Ruokien muovipussit

Vierailija kirjoitti:

Senkin ajan muistan, kun äiti näytti lihatiskillä sen palan naudanlihaa, jonka halusi jauhettavaksi perheen lihapullia tai lihamureketta varten.

N 69

Lihakaupassa oli iso mies, joka irrotti kirveellä ruhosta osia ison puupölkyn päällä. Toimi vapaa-aikana vpk:n päällikkönä.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Pahimpia ovat nämä soija- yms. jogurttipurkit ja muut "eettiset" tuotteet. Purkki on muovia, päällä pahvikääre, kansi metallia ja päällä vielä muovikansi....haloo.

Nuo kaikki on kuitenkin kierrätettäviä ja soijajogurtin hiilijalanjälki on murto-osan vastaavasta maitotuotteesta.

Sitä ajellaan katumaasturilla kauppaan ja poltetaan joitain kiloja bensaa ja sitten kauhistellaan paria kymmentä grammaa muovia, joka tehdään samasta raakaöljystä ja poltetaan elinkaarensa lopuksi energiaksi...

Arvoisat muovikammoiset! Lukekaapa tämä artikkeli ja miettikää sen jälkeen onko vaatimus muovista luopumiseen millään tavalla järkevä.

"Muovipaniikki -

Elintarvikkeiden muovipakkaukset estävät ruokahävikkiä, joka on ympäristölle erityisen kuormittavaa. VTT:n tutkija Heidi Peltolan mielestä Suomessa ei tarvitse potea muovikammoa."

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e00d80da-fc99-4117-9a6b-f65…

Muovi on hyväksi, jos se vähentää ruokahävikkiä. Kuten se useimmiten tekee, esim.kurkkujen pakkaaminen muoviin on täysin perusteltua. Lähes kaikki säilyy pidempään muoviin pakattuna kuin esim.paperikääreessä. Lisäksi paperikääre ei ole enää kierrätettävä, jos siinä on esim.lihasnesteitä tai muuta sotkua.

Muovista tulee ongelma, jos se päätyy luontoon. Suomessa näin ei useimmiten tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

No onneksi tuon pakkausmuovin voi laittaa sinne muovinkeräykseen. 

Ikävä vaan, että niin harva sen jaksaa tehdä. Monet suorastaan vastustaa kierrätystä ja uhallakin heittää jopa muovipullot sekajätteisiin, muusta muovista puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

ja makkaratkin ostettiin tiskiltä , myyjä viipaloi ne sellaisella leikkurilla ja kääri paperiin

Ja määrän pystyi pyytämään halutuksi

Eli hukkaa ei juuri ollenkaan

Valistakaapa suuria ikäluokkia turhan muovinkäytön vähentämisestä. Olen töissä kaupassa, ja meillä eläkeläiset piilottelevat myttäämiään hevi-pusseja vihannestenmyyntilaatikoihin, koska eivät viitsi kysyä myyjältä, mihin pussin voisi jättää. Kyseessä siis pusseja, jotka tuoneet kotoaan kauppaan uudelleenkäyttöä varten tai joilla ovat poimineet ostamaansa pari omenaa pussiin. Osa asiakkaista vielä sikailee niin, että punnitsee tuotteet, mutta ei ostakaan niitä. Tällöin joudumme rikkomaan nämä kiinni solmitut ja punnitustarralla varustetut pussit, jotta saamme myyntikelpoiset tuotteet takaisin esille. En tiedä, yritetäänkö meille myyjille "kostaa" se, että ruoan hinta on noussut?

Muovin käyttöä yleisesti ottaen voi jokainen vähentää sillä, että ostaa vain sen, mitä todella tarvitsee. Esim. kasvoseerumeita kukaan ei oikeasti tarvitse, ja ne on usein pakattu ainakin osittain muoviin.

Monia muovilaatuja ei ole todettu toksisiksi, ainakin suhteessa niin että letaali annos on hyvin korkea. Tietenkin jos muovia on liikaa, se voi aiheuttaa määränsä kautta häiriköivää vaikutusta esim. ruuansulatukseen tai jopa tukkia ruuansulatuskanavat. Muoviin kuolee paljon merieläimiä ja lintuja vuodessa. Muovin ohessa käytetyt aineet voivat olla myös haitallisia.

Muoveja käytetään liikaa. Samalla on nostettava esiin eräs yllättävä asia, mitä voisi mahdollisesti myös tutkia enemmän, nimittäin

https://blogit.lab.fi/labfocus/luonnonkuitujen-mahdolliset-ymparistovai…

Luonnonkuitujen mahdolliset ympäristövaikutukset

Julkaistu 18.2.2021

"Huoli muoviroskan aiheuttamista haitoista nousee tällä hetkellä esiin ympäristökeskusteluissa. Sen sijaan keskustelu muovia korvaavien materiaalien vaikutuksista ympäristölle on jäänyt vähemmälle huomiolle. (Stanton ym. 2019.) Vaikkakin luonnonkuitujen, varsinkin puuvillan, käyttö on suurta, ei merien saastumiseen kohdistuvissa tutkimuksissa olla panostettu luonnonkuituihin. Tämä juontaa juurensa todennäköisesti käsitykseen, jonka mukaan lyhyen hajoamisajan vuoksi luonnonkuitu ei ole vaaraksi ympäristölle. (Ladewig ym. 2015, 12609.) Toisaalta esimerkiksi tekstiileihin lisätyt palonestoaineet voivat hidastaa ei-synteettisten kuitujen hajoamista (Xu ym. 2018, 2053). 

Synteettisten ja luonnonkuitujen osuus ympäristössä 

Makean veden ja ilmakehän mikrokuitupopulaatioiden koostumusta on tutkittu Iso-Britan-niassa Trent-joen yläjuoksulla. Stantonin ym. (2016) tutkimuksessa havaittiin, että näytteiden hallitseva kuitulaatu oli luonnonkuitu. Näytteistä vain 9,7 prosentissa ei havaittu lainkaan luonnonkuituja. Myös meriympäristössä on huomattavissa samaa, sillä Suarian ym. (2020, 1) tutkimuksen mukaan luonnonpolymeerit kattavat suurimman osan meren kuiduista, ja synteettisten kuitujen osuus jää vain alle 10 prosenttiin. 

Luonnonkuitujen sisältämät kemikaalit mahdollinen uhka ympäristölle 

Ladewig ym. (2015, 12609–12610) heittävät ilmoille ajatuksen, jonka mukaan luonnonkuidut voivat synteettisten kuitujen tavoin aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Sekä synteettiset että luonnonkuidut imevät itseensä kemiallisia epäpuhtauksia. Kemikaalien imeytyminen kuidun pinnalle vaihtelee kuitulaadun mukaan ja näyttää siltä, että luonnonkuidun rakenne on otollisempi imemään itseensä haitallisia kemikaaleja verrattuna synteettisiin kuituihin. Synteettiset kuidut eivät vapauta niiden sisältämiä kemikaaleja yhtä nopeasti ympäristöön, koska näiden kuitujen hajoaminen luonnossa on ylipäätään hidasta. Luonnonkuidut puolestaan hajoavat verrattain nopeasti vapauttaen samalla myös niihin imeytyneet kemialliset epäpuhtaudet ympäristöön. (Ladewig ym. 2015, 12609–12610.) 

Zhaon ym. (2016) tutkimuksen mukaan kaikesta lintujen nielemästä mikroskooppisesta roskasta jopa 37,4 prosenttia oli luonnonkuituja. Myös tässä tutkimuksessa todettiin, että haitalliset kemikaalit eivät ehkä imeydy tai hajoa samalla tavalla luonnonkuidun kuin mikromuovin kohdalla. Tämän arvioitiin voivan osaltaan aiheuttaa jopa suuremman riskitekijän, minkä vuoksi luonnonkuitujen mahdollisten ympäristövaikutusten tutkimiseen tulisi kiireellisesti panostaa enemmän. (Zhao ym. 2016.) 

Etsiessä lisätietoa luonnonkuitujen ympäristövaikutuksista tulee nopeasti päätyneeksi samaan lopputulokseen jo aiemmin mainittujen huomioiden suhteen; tutkittua tietoa ei ole juurikaan saatavilla. Tuudittautuminen luonnonkuitujen nopeaan hajoamiseen ei ehkä enää yksinään riitä vakuuttamaan ihmisiä siitä, että haitallisia ympäristövaikutuksia ei olisi ollenkaan olemassa. "

Muovilta on aivan mahdotonta välttyä nykyisin, koska kaupasta ei saa edes ruokaa ilman kääreitä, pakkauksia ja muoveja. Monissa arkipäivän käyttöesineissä on myös muovia. Altistumista voi toki yrittää vähentää, mutta aika mahdoton savotta kokonaisuudessaan on.

Vierailija kirjoitti:

Valistakaapa suuria ikäluokkia turhan muovinkäytön vähentämisestä. Olen töissä kaupassa, ja meillä eläkeläiset piilottelevat myttäämiään hevi-pusseja vihannestenmyyntilaatikoihin, koska eivät viitsi kysyä myyjältä, mihin pussin voisi jättää. Kyseessä siis pusseja, jotka tuoneet kotoaan kauppaan uudelleenkäyttöä varten tai joilla ovat poimineet ostamaansa pari omenaa pussiin. Osa asiakkaista vielä sikailee niin, että punnitsee tuotteet, mutta ei ostakaan niitä. Tällöin joudumme rikkomaan nämä kiinni solmitut ja punnitustarralla varustetut pussit, jotta saamme myyntikelpoiset tuotteet takaisin esille. En tiedä, yritetäänkö meille myyjille "kostaa" se, että ruoan hinta on noussut?

Muovin käyttöä yleisesti ottaen voi jokainen vähentää sillä, että ostaa vain sen, mitä todella tarvitsee. Esim. kasvoseerumeita kukaan ei oikeasti tarvitse, ja ne on usein pakattu ainakin osittain muoviin.

Nyt en kyllä ymmärtänyt.  Siis eläkeläiset tuo kotoaan hedelmäpusseja kauppaan uudelleenkäyttöä varten?  Kenen niitä heidän mielestään pitäisi käyttää "uudelleen?"

Minäkin olen eläkeläinen, enkä ikinä tuo kotoani mitään kauppaan, miks helkutissa niin tekisin?  Ja mistä sen tiedätte, että ne on eläkeläisiä, oletteko olleet vieressä katsomassa?

Ruuan hinta on alkanut nousta vasta ihan nyt, ja nyt on sitten alkanut tällainen kostamistoimiminen, niinkö?   Eli tätä pussien piilottelemista on esiintynyt ehkä kuukauden tai kaksi, nopeastipa on lähtenyt käyntiin.  Onkohan eläkeläisillä joku salainen tiedotusputki, jossa toisilleen neuvovat, että tehkääpäs niin!  Minulle asti ei ole vielä ehtinyt.

Hatustako te näitä eläkeläisten parjaamisjuttuja vedätte?

Olkaa tyytyväisiä, että on eläkeläisiä, jotka ostaa.  Kun suuret ikäluokat kuolee, ei ole enää kuluttajia kuin vaivaiset vähäiset.  Kenelle te niitä tuotteita sitten siellä myytte?

Siis mitä?  

Onkohan vielä siemenpussissa ehtaa siementä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Monia muovilaatuja ei ole todettu toksisiksi, ainakin suhteessa niin että letaali annos on hyvin korkea. Tietenkin jos muovia on liikaa, se voi aiheuttaa määränsä kautta häiriköivää vaikutusta esim. ruuansulatukseen tai jopa tukkia ruuansulatuskanavat. Muoviin kuolee paljon merieläimiä ja lintuja vuodessa. Muovin ohessa käytetyt aineet voivat olla myös haitallisia.

Kun täällä näyttää olevan niin paljon viisaita, niin sanokaa nyt, että kun laitan kaikki pakkausmuovit asianmukaiseen keräykseen, niin joutuuko ne sieltä jonnekin Itämereen?

Vai voinko luottaa, että ne käsitellään uudelleen niin, ettei ne tuota kenellekään haittaa, ei ihmisille eikä luonnolle?

Vierailija kirjoitti:

Valistakaapa suuria ikäluokkia turhan muovinkäytön vähentämisestä. Olen töissä kaupassa, ja meillä eläkeläiset piilottelevat myttäämiään hevi-pusseja vihannestenmyyntilaatikoihin, koska eivät viitsi kysyä myyjältä, mihin pussin voisi jättää. Kyseessä siis pusseja, jotka tuoneet kotoaan kauppaan uudelleenkäyttöä varten tai joilla ovat poimineet ostamaansa pari omenaa pussiin. Osa asiakkaista vielä sikailee niin, että punnitsee tuotteet, mutta ei ostakaan niitä. Tällöin joudumme rikkomaan nämä kiinni solmitut ja punnitustarralla varustetut pussit, jotta saamme myyntikelpoiset tuotteet takaisin esille. En tiedä, yritetäänkö meille myyjille "kostaa" se, että ruoan hinta on noussut?

Muovin käyttöä yleisesti ottaen voi jokainen vähentää sillä, että ostaa vain sen, mitä todella tarvitsee. Esim. kasvoseerumeita kukaan ei oikeasti tarvitse, ja ne on usein pakattu ainakin osittain muoviin.

Miksi nimenomaan suuria ikäluokkia?

Minä asun lähellä isoa ja suosittua festarialuetta, taas on ensi kesänäkin siellä joka vkl jotain festareita ja paikka kuhisee nuoria.  Siis NUORIA!

Ja minkä näköinen on se alue sen jälkeen, kun nämä niin osaavat ja tiedostavat NUORET ihmiset ovat häipyneet.  Arvatkaapa vain.  Eläkeläiset sentään voi mennä sieltä keräilemään tölkkejä, mutta eikös näitten NUORIEN kuuluisi kerätä ne muovit ja pahvit ja muut törkyroskat asianmukaisiin roskiksiin, joita siellä on pilvin pimein.  Juu ei.  Sieltä ne tuuli lennättelee muun muassa minun pihalleni.  Tienvarret on kauheata katseltavaa. 

Minua ei haittaa, vaikka kuseskelevat mättäille, se on luonnontuotetta, mutta keräisivät ne luontoon heittelemänsä muovilautaset, mukit, kaljatuopit, muovilusikat ym vastaavat ja ja kaikenmaailman muoviriekaleet, kassit ja pussit ja pakkaukset mukaansa tai edes roskiksiin, mutta ei kiinnosta.

Kuka valistaisi näitä NUORIA, joilla tuntuu olevan puuta pään kohdalla?  Joka vuosi siellä lojuu myös kaikenmaailman sinne jäänyttä reppurähjää, muovisandaalia, pikkuhousuja, siteitä, pyyhkeitä, lippiksiä, pulloja ja kortsuja.   Plus kaikkea sellaista, mistä ei enää susikaan ota selvää, mitä se alunperin on ollut.

Valistakaa NUORIA IKÄLUOKKIA!   Kyllä minä sen kirkumisen ja huutamisen ja muun maailmanlopun meiningin kestän, mutta tätä jätekuormaa, joka jälkeen jää, en käsitä.  Siitä oli viime kesänä oikein paikallislehdessäkin iso artikkeli, toimittajat kävi katsomassa minkälainen kaatopaikka se alue oli, vielä kilometrejä varsinaisesta festaripaikasta eri suuntiin.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia muovilaatuja ei ole todettu toksisiksi, ainakin suhteessa niin että letaali annos on hyvin korkea. Tietenkin jos muovia on liikaa, se voi aiheuttaa määränsä kautta häiriköivää vaikutusta esim. ruuansulatukseen tai jopa tukkia ruuansulatuskanavat. Muoviin kuolee paljon merieläimiä ja lintuja vuodessa. Muovin ohessa käytetyt aineet voivat olla myös haitallisia.

Kun täällä näyttää olevan niin paljon viisaita, niin sanokaa nyt, että kun laitan kaikki pakkausmuovit asianmukaiseen keräykseen, niin joutuuko ne sieltä jonnekin Itämereen?

Vai voinko luottaa, että ne käsitellään uudelleen niin, ettei ne tuota kenellekään haittaa, ei ihmisille eikä luonnolle?

Ei pitäisi mennä mereen. Tuskin ihan lainmukainen jätteenkäsittelytapa, jos ne on viety asianmukaiseen keräyspisteeseen. Riippuu paikallisesta jäteyhtiöstä, minne vievät ja miten käsittelevät. Kaatopaikkojen käyttöä ollaan kyllä vähennetty roimasti viime vuosikymmeninä ja esim. polttamista lisätty huomattavasti sekajätteen ja kierrätyskelvottoman muoviroskan osalta. Mutta ota yhteyttä paikallisiin jätefirmoihin ja kysy, sieltä selviää. Viimeksi uutena lainsäädännön kautta tulleet nuo tekstiilinkierrätyspisteet, että kyllä sitä on lisätty.

Helsinkikin käyttää 12miljoonaa vuodessa roskien siivoamiseen. Tuskin niitä poltetaan. Iso osa roskista on muovia.

"Suomalaistutkijat haisevan haasteen edessä: Jätevesien mikromuovista saadaan talteen yli 99 prosenttia, mutta mitä sille pitäisi tehdä?"

https://yle.fi/uutiset/3-10977075

Tietynlaista kalvosuodatusta lisäämällä eri hiukkasia voidaan jätevesien osalta erotella hyvinkin perusteellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia muovilaatuja ei ole todettu toksisiksi, ainakin suhteessa niin että letaali annos on hyvin korkea. Tietenkin jos muovia on liikaa, se voi aiheuttaa määränsä kautta häiriköivää vaikutusta esim. ruuansulatukseen tai jopa tukkia ruuansulatuskanavat. Muoviin kuolee paljon merieläimiä ja lintuja vuodessa. Muovin ohessa käytetyt aineet voivat olla myös haitallisia.

Kun täällä näyttää olevan niin paljon viisaita, niin sanokaa nyt, että kun laitan kaikki pakkausmuovit asianmukaiseen keräykseen, niin joutuuko ne sieltä jonnekin Itämereen?

Vai voinko luottaa, että ne käsitellään uudelleen niin, ettei ne tuota kenellekään haittaa, ei ihmisille eikä luonnolle?

Ei pitäisi mennä mereen. Tuskin ihan lainmukainen jätteenkäsittelytapa, jos ne on viety asianmukaiseen keräyspisteeseen. Riippuu paikallisesta jäteyhtiöstä, minne vievät ja miten käsittelevät. Kaatopaikkojen käyttöä ollaan kyllä vähennetty roimasti viime vuosikymmeninä ja esim. polttamista lisätty huomattavasti sekajätteen ja kierrätyskelvottoman muoviroskan osalta. Mutta ota yhteyttä paikallisiin jätefirmoihin ja kysy, sieltä selviää. Viimeksi uutena lainsäädännön kautta tulleet nuo tekstiilinkierrätyspisteet, että kyllä sitä on lisätty.

Kaatopaikalle menee nykyään noin 1 %, lähinnä asbestia tms. jota ei mitenkään pysty kierrättämään eikä poltto ole turvallista.

Ja kyllä, erikseen kerätty muovi menee ihan asialliseen käsittelyyn eikä mereen. Mutta ikävä tosiasia on, että muovipakkaukset ovat niin sekalaista muovia, ettei niitä mitenkään pystytä kaikkea kierrättämään ja tällöin ne menee polttoon. Tehokkainta kierrätyksen kannalta olisi jo kotioloissa kerätä muovi 5 - 6 erilaiseen lajiin. Tällöin sen uudelleenkäyttö olisi todella helppoa. Tämä vaan tule koskaan onnistumaan koska vaatii liikaa ihmisiltä vaivannäköä. Suurin syypää on pakkausten suunnittelijat, jotka käyttävät liikaa sekamateriaaleja, joita ei saa enää toisistaa eroteltua.

Biohajoavamuovi on pirun keksintö. Välttäkää sitä niin paljon kuin voitte. Mahdotonta tehdä siitä uutta muovia, koska hajoavaa mutta ei tarpeeksi hajoavaa, jotta voisi esim. kompostoida. Biojätteen käsittelyssä jopa tavallinen muovipussi on parempi kun se saadaan sieltä mekaanisesti pois, biohajoava vaan venyy ja paukkuu, pahimmillaan rikkoo laitteet.

T. Jätealalla vuodesta 2002