Mies ilmoitti, että ovat lähdössä kaveriporukalla spontaanisti tänään kaupunkilomalle 3 päiväksi. Ei kysynyt etukäteen

Vierailija kirjoitti:

Lupaa ei tarvitse kysyä, mutta perheellisenä asiat pitää sopia etukäteen.

Ja mikä on hyvä tai perusteltu syy sanoa ei tällaiselle suunnitelmalle?

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt joku tyhmälle, mitä keskustelemista tuollaisessa reissussa on. Mä kykenen ymmärtämään, että halutaan, että kysytään, onko ok lähteä, mut mitä keskusteltavaa siinä on? Aikuinen ihminen on aikuisen ihmisen luota pari päivää pois.

Ja siis, vastaako joku muka tuollaiseen onko ok -kysymykseen, että ei oo ok? Itselle ei kyllä tulisi mieleenkään.

Jos vaikka samalle viikonlopulle on varattu muutto, niin onhan se toiselta tylyä lähteä reissuun. Tai kotiin jäävä puoliso on edellisenä päivänä murtanut nilkkansa.

Vierailija kirjoitti:

Omat reissut saa loppua, kun perhe on perustettu.

Mutta kukin toki valitsee juuri omalle tyylille parhaan puolison.

Ei tietenkään omat reissut peruunnu perheen perustamiseen! Miksi ihmeessä peruuntuisi? Mä olen lisääntynyt puolisoni kanssa sen verran vain, että molemmat pärjätään helposti lasten kanssa ilman toista puolisoa. Varsinkin siis tällaisten lyhyiden lomien ajan. Ihmiset on erilaisia, mutta kyllä mun jaksamiselle tekee ihan äärimmäisen hyvää irtautua välillä perheestä ja olla vastuussa vain itsestäni. On ihan huippua viettää kavereiden kanssa välillä aikaa vähän pidempään.

Perheellisenä näitä reissuja ei toki tehdä kovin usein eikä "perheen kustannuksella", ja ne yleensä täytyy suunnitella kohtuullisen hyvissä ajoin. Mutta ei elämä yksilönä lopu perheen perustamiseen, eikä perhe ole yksikkö, joka ei pysty toimimaan erillään toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt joku tyhmälle, mitä keskustelemista tuollaisessa reissussa on. Mä kykenen ymmärtämään, että halutaan, että kysytään, onko ok lähteä, mut mitä keskusteltavaa siinä on? Aikuinen ihminen on aikuisen ihmisen luota pari päivää pois.

Ja siis, vastaako joku muka tuollaiseen onko ok -kysymykseen, että ei oo ok? Itselle ei kyllä tulisi mieleenkään.

Jos vaikka samalle viikonlopulle on varattu muutto, niin onhan se toiselta tylyä lähteä reissuun. Tai kotiin jäävä puoliso on edellisenä päivänä murtanut nilkkansa.

Ah, joo. Mun moka. Oletin, että ihmiset on parisuhteessa täysjärkisten aikuisten kanssa, jotka osaavat itsekin arvioida, koska on ok lähteä matkalle ja koska ei.

Niin kuin nyt AP:nkin tilanteessa, ainoa syy sanoa "ei ole ok" on, että nyt AP on kaksi yötä yksin kotona koiran kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt joku tyhmälle, mitä keskustelemista tuollaisessa reissussa on. Mä kykenen ymmärtämään, että halutaan, että kysytään, onko ok lähteä, mut mitä keskusteltavaa siinä on? Aikuinen ihminen on aikuisen ihmisen luota pari päivää pois.

Ja siis, vastaako joku muka tuollaiseen onko ok -kysymykseen, että ei oo ok? Itselle ei kyllä tulisi mieleenkään.

Jos vaikka samalle viikonlopulle on varattu muutto, niin onhan se toiselta tylyä lähteä reissuun. Tai kotiin jäävä puoliso on edellisenä päivänä murtanut nilkkansa.

No tässä nyt ei varmaankaan ollut muuttoa ja nilkkamurtumaa.

Minä olisin vain iloinen, kun miehellä on tulossa kiva reissu kavereidensa kanssa. Mielestäni hänen pitäisi muutenkin tavata heitä useammin.

Vaikka meillä on lapsi, eläimiä ja puulämmitys, niin selviän ihan mainiosti kotona ilman miestä. Samalla tavalla selviää itsekseen mieskin, eikä ole ikinä valittanut jos minulle tulee lyhyellä varoitusajalla joku meno tai suunnitelmat muuttuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde ei ole vankila ja jos nainen näkee sen verkkona, jonka voi viskoa miehen päälle estämään tätä elämästä, niin silloin miehen kannattaakin lähteä ja lujaa.

Niinpä!

Miltähän näistä suomitantoista tuntuisi, jos heidän täytyisi pyytää miehiltään lupa Italian matkoilleen?

Kun on hoidettavia, tässä koira, tai meillä lapset, niin joo, on varmistettava toiselta, että onnistuuko hoito. Muutenhan on kyseessä eläintensuojelurikos tai lasten heitteillejättö, jos molemmat vain lähtevät.

Ja normaaleihin käytöstapoihin kuuluu kumppanilta kysyä, että onko suunnitellut tähän jotain, ja kertoa suunnitelmasta heti kun tietää.

Sukupuoli ei liity asiaan mitenkään.

Miksi se kumppani saa suunnitella asioita salassa niin, että siltä pitää varmistaa, onko ok tehdä omia suunnitelmia tälle ja seuraavalle kahdelle päivälle? Miksei sen ole pitänyt varmistaa suunnitelmia tehdessään, että puolisolla ei ole muita suunnitelmia?

Se on ihan suhteesta ja pelisäännöistä kiinni, mikä on ok ja mikä ei. Meidän liitossamme ei ole sallittua jäädä yöksi muualle ilman, että puoliso on tervetullut mukaan. Ei ole aiheuttanut ongelmia. Jos olisi, emme olisi oikeita kumppaneita toisillemme.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan suhteesta ja pelisäännöistä kiinni, mikä on ok ja mikä ei. Meidän liitossamme ei ole sallittua jäädä yöksi muualle ilman, että puoliso on tervetullut mukaan. Ei ole aiheuttanut ongelmia. Jos olisi, emme olisi oikeita kumppaneita toisillemme.

Mitähän tarkoittaa tuo "tervetullut"? Puoliso tulee aina mukaan kumppaninsa kaveriporukan reissuihin?

Vierailija kirjoitti:

Jos tuollainen on yleistä, ei ihme, että puolet asioista päättyy eroon.

Eihän tuossa olla sitouduttu toiseen. Kaverit menee edelle.

Ap ei sanonut, että se on yleistä. Tiedä vaikka olisi ensimmäinen kerta.

Pitääkö parisuhteessa elää symbioosissa kylki kyljessä kiinni loppuikänsä? Kumpikaan ei koskaan saa tehdä mitään yksin tai kavereiden kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt joku tyhmälle, mitä keskustelemista tuollaisessa reissussa on. Mä kykenen ymmärtämään, että halutaan, että kysytään, onko ok lähteä, mut mitä keskusteltavaa siinä on? Aikuinen ihminen on aikuisen ihmisen luota pari päivää pois.

Ja siis, vastaako joku muka tuollaiseen onko ok -kysymykseen, että ei oo ok? Itselle ei kyllä tulisi mieleenkään.

No se koira ja sen hoito on käytävä läpi. Muuten ne on molemmat eri puolilla eurooppaa ja koira yksin espoossa, kiva naapureille.

Raha-asiat jos on yhteiset, niin silloin on myös yhdessä sovittava miten reissu rahoittuu ettei yhteiset menot jää hoitamatta.

Itse vastaisin vastaavassa tilanteessa että ei ole ok. Syynä se ettei mies tee extempore kaupunkilomia tai muitakaan ulkomaanreissuja mun tai meidän perheen kanssa ikinä. En kyllä usko että on lähdössä kavereidenkaan kanssa, niillä on ihan eri harrastukset. Toisaalta aika ilmoitusluontoisena asiana kerroin marraskuussa että olen varaamassa mulle ja teinille reissua kesän alkuun teinille (joulu- ja koulunpäätös) lahjaksi. Mutta meillä ei ole muita vastuita kuin tuo teini. Ja olisihan hän voinut silloin kertoa jos haluaisi mukaan.

Ei noin pidä toimia kuin ap:n mies. Kyse ei ole luvan kysymisestä vaan toiseen huomioon ottamisesta parisuhteessa.

Miten muka eilisenä iltana ei ole voinut puhua, että me muuten suunnitellaan tämmöistä, kun yksi kaveri sai idean? Mistä ihmiset puhuvat suhteissaan, jos eivät tapahtuneista jutuista ja uusista suunnitelmista? Jos koira on yhteinen, olisi senkin hoito pitänyt ottaa huomioon.

Vähän vaikuttaisi siltä, että reissu on ollut tiedossa pidempään ja mies ei ole siitä kertonut. Miksi ei, onko vain tollo ja ajattelematon, onko edes omasta mielestään kovin vakavassa suhteessa, liittyykö reissuun jotain hämärää (toinen nainen) joten ei uskalla kertoa ajoissa, ettei jäisi kiinni, onko suhde siinä jamassa että ap hermostuisi reissusta, joten ei uskalla kertoa kuin vasta silloin kun reissua ei voi perua eli jo eteisessä.

Yksi vaihtoehto on, että kaveriporukasta joku on perunut viime hetkillä ja miestä on pyydetty sen kaverin paikalle nopealla aikataululla. Silti olisi voinut asiasta kertoa heti kun sai tietää, se on kumppanin kunnioittamista.

Ap: Miten reissu oli mennyt? Pyydä miestä näyttämään lentojen varausvahvistus! Onko se torstailta tosiaan?

No menee jos menee. Mutta kun olette yhtä perhettä, niin nyt mies saa maksaa sinulle ainakin 1000 euroa per poissaolopäivä, jotta sinä sitten puolestasi voit lähteä kavereinesi samanlaiselle lomalle.......

Vierailija kirjoitti:

Onpa vihaisia kommentteja. Ymmärtäisin jos olisi vaikka lapsia tai jouduttaisiin joku muu meno perumaan, mutta eihän tässä mitään vahinkoa ole tapahtunut.

Se vahinko on tapahtunut,ettei puolison mielipidettä ole kysytty ja otettu huomioon,että hän mahdollisesti pahoittaa mielensä.Parisuhteessa voisi myös olettaa,että toista voi ikävöidä.Olen sitä mieltä,että kaverireissut tehdään ennen parisuhdetta.

Miksi koet että sinulla on oikeus kontrolloida miehesi tekemisiä ja liikkeitä?

Mikäli teillä ei ole lapsia joiden harrastuksia ja muita menoja hoidatte yhdessä, niin sinulla ei kyllä todellakaan ole mitään oikeutta ruveta miehelle meuhkaamaan siitä että hän lähtee viikonloppureissulle ystäviensä kanssa.