Voiko toiselle sanoa?

Kyllähän lapsen äiti aivan varmasti suuttuu jos menet arvostelemaan hänen lapsenhoitotaitoaan. Niinhän me kaikki teemme, minä ainakin olen hyvin herkkä ihmisten arvostelulle.

Jossain tapauksissa sitä kai on vaan pakko puuttua eli jos lapsen turvallisuus kyseessä.

Mitäpä jos yrittäisit avata keskustelua tyyliin " eikö ole uskomatonta miten paljon tuon ikäinen vauva kehittyy, yhtäkkiä osaakin jo kääntyillä eikä tahdo itsekseen pysyä missään..." Jos äiti tajuaisi lukea rivien välistä... ?



t.Hanssu ja Vilma 4kk

asiasta ihan vauvan turvallisuuden takia! Tuossa voi tulla vauvalle pahatkin vammat jos pääsee putoamaan. Monestihan vauvat tosiaan oppivat ihan yhtäkkiä uusia taitoja joten sen takia ei kannattaisi jättää vahtimatta mihinkään vaaralliseen paikkaan. Ja perussääntöhän on, että hoitopäydälle ei saisi ikinä jättää vauvaa vahtimatta! Äiti loukkaantuu jos loukkaantuu, tässä pitäisi ajatella vauvan parasta.

silleen kohteliaaseen sävyyn. saattaa loukkaantua, mutta varmaan jättää tuon tavan...

Eli jos arvostellen mennään sanomaan niin musta sitte pitää jättää väliin. Arvostelulla ei ole lapsen turvallisuuden kanssa mitään tekemistä.

Rivienväli juttuja en kanssa suosittele, musta se on keirtelyä ja kaartelua ja yleensä saa vaan enemmän pahaa aikaa kuin hyvää.



Suoraan mutta kohteliaasti ja samalla sanoen ettei ole tarkoitus arvostella että pelkäät että joku kerta vauvasi tippuu sinun nähtesi...

eihän sinun tarvitse sanoa huomattavaan sävyyn vaan voit vaikka kysyä että miten hän uskaltaa pitää lastaan siinä, että itse ei ikinä uskaltaisi. Tai onko ajatellut mitä käy jos lapsi vaikka oppiikin kääntymään. Kyllä mielestäni jollain tavalla kannattaa puuttua asiaa, sillehän ei mitään voi jos se ei tehoa, mutta sitten olet ainakin yrittänyt. Tai kerro vaikka että tuttusi lapsi putosi juuri, esim sängyn reunalta vaikka ei ollut aiemmin liikkunut. Tuskin pieni valkoinen valhe haittaa.



Tipy

Mieti kumpi on pahempi tilanne: lapsi tippuu tasolta vai se, että äiti loukkaantuu sanomisesta? Entäpä jos kysyisit häneltä mahd. viattomasti, että " miten uskallat jättää lapsen yksin tasolle, kun tuttavasi samanikäinen lapsi tippui ja loukkasi itsensä pahasti?" Pieni valkoinen valhe siis...

Tuossa tilanteessa kyllä puuttuisin asian, mutta tekisin sen luultavasti valkoisten valheiden avulla, kuten joku jo mainitsi. Saattaisin kommentoida tyyliin näin: " Uskallatko vielä pitää vauva hoitopöydällä yksikseen vahtimatta? Minäkin vielä muutama viikko sitten pidin, kunnes ystäväni tuli käymään. Hänen vauvansa oli tippunut alle puolivuotiaana hoitopöydältä ja saanut aivotärähdyksen. Nyt en kyllä itse uskalla selkääni kääntää vaikka olisin kuinka lähellä..."



Meillä tyttö on alle vuoden vanhana tippunut pariin kertaan vanhempien sängystä (olen torkahtanut viereen) ja jo siinä tilanteessa on ollut kyllä äiti sydän syrjällään. Ajatuskin, että lapsi muksahtaisi korkealta hoitopöydältä on karmea :(.

... sano niin, ettei muut kuule. Ettet " nolaa" muiden kuullen.



Mutta kannattaa sanoa. Ja pyytää ekaks vaikka anteeksi että " puuttuu toisten asioihin" ...

kiitos neuvoista. Toivotaan että ko. mamma käy täällä ja luki tän ettei tarvitsis sanoa.

Jos näkisin tällaisen tilanteen itse niin eipä tulisi mieleen alkaa puntaroimaan tyyliin tohdinko sanoa ettei äiti vain loukkaannu... minusta ehdottomasti pitää sanoa, asiallisesti mutta suoraan ja kaartelematta tyyliin voisiko nostaa lapsen lattialle siksi aikaa kun poistuu paikalta tai haluaisiko jonkun katsovan vauvaa sen aikaa kun itse ei ole siinä paikalla. Vaikea kuvitella että äiti tällaisesta loukkaantuu.

" Meinaatko uskaltaa jättää lapsen tuohon, etkö pelkää että kääntyy ympäri ja tippuu?" Ehkä hän sitten kommentoi siihen, ettei lapsi ole vielä kääntynyt kertaakaan. Siihen voi sitten sanoa, että " niinhän sitä sanotaan, että vauva kääntyy juuri silloin kun sitä ei osaa odottaa."



Minusta tuo on kyllä vastuutonta, olkoonkin ettei vauva ole kertaakaan kääntynyt. Mutta näitä tarinoita kyllä riittää, että vauva on tullut hoitopöydältä alas.