Lue keskustelun säännöt.
Henkinen väkivalta kotona :(
Surullinen
15.03.2023 |
En enää tiedä miten kauan jaksan, kun joka ikinen päivä poika käyttäytyy kuin pahin koulukiusaaja minua kohtaan!
Hän on jo 17 vuotta, tänä vuonna täyttää 18v.
Olen alkanut miettiä, jos muuttaisi jo omilleen, koska en vain kykene enää kestämään tätä henkistä väkivaltaa, johon ei edes puhuminen auta!!!
Tunnistan sen tärkeilemisen, jota tuon ikäiset tekee kun kuvittelevat tietävänsä kaiken jo maailmasta ja ihmisistä.
Sairastan masennusta ja paniikkioireita, mitkä on alkaneet vain pahentumaan nyt viime aikoina, koska joudun kestämään tuollaista käytöstä.
En tiedä enää mitä minun pitäisi tehdä! En minä ole kasvattanut häntä käyttäytymään noin!!!
Kommentit (30)
Miten netin materiaali vaikuttaa ja tv. Entä aspergertaipumus (en ehdota tutkimista), joka on monella suomalaisella, tosin voi olla että teini-iässä vaan on väsynyt. Entä verensokeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea tilanne. En tiedä miten olisi järkevää toimia, mutta minä itse varmaan suuttuisin mielettömästi tuossa tilanteessa ja antaisin huutaen kurinpalautusta, ettei noin ei ihmisille puhuta tai minulle ainakaan. Kyllä suuttuminen on tuollaisessa tilanteessa ok, kun jo lähes täysi-ikäinen lapsesi noin rumasti sinua puhuttelee. Sinä määrität omat rajasi. Jos se ei rauhallisesti keskustellen onnistu niin sitten ei niin nätisti keskustellen.
Kannattaa ehkä alata kiinnittämään enemmän huomiota vaan omaan hyvinvointiin: ravinto, liikunta, mielekäs tekeminen, opiskelu tai työn hakeminen. Poika on jo pian aikuinen, ehkä sinun on aika alata elämään jo itsellesi. Omalla esimerkilläsi antaisit myös esimerkin pojalle miten omasta elämästä otetaan vastuu.
Jos taas itse roikut puhelimessa ja netissä kaiket päivät niin kyllä se voi alata ottamaan kanssa asujia päähän. Tällöin myös mitä luultavammin poika käyttää kaiken vapaa-aikansa netissä, missä on paljon negatiivista ja vihamielistä sisältöä. Se tarttuu.
Milloin lapsesi huono käytös alkoi?
Käyttäytyikö lapsesi hyvin nuorempana?
Oletko perillä siitä, mitä lapsesi elämässä on tapahtunut? Oletko keskustellut lapsesi kanssa viimeisten vuosien aikana hänen asioistaan?
Oletteko olleet läheisiä aiemmin? Entä nyt, jos riitoja ja haukkumista ei oteta huomioon vai onko ainoa kanssakäymisenne vihamielistä?
Käytös saattaa muuttua vanhempaa kohtaan vihamieliseksi myös siksi, että lapsi kokee jääneensä vaille tukea jossain vaikeassa asiassa. Aina ei tietenkään ole sellaisesta kyse. Vanhempi harvoin jättää tahallaan lapsen huomiotta, mutta mikäli lapselle on tapahtunut jotain ikävää, niin siitä voi olla vaikea oma-aloitteisesti kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Milloin lapsesi huono käytös alkoi?
Käyttäytyikö lapsesi hyvin nuorempana?Oletko perillä siitä, mitä lapsesi elämässä on tapahtunut? Oletko keskustellut lapsesi kanssa viimeisten vuosien aikana hänen asioistaan?
Oletteko olleet läheisiä aiemmin? Entä nyt, jos riitoja ja haukkumista ei oteta huomioon vai onko ainoa kanssakäymisenne vihamielistä?
Käytös saattaa muuttua vanhempaa kohtaan vihamieliseksi myös siksi, että lapsi kokee jääneensä vaille tukea jossain vaikeassa asiassa. Aina ei tietenkään ole sellaisesta kyse. Vanhempi harvoin jättää tahallaan lapsen huomiotta, mutta mikäli lapselle on tapahtunut jotain ikävää, niin siitä voi olla vaikea oma-aloitteisesti kertoa.
Me ollaan aina asuttu kaksin ja hyvä suhde ollut. Hän tietää että voi kertoa minulle kaikesta.
Ei hänelä ole ongelmia alkoholin tai päihteiden kanssa, ei edes käytä niitä. Ja kyllä, minä tiedän!
Hän oli toki villi jo lapsena ja äkkipikainen... ja fyysistä väkivaltaa tuolloin... diagnoosi adhd. Lääkitys oli lapsena, mutta jätti itse sen pois jokunen vuosi sitten. Enää ei ole onneksi fyysistä väkivaltaa ollut vuosiin, mutta henkistä kyllä.
Näen nyt hänestä, että katuu. Pyytänyt anteeksi.
Mutta huomenna sama juttu taas uudestaan. Hän ei ehkä sitä itse huomaa tai tajua, mutta minua se kuluttaa hirmuisesti. Eikä ole ketään kenen kanssa puhua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapsi kasvaa, hän alkaa nähdä vanhempansa ihmisinä. Mutta myös vanhemmat lapsensa toisena aikuisena. Poika todennäköisesti ottaa asian väärin ja alkaa riehumaan tai katoaa paikalta. Osaisitko kirjoittaa hänelle kirjeen mieluummin kuin kävisit keskustelun? Syyttämättä, mutta oman kantasi selkeästi ilmaissen. Mikä on hyväksyttävää, mikä ei. Kasvattajan velvollisuuksiinkin kuuluu jälkikasvun, noh, se KASVATUS. Vaikkei se aina olisi miellyttävää, on nostettava kissa pöydälle. 18 on jo niin vanha, että nuo tavat säilyvät muuten tulevalle puolisolle, ehkä omille lapsilleenkin. Täysi-ikäinen ei saa olla perheensä koulukiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin lapsesi huono käytös alkoi?
Käyttäytyikö lapsesi hyvin nuorempana?Oletko perillä siitä, mitä lapsesi elämässä on tapahtunut? Oletko keskustellut lapsesi kanssa viimeisten vuosien aikana hänen asioistaan?
Oletteko olleet läheisiä aiemmin? Entä nyt, jos riitoja ja haukkumista ei oteta huomioon vai onko ainoa kanssakäymisenne vihamielistä?
Käytös saattaa muuttua vanhempaa kohtaan vihamieliseksi myös siksi, että lapsi kokee jääneensä vaille tukea jossain vaikeassa asiassa. Aina ei tietenkään ole sellaisesta kyse. Vanhempi harvoin jättää tahallaan lapsen huomiotta, mutta mikäli lapselle on tapahtunut jotain ikävää, niin siitä voi olla vaikea oma-aloitteisesti kertoa.
Me ollaan aina asuttu kaksin ja hyvä suhde ollut. Hän tietää että voi kertoa minulle kaikesta.
Ei hänelä ole ongelmia alkoholin tai päihteiden kanssa, ei edes käytä niitä. Ja kyllä, minä tiedän!
Hän oli toki villi jo lapsena ja äkkipikainen... ja fyysistä väkivaltaa tuolloin... diagnoosi adhd. Lääkitys oli lapsena, mutta jätti itse sen pois jokunen vuosi sitten. Enää ei ole onneksi fyysistä väkivaltaa ollut vuosiin, mutta henkistä kyllä.
Näen nyt hänestä, että katuu. Pyytänyt anteeksi.Mutta huomenna sama juttu taas uudestaan. Hän ei ehkä sitä itse huomaa tai tajua, mutta minua se kuluttaa hirmuisesti. Eikä ole ketään kenen kanssa puhua!
Täällä voit puhua:
Vanhempainpuhelimessa voit puhua mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Kanssasi keskustelee MLL:n kouluttama päivystäjä. Voit ottaa nimettömänä yhteyttä puhelimitse, chattaamalla tai kirjoittamalla nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia, puheluita ei nauhoiteta eikä henkilöllisyyttäsi pystytä selvittämään. Puhelu on sinulle maksuton.
Vanhempainpuhelimen numero on0800 92277.
Puheluusi vastataan
maanantaisin klo 1013 ja 1720
tiistaisin klo 1013 ja 1720
keskiviikkoisin klo 1013
torstaisin klo 1420
Puhelu on maksuton.
Chat päivystää
maanantaisin klo 1013
tiistaisin klo 1013
torstaisin klo 1720
perjantaisin klo 1013
Chat päivystää mainittuina aikoina, mikäliVanhempainpuhelimen päivystäjiä on vapaana. Voit myös varata ajan chatiin. Ajanvarauschatista voi varata tunnin keskusteluajan MLL:n työntekijälle. Chat on nimetön ja luottamuksellinen.
https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/vanhempainpuheli…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsesi käyttäytyy?
AP tässä..
Hän haukkuu ulkonäköäni, vähättelee minua koska olen työtön tällä hetkellä. Olen tietoisesti halunnut olla sinkku ja siitä sanoo ettei kukaan halua tuollaisen kanssa olla. Olet ruma, läski, laiska etkä saa mitään aikaiseksi.
Oma isäni oli aikalailla saman tyylinen ja se että oma poikani käyttäytyy samaan tyyliin, saa minut lamaantumaan. En tiedä miten toimia! Lapsuusperheessä isä oli se joka oli pomo ja joka sai sanoa mitä halusi.
Tätä en missään nimessä ole opettanut itse pojalleni, että saisi niin toimia! En edes koskaan ikinä ole omalla toiminnallani mahdollistanut sitä häntä kohtaan!Olen kauhuissani, että miten hän käyttäytyy niin. En ymmärrä!!
Mulle on käynyt samoin. Teinityttäreni alkoi haukkua ulkomuotoani ja nauraa että sulla on kauheat nakkisormet. Muistan miten laamaannuin täysin siihen tilanteeseen. Oma äitini haukkui minua lapsena sormistani ja ulkonäöstäni, ja oli jotenkin järkyttävää tajuta miten sekä äiti että oma lapsi haukkuvat minua samalla tavalla.
Olisi hyvä jos ap pystyisit muutenkin elämässä opettelemaan puolustamaan omia rajojasi ja oikeuksiasi. Se ei ole helppoa ihmiselle joka on jo lapsena nuijittu maan rakoon. Harmi ettei sinulla ole tuttuja joiden kanssa voisit keskustella. Tuo auttava puhelin on varmaan hyvä vinkki. Voisit myös lainata kirjastosta kirjoja joissa neuvotaan terveitä rajoja, osaisiko joku suositella jotain kirjaa?
Hyvä että poikasi pyytää kuitenkin anteeksi!
Teini-ikä. Alkoholikokeilut, tupakka? Isän esimerkki tai kaverin? Älä triggeröi millään, anna olla rauhassa. Jos opiskelee, onko laadukasta asumista opiskelijoille? Entä muu oma asunto, jos ei ole sellainen joka jättää hellan päälle tms. Voi tukea asumista taloudellisesti, tuet pieniä. Teineillä on paineita armeijan ja muiden asioiden suhteen. Usein aikuiset painostaneet, oli se opettajat ja muut. Ei kai kuitenkaan huumekokeilu, tuskin.