Mikä lääke on auttanut ahdistukseen?
Venlafaxin+Ketipinor yhdistelmä on vaan laittanut hullummaksi tilanteen ja nukahtamisestakin on tullut vaikeaa. Toki univaikeuksia muutenkin on, siihen on tuo Ketipinor. Lääkkeiden vaihto on edessä. Mikä teillä on auttanut, jos Venlafaxin+Ketipinor yhdistelmästä ei ole ollut hyötyä? Toki lääkäri tietää, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia ruohonjuuritasolla.
Kommentit (67)
Miksi älykkäät ihmiset eli lääkärit sitten määrää lääkkeitä älyttömyydestä johtuvaan sairauteen? Eikö voisi määrätä vaikka Mensan leirille?
Lääkkeiden lisäksi huumori. Älä ota elämää ja itseäsi liian vakavasti. Hyväksy itsesi sellaisena sekopäänä kuin satut olemaan. Naura itsesi hulluudelle ja peloille. Huumori on yllättävän hyvä lääke kaikkeen. Tsemppiä rakas ihminen. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämääsi.
Söin ssri lääkkeitä 15 vuotta pakko-oireiseen häiriöön. Lopetin puoli vuotta sitten, ja sen jälkeen alkoi ahdistus. Siis ei ole ollut masennusta eikä ahdistusta aiemmin, onko muille käynyt samoin? En aio enää aloittaa lääkitystä, siihen omat syynsä, joten koitan vaan kestää. Lenkillä käynti vähän auttaa.
Opamox, 15mg lievään ahdistukseen, 30mg kovempaan ahdistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Opamox ainoa joka vie ahdistuksen
Näin oli mullakin. Psykiatri vaan päätti yhtäkkiä noin 17 vuotta sitten että näitä sä et enää saa. Siitä lähtien ollut sitten ilman. Toimintakyky meni ja kamala ahdistus ollut jokapäiväistä siitä lähtien. No, nyt olenkin sitten eläkkeellä. Työkuntoista minusta ei enää koskaan tule. Lääkärin mukaan ei haittaa yhtään, että olen ahdistunut erakko, kunhan vaan en syö rauhoittavia. Kuulemma vain narkkarit käyttää niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opamox ainoa joka vie ahdistuksen
Näin oli mullakin. Psykiatri vaan päätti yhtäkkiä noin 17 vuotta sitten että näitä sä et enää saa. Siitä lähtien ollut sitten ilman. Toimintakyky meni ja kamala ahdistus ollut jokapäiväistä siitä lähtien. No, nyt olenkin sitten eläkkeellä. Työkuntoista minusta ei enää koskaan tule. Lääkärin mukaan ei haittaa yhtään, että olen ahdistunut erakko, kunhan vaan en syö rauhoittavia. Kuulemma vain narkkarit käyttää niitä.
Lisään vielä, että uskon lääkärien odottavan että päätän itse päiväni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä roskiin noi lääkkeet. Kauheat haittavaikutukset ja hyöty olematon.
Mulla auttanut liikunta. Punttisali, tanssi tai juokseminen.Liikunta on vaikeaa, kun on niin uupunut, ettei pääse edes sängystä ylös. Toistuvat paniikkikohtaukset kuntosalilla on myöskin ikäviä. Lääkkeet auttaa tasaannuttamaan tilannetta normaalimpaan suuntaan.
Aloita vaikka kävelemällä kotitalon rappusia tai pihapiiriä kiertäen, siitä sitten voimien mukaan pienelle kävelylenkille korttelin ympäri, vaikka yöaikaan niin ei muut ihmiset aiheuta paniikkia. Kunnon ja voinnin kasvaessa huomaat jossain vaiheessa herääväsi aamulla jo niin pirteän iloisena, että suorastaan haluat lähteä ulos liikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opamox ainoa joka vie ahdistuksen
Näin oli mullakin. Psykiatri vaan päätti yhtäkkiä noin 17 vuotta sitten että näitä sä et enää saa. Siitä lähtien ollut sitten ilman. Toimintakyky meni ja kamala ahdistus ollut jokapäiväistä siitä lähtien. No, nyt olenkin sitten eläkkeellä. Työkuntoista minusta ei enää koskaan tule. Lääkärin mukaan ei haittaa yhtään, että olen ahdistunut erakko, kunhan vaan en syö rauhoittavia. Kuulemma vain narkkarit käyttää niitä.
Olisiko kannattanut aikanaan vaihtaa psykiatria? Heitä nimittäin on moneen lähtöön, on lääke vastaisia ja sitten ymmärtäväisempiä. Minullakin olisi työura katkennut aikanaan ilman riittävän tehokasta lääkitystä. Julkiselta eivät suostuneet määräämään kuin ssri lääkkeitä, joista ei ollut riittävää apua.
Escitalophram auttoi tehokkaasti ahdistukseen, ja vei yhtä tehokkaasti ilon kaikesta luovasta työstä.
Vierailija kirjoitti:
Escitalophram auttoi tehokkaasti ahdistukseen, ja vei yhtä tehokkaasti ilon kaikesta luovasta työstä.
Minulla vei kaikki tunteet. Isoäidin kuolemakaan ei herättänyt mitään tunteita. Kun lopetettiin lääke, itkin jopa tyhjänpäiväisille mainoksille.
Seurustelin aikoinaan yhden lääkärin kanssa. Herättiin molemmat aamulla krapulassa. Hän otti taskustaan yhden pillerin, kysyin mikä se on, anna mullekin? Hän vastasi, että auttaa krapulaan, sanoi että on Diapam.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opamox ainoa joka vie ahdistuksen
Näin oli mullakin. Psykiatri vaan päätti yhtäkkiä noin 17 vuotta sitten että näitä sä et enää saa. Siitä lähtien ollut sitten ilman. Toimintakyky meni ja kamala ahdistus ollut jokapäiväistä siitä lähtien. No, nyt olenkin sitten eläkkeellä. Työkuntoista minusta ei enää koskaan tule. Lääkärin mukaan ei haittaa yhtään, että olen ahdistunut erakko, kunhan vaan en syö rauhoittavia. Kuulemma vain narkkarit käyttää niitä.
Haittaako jos kysyn että oliko vaikea päästä eläkkeelle?
Hippokrates sanoi aikanaan; olkoon ruokasi myös lääkkeesi. Eli millainen ruokavaliosi on? Jos on paljon huonoja hiilihydraatteja, se voi korkean verensokeripiikin jälkeen aiheuttaa nopean verensokerin laskemisen, johon elimistö reagoi erittämällä adrenaliinia, joka saattaa aiheuttaa ahdistuksen tunteen. Matala verensokeri kun on elimistön mielestä vaarallista, joten se yrittää korjata sen mahdollisimman tehokkaasti.
https://www.lifeversum.com/masennuksen-ja-ahdistuksen-hoito-luonnon-kei…
Mulla on auttanut liikunta. Erityisesti uinti, hiihto ja metsässä kävely. Nää auttaa unettomuuteenki. Alottaminen voi olla vaikeaa. Itelläki tuli taukoa nyt flunssan takia ja hirveä väsy ja voimat poissa, vaikka ite flunssa oli ja meni. Pikku köpökävelyillä alottelen taas itteni herättelyä. Väsyttääkyllä juu, masentaa...
Täysiä lääke narkkareita olette! Liikunta ja kasvikset ja töissä käynti auttaa, ei mikään lääkkeiden narkkaus!
Vierailija kirjoitti:
Täysiä lääke narkkareita olette! Liikunta ja kasvikset ja töissä käynti auttaa, ei mikään lääkkeiden narkkaus!
Lääkäri määrää sairauslomaa ja lääkkeitä.
Raudan nostaminen salilla, nyrkkeilysäkin hakkaaminen raivolla (patoutuneiden tunteiden purku) ja juokseminen niin kovaa ja niin kauan, että kaikki voimat loppuu. Täyttä kurkkua huutaminen ja asioiden paiskominen. Tunnelukkotyöskentely ylipäätään viikoittain. Jooga ja hengitysharjoitukset. Millään opamoxeilla, ketipinoreilla, propraleilla ja mirtazapineilla en ole päässyt samaan oloon.
Itsellä on paljon patoutunutta vihaa ja surua lapsuuden kaltoinkohtelusta. Ne aiheuttaa voimakasta ahdistusta, välillä paniikkikohtauksia ja masennusta. Niistä ei kokonaan eroon pääse, mutta niiden tunteiden kanssa oppii elämään, kun tekee töitä noiden juurisyiden kanssa.
No, me kaikki emme sitten ole yhtä älykkäitä kuin sinä.