoja? Anna edes joku esimerkki. Jos ei ole erittäin merkittävää työtä niin aika vähille jää.
Lapset ovat elämän tarkoitus. Sen ymmärtää viimeistään 50- vuotiaana.
Miksi sen työn pitäisi olla "erittäin merkittävää" ollakseen sisällöllisesti rikasta? Aika monessa työssä pääsee auttamaan ihmisiä tai toteuttamaan itseään, vaikka se työ olisi sellaista, jonka kuka tahansa muukin saman koulutuksen saanut voisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
No, ne kaikki muut vaihtoehdot ovat melko lailla toissijaisia, jos ajattelet, että olemme kuitenkin nisäkkäitä.
Miten nisäkkäänä oleminen menee kaiken muun elämän tarkoituksen ohi? Voitko hieman perustella.
No sillä tavalla, että minulla ei ole todisteita oikeastaan mistään muusta syystä olla täällä planeetalla. Yritän toki elää mahdollisimman täyttä elämää, onnellisena ja ennen kaikkea siten, että myös muut ihmiset (ja eläimetkin) olisivat siinä sivussa mahdollisimman onnellisia. Ymmärrän kuitenkin, että nämä pyrkimykset ovat lähinnä omaa tulkintaani asioista.
Se on täysin ok että sinulle planeetalla olemisen tarkoitus on lisääntyminen. Muista kuitenkin että se on oma tarkoituksesi, ei kaikkien muiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia hankitaan siksi että luonto sanoo niin. Elämän tarkoitus on jatkaa elämää.
Mun elämällä ei siis ole ollut tarkoitusta? t. lapseton
Sulla on varmaan asioita myös jotka tarkoistuttaa elämääsi. Tuo ed varmaan vaan tarkoittaa, että elämän perimmäinen tarkoitus on elämä itse ja sen jatkuminen.
Ei kaikkien tarvitse haluta lapsia. Jos haluaisi muttei siinä onnistu, on konsteja saada lapsia kumminkin hoitojen ja adoption kautta esimerkiksi, tai voi tehdä vapaaehtoistyötä lasten parissa. Kukin tavallaan. Kunhan vaan ei ajateltais, että lapset ovat vain turha painolasti, pakkopulla ja paskaporukkaa jotka jättää vanhemmat vanhuksina heitteille.
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin surullista, että osa ihmisistä kuvittelee että työ tai harrastukset menevät merkityksessä lasten edelle. Työ kestää nykypäivänä sen hetken kunnes tulee irtisanotuksi. 95 % tekee työtä rahan takia, vaikka olisi kuinka huippukoulutus ja työ. Työssä ihmisestä vedetään viimeisetkin energiat ja sitten yteissä ulos kiitoksena. Harrastuksiin kyllästyy, kun niitä on tarpeeksi harrastanut.
On ihan ero tason merkitys, jos on saanut lapsen. Se mahdollistaa myös monia uusia mielenkiintoisia harrastuksia.
Normaali ihminen voi harrastaa uusia asioita ilman lapsiakin, jos kyllästyy vanhoihin. Ihme horinaa taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi tuo elämään tarkoituksen.
Tietenkin tuo mutta on muitakin vaihtoehtoja.
Mitä muita vaihtoehtoja? Anna edes joku esimerkki. Jos ei ole erittäin merkittävää työtä niin aika vähille jää.
Lapset ovat elämän tarkoitus. Sen ymmärtää viimeistään 50- vuotiaana.
Miksi sen työn pitäisi olla "erittäin merkittävää" ollakseen sisällöllisesti rikasta? Aika monessa työssä pääsee auttamaan ihmisiä tai toteuttamaan itseään, vaikka se työ olisi sellaista, jonka kuka tahansa muukin saman koulutuksen saanut voisi tehdä.
En ole ed, mutta kyllähän työ, jossa pääsee auttamaan ihmisiä, on merkittävää ja sisältörikasta. Harrastukset antaa paljon, vapaaehtoistoiminta myös. Perhe ja lapset ja lapsenlapset on yksi merkittävä osa elämää, mistä saa sisältöä elämään kuitenkin myös.
Jos elämä on jo lähtökohtaisesti tyhjää niin miten sille lapselle sitten tuollaiset vanhemmat pystyy luomaan merkityksellisen arjen. Istutaan sohvalla mykkinä ja odotetaan, että se lapsi viihdyttää ja keksii tekemistä? Ihan tosi hyvät lähtökohdat luotu lapselle. Itse näkisin, että jokainen on vastuussa omasta tasapainoisesta elämästään ennenkuin alkaa siihen lapsia tekemään. Minusta antaa paremman mallin lapselle, kun vanhemmilla on esimerkiksi myös omia menoja, kavereita ja harrastuksia ettei koko elämä vaan pyöri sitten sen lapsen ympärillä ja myös, että vanhemmilla on lämmin ja hyvä parisuhde.