Miksi superekstrovertit saavat pakkomielteen superintrovertin muuttamisesta

Vierailija kirjoitti:

Voihan intro ja ekstro. En edes ymmärrä miksi näitä nykyään ruoditaan joka paikassa; pitääkö kaikkea (yli)analysoida. Ihmiset ovat erilaisia, ovat aina olleet. Ulospäinsuuntautuneita ja vähemmän ulospäinsuuntautuneita. Kaikenlaisilla ihmisillä on osansa ongelmista ja aina löytyy joku käännyttäjä/paremmin tietävä, meille kaikille.

Aina jollain on muita hankalampaa. Yleensä näillä introilla. Tai iltavirkuilla, kun maailma kuulemma pyörii aamuvirkkujen mukaan. Tätä jaksetaan usein lehdissä toitottaa. Kas kummaa, kun en ole huomannut. Päinvastoin olen huomannut, että kun työnsä aamulla klo 10 aloittava jatkaa työtä pidemmälle iltaan (ja muistaa viestitellä kuinka hän vieläkin tekee töitä), niin sehän tarkoittaa, että ihminen on todella ahkera. Itse  en viitsi klo 7 ilmoittaa kaikille olevani töiden äärellä ihan vain tuodakseni esille, että olenpa ahkera.

Aloituksen pointti oniin, että antaa kaikkuen kukkien kukkia. Miksi ekstrot eivät sisäistä tätä?

He kuvittelevat auttavansa.

Olisi kyllä kamalaa jokin ryhmäharrastus. Mieluumin kaitsen kymmentä vesikauhuista koiraa kuin jumppaan 20 muun ihmisen kanssa tai esitän kyläteatterin näytelmässä punahilkkaa 😆

Onneksi en ole törmännyt tällaiseen "käännyttämiseen". Päinvastoin tuntuu, että monet (ekstrovertit????) kaipaavat lähinnä kuuntelijaa omille jutuilleen. 

Vierailija kirjoitti:

He kuvittelevat auttavansa.

Sitä kai se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse hämmästyn joka kerta, kun ekstrovertti tulee kertomaan minulle, että olen liian rauhallinen enkä puhu tarpeeksi paljon ja kovalla äänellä. Tätä tapahtuu silloin tällöin enkä vieläkään ymmärrä, mitä siihen pitäisi vastata. Nämä ihmiset saavat minut ajattelemaan, että ekstrovertit eivät todellakaan ymmärrä mitään muista ihmisistä, pystyvät käsittämään, hahmottamaan ja näkemään vain oman itsensä.

Tämä on kyllä kumma juttu, että pitäisi olla eläväinen ja kovaääninen. Eräässä vapaaehtoiskoulutuksessa vetäjä jopa sanoi minulle, että piti minua alussa liian arkana ja hiljaisena tehtävään. Itse oli tietysti ekstrovertti ja kertoili mielellään kaikenlaisia juttuja, jotka eivät varsinaisesti edes liittyneet aiheeseen. Eikö vapaaehtoistyössä nimenomaan tarvita ihmisiä, joilla on valmiudet kuunnella niitä autettavia, eikä kertoilla autettaville omia näkemyksiään?

Oletteko varmoja, että luokittelette muut oikein? Itse en tiedä mikä olen, mutta väsyn sosiaalisesta kanssakäymisestä enkä vapaaehtoisesti paljoa sellaiseen osallistu. Mutta; osaan varsin hyvin keskustella, ottaa kontaktia jne., koska esim. työtehtävissä näin tulee toimia. Väittäisin, että kaikki ekstroverteilta ulkopuolisen silmin vaikuttavat eivät sitä varmastikaan ole.

Seurasin vierestä yhtä superekstroa työssään. Suu kävi ja puhui ja puhui asiakkaalle, mutta mistään ei lopulta tiennyt mitään. Työkaverinsa oli hiljaisempi, kuunteli asiakasta ja myi kuin häkä. Mitä tästä voi päätellä?

Tätä palstaa lukiessani usein mietin (kuten tässäkin keskustelussa), että miten ihmeessä ihmisillä on niin omituisia ihmiskontakteja, kun mitä täältä lukee. Aika kaikenkarvaisten ihmisten kanssa itsekin olen tekemisissä ja aika harvassa ovat kuitenkin olleet muita jyräävät/käännyttävät täydet moukat. Usein keskusteluja lukiessa tulee vaikutelma, että jäävätkö ihmiset liiaksi miettimään jokaista kohtaamista ja sitten ruotivat toisen tarkoitusperiä maailman tappiin saakka. En tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Seurasin vierestä yhtä superekstroa työssään. Suu kävi ja puhui ja puhui asiakkaalle, mutta mistään ei lopulta tiennyt mitään. Työkaverinsa oli hiljaisempi, kuunteli asiakasta ja myi kuin häkä. Mitä tästä voi päätellä?

Tästä voi päätellä, että tämä keskustelu, kuten yleensäkin aihetta käsittelevät, on yhtä suurta introverttien ylistysketjua ja sen alleviivaamista, kuin spessuja he ovatkaan. Koskaan en juu ole tavannut hyvin myyvää puheliasta ihmistä...

Vierailija kirjoitti:

Seurasin vierestä yhtä superekstroa työssään. Suu kävi ja puhui ja puhui asiakkaalle, mutta mistään ei lopulta tiennyt mitään. Työkaverinsa oli hiljaisempi, kuunteli asiakasta ja myi kuin häkä. Mitä tästä voi päätellä?

Että yrityksillä menee sen takia huonosti kun hakevat ekstroverttejä työtehtäviin jotka eivät heille sovellu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurasin vierestä yhtä superekstroa työssään. Suu kävi ja puhui ja puhui asiakkaalle, mutta mistään ei lopulta tiennyt mitään. Työkaverinsa oli hiljaisempi, kuunteli asiakasta ja myi kuin häkä. Mitä tästä voi päätellä?

Tästä voi päätellä, että tämä keskustelu, kuten yleensäkin aihetta käsittelevät, on yhtä suurta introverttien ylistysketjua ja sen alleviivaamista, kuin spessuja he ovatkaan. Koskaan en juu ole tavannut hyvin myyvää puheliasta ihmistä...

Kumman asiakkaana otat mieluummin? Sellaisen myyjän joka kysyy mitä tarvitset vai sellaisen joka tyrkyttää sulle sellaista mitä et tarvitse?

Taustalla saattaa olla jotain muuta, jotain mitä euvät läheskään kaikki tiedä. Jotain toisten tekosia, mitä ei haluta päivänvaloon. Ehkä henkilöstä on valehdeltu jotain ja hänet halutaan näkyville

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurasin vierestä yhtä superekstroa työssään. Suu kävi ja puhui ja puhui asiakkaalle, mutta mistään ei lopulta tiennyt mitään. Työkaverinsa oli hiljaisempi, kuunteli asiakasta ja myi kuin häkä. Mitä tästä voi päätellä?

Tästä voi päätellä, että tämä keskustelu, kuten yleensäkin aihetta käsittelevät, on yhtä suurta introverttien ylistysketjua ja sen alleviivaamista, kuin spessuja he ovatkaan. Koskaan en juu ole tavannut hyvin myyvää puheliasta ihmistä...

Kumman asiakkaana otat mieluummin? Sellaisen myyjän joka kysyy mitä tarvitset vai sellaisen joka tyrkyttää sulle sellaista mitä et tarvitse?

Huonoja myyjiä ja tyrkyttäjiä löytyy varmasti kummastakin ihmistyypistä. Puhelias ja ulospäin suuntautunut ihminenkin voi olla asiantunteva ja osata kuunnella muita ja heidän tarpeitaan.

Vierailija kirjoitti:

Seurasin vierestä yhtä superekstroa työssään. Suu kävi ja puhui ja puhui asiakkaalle, mutta mistään ei lopulta tiennyt mitään. Työkaverinsa oli hiljaisempi, kuunteli asiakasta ja myi kuin häkä. Mitä tästä voi päätellä?

Eksän veli on juuri tällainen superekstrovertti, joka teki joskus myyntityötä. Eksä totesikin kerran jokun työkuvioista tutun ihmisen sanoneen, että tämä veli oli kyllä kova myymään mutta kauppoja ei saanut closatuksi.

Eli sinulle ei siis saa jutella ? Itse en ole kumpaakaan mutta kyllä nyt voin jutella ihmisten kanssa. Se ei ole pakottamista samanlaiseksi ja jos haluat että sinua ymmärretään niin mikset itse ymmärrä muita ?

Vierailija kirjoitti:

No tuon takia välttelen extroja kuin ruttoa.

Täydellinen tyhjyys heissä asustaa, jota sitten peitetään matkustelulla ja huutamisella ja sillä maagisella sosiaalisuudella.

Sosiaalisiahan he eivät ole ollenkaan, kertovat vain itsestään ja miten itse näkevät kaiken yms.

Todella, todella vastenmielisiä ihmisiä.

Aika rumasti sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Eli sinulle ei siis saa jutella ? Itse en ole kumpaakaan mutta kyllä nyt voin jutella ihmisten kanssa. Se ei ole pakottamista samanlaiseksi ja jos haluat että sinua ymmärretään niin mikset itse ymmärrä muita ?

Totta kai saa jutella.

Vierailija kirjoitti:

Itse hämmästyn joka kerta, kun ekstrovertti tulee kertomaan minulle, että olen liian rauhallinen enkä puhu tarpeeksi paljon ja kovalla äänellä. Tätä tapahtuu silloin tällöin enkä vieläkään ymmärrä, mitä siihen pitäisi vastata. Nämä ihmiset saavat minut ajattelemaan, että ekstrovertit eivät todellakaan ymmärrä mitään muista ihmisistä, pystyvät käsittämään, hahmottamaan ja näkemään vain oman itsensä.

Tämä on tuttua.

Kerran yleisessä uimahallin saunassa vakikävijämies alkoi vahvasti vihjailemaan, että "saunat ovat sosiaalisia paikkoja, en minäkään kuntosalilla ihmisten kanssa puhu, mutta saunassa kyllä".

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Onneksi en ole törmännyt tällaiseen "käännyttämiseen". Päinvastoin tuntuu, että monet (ekstrovertit????) kaipaavat lähinnä kuuntelijaa omille jutuilleen. 

Haa, joo, ja sitten kun sanot jotain saattaa sanoa joo tai jotain kommenttia ja myöhemmin huomaat, että ei ole kuunnellut yhtään. Ihan kun kuulisi ensimmäisen kerran jonkun, mistä olette jo puhuneet.

Ekstro=päälletunkevä ääliö joka ei ajattele tukkimaansa asiaa edes itse kunnolla loppuun asti -mikä ei estä huutamasta mutuaan toisille totuutena. Noin hiukan kärjistäen.