Muutin eteläiseen Lappiin mutta en oikein sopeudu
Miksi en sopeudu? On työt ja rahaa, kiva kämppä. Miehet on sivistymättömiä ja rehenteleviä juoppoja, jotka päristelee moottorikelkalla, ja naisetkin elävät kuin vanhanajan kotirouvat. Maisema on matalaa risukkoa. Luulin viihtyväni mutten sitten viihdykään. Autoa ei ole kun kaupat lähellä, mutta muuten olen jumissa. Auttaisikohan auton hankinta tähän tyytymättömyyteen?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Tietämättä ap:n syitä muuttoonsa, enkä siihen nyt puutukaan.
Mutta minua on aina ihmetyttänyt vaikkapa lehtijutut tähän tyyliin: "Maija Meikäläinen, 40v, muutti ruuhka-Suomesta pohjois- Lappiin ja kiire loppui heti.
Hän pyörittää tällä hetkellä rekikoira-retkiä ja pientä matkailuyritystä sekä toimii eräoppaana.
-Täällä minua kiehtoo luonnon hiljaisuus sekä kiireettömyys.".
Mistä ihmeestä on tullut se käsitys, että jotenkin Lapissa elämä olisi leppoisaa,
saa olla luonnossa, työtkin (yleensä yksityisyrittäjänä) järjestyvät noin vain.
Ja ettei ole kiirettä?
Asuminenkin on ilman muuta jonkun jykeän tunturin kupeessa erämaa-järven rannalla hirsimökissä?
Entä jos muuttaa vaikka Rovaniemelle Ounasrinteen lähiöön, kunnan kerrostaloon ja käy rappusiivoojana töissä ja lisätienestinä kaupan kassalla?
Tai on Levillä hotellien kerrosiivoojana?
Saa siinä Lapin maisemia ihailla jos ennättää vapaapäivinä ajella autollaan niitä katselemaan,
Ei Lapissa asuminen ole samaa kuin niissä turisteille suunnatuissa koreissa postikorttikuvissa.
Ruuhka-Suomessa, vaikkapa Helsingissä, minusta on rentouttavaa käydä.
Ajelen ratikkakyydissä ihan huvikseni, käyn kahviloissa, kirppareilla, tollotan Kansallismuseon, Ateneumin ja Kiasman ihmeitä...eikä kerrankaan ole mihinkään kiire.
Itse Kainuussa syntyneenä ja lapsuuden pikkupaikassa kasvaneena en sopeudu tänne pk-seudulle. Mitään rentouttavaa ei Helsingin sykkeessä ja ihmisten ravaamisessa ole. Haluaisin sinne missä olen kasvanut. Miksikään yrittäjäksi en rupeaisi Lapissa, alallani olisi töitä vaikka heti jos voisi muuttaa.
Sellaista se on lestadiolaispitäjässä. Muuta pohjoisempaan, niin on viihtyisämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättä ap:n syitä muuttoonsa, enkä siihen nyt puutukaan.
Mutta minua on aina ihmetyttänyt vaikkapa lehtijutut tähän tyyliin: "Maija Meikäläinen, 40v, muutti ruuhka-Suomesta pohjois- Lappiin ja kiire loppui heti.
Hän pyörittää tällä hetkellä rekikoira-retkiä ja pientä matkailuyritystä sekä toimii eräoppaana.
-Täällä minua kiehtoo luonnon hiljaisuus sekä kiireettömyys.".
Mistä ihmeestä on tullut se käsitys, että jotenkin Lapissa elämä olisi leppoisaa,
saa olla luonnossa, työtkin (yleensä yksityisyrittäjänä) järjestyvät noin vain.
Ja ettei ole kiirettä?
Asuminenkin on ilman muuta jonkun jykeän tunturin kupeessa erämaa-järven rannalla hirsimökissä?
Entä jos muuttaa vaikka Rovaniemelle Ounasrinteen lähiöön, kunnan kerrostaloon ja käy rappusiivoojana töissä ja lisätienestinä kaupan kassalla?
Tai on Levillä hotellien kerrosiivoojana?
Saa siinä Lapin maisemia ihailla jos ennättää vapaapäivinä ajella autollaan niitä katselemaan,
Ei Lapissa asuminen ole samaa kuin niissä turisteille suunnatuissa koreissa postikorttikuvissa.
Ruuhka-Suomessa, vaikkapa Helsingissä, minusta on rentouttavaa käydä.
Ajelen ratikkakyydissä ihan huvikseni, käyn kahviloissa, kirppareilla, tollotan Kansallismuseon, Ateneumin ja Kiasman ihmeitä...eikä kerrankaan ole mihinkään kiire.
Itse Kainuussa syntyneenä ja lapsuuden pikkupaikassa kasvaneena en sopeudu tänne pk-seudulle. Mitään rentouttavaa ei Helsingin sykkeessä ja ihmisten ravaamisessa ole. Haluaisin sinne missä olen kasvanut. Miksikään yrittäjäksi en rupeaisi Lapissa, alallani olisi töitä vaikka heti jos voisi muuttaa.
Missä päin Helsinkiä asut ja mitä teet? Kaunko olet asunut täällä? Itsekin olen tänne Pohjois-Karjalasta muuttanut ja pois en lähde. Viihdyn mainiosti. Äiti aina ihmettelee, että miten jaksan Helsingin sykettä. Minä mietin, että mitä sykettä. Asun tässä rauhallisella asuinalueella, lapset vien puiston poikki päiväkotiin, töitä teen pääasiassa etänä ja ehdin päivällä käydä lenkillä puisto-, metsä- tai rantamaisemissa päivän fiiliksen mukaan. Nautin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan eteläinen Lappi kunnon Lappi ollenkaan? Ihan lasten versio.
Etelä-Lapissa Sallan Naruskalla on talvisin Suomen kylmin paikka, että lasten versio on joo. Sinä et siellä pärjäisi etelän vetelä.
Pokassa se Suomen pakkasennätys on vieläkin. Eli ihan on oikeaa Lappia.
Pokka ei ole eteläistä Lappia vaan mitä suurimmassa merkityksessä keskellä (ei mitään).
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin Etelä-Lappia pn pelkkää matalaa risukkoa? Kyllä siellä pitäisi olla ihan kunnon metsää?
Olisiko Simossa, siellä meren rannalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simo, Kemi, Ranua?
Kannattaa tosiaan hieman perehtyä mikä kuuluu lappiin
Mitä tarkoitettaaan käsitteellä Lappi? On olemassa se oikea Lappi, joka alkaa jostakin Vuotsosta ja Raattamasta. Sitten on Lapin lääni, johon nuo mainitut kunnat kuuluvat.
Ja vielä vanha Lappi, joka ulottui Kuusamoon saakka, mutta johon ei kuulunut Tornionjokilaakso eikä Rovaniemi ja sen eteläpuoli.
Kyllä itse tuhat kertaa mieluummin olen Lapissa talvella kuin kesällä. Kesä-heinä-elokuussa en sinne suostu menemään mutta syyskuu-toukokuu väli on ihan hieno eikä ole itikoita. Taas kohta lähdössä kahdeksi viikoksi keväthangille. Ja seuraavaksi jouluksi.
Lapin sijainti ei ole mielipidekysymys.
Auto on ehdoton pohjois-Suomessa.
Kai nyt muuallakin käyt, kun lähikaupassa?
Meillä nuori opiskelee R-niemellä ja oli ensimmöisen vuoden ilman autoa. Oli hankalaa, koska julkinen liikenne jopa R-niemellä todella huonoa. Pienemmillä paikkakunnilla varmaan vielä paljon huonompaa..
Auttaisikohan auton hankinta tähän tyytymättömyyteen
Mutta eikö lappalaiset ajele vain porovaljakoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättä ap:n syitä muuttoonsa, enkä siihen nyt puutukaan.
Mutta minua on aina ihmetyttänyt vaikkapa lehtijutut tähän tyyliin: "Maija Meikäläinen, 40v, muutti ruuhka-Suomesta pohjois- Lappiin ja kiire loppui heti.
Hän pyörittää tällä hetkellä rekikoira-retkiä ja pientä matkailuyritystä sekä toimii eräoppaana.
-Täällä minua kiehtoo luonnon hiljaisuus sekä kiireettömyys.".
Mistä ihmeestä on tullut se käsitys, että jotenkin Lapissa elämä olisi leppoisaa,
saa olla luonnossa, työtkin (yleensä yksityisyrittäjänä) järjestyvät noin vain.
Ja ettei ole kiirettä?
Asuminenkin on ilman muuta jonkun jykeän tunturin kupeessa erämaa-järven rannalla hirsimökissä?
Entä jos muuttaa vaikka Rovaniemelle Ounasrinteen lähiöön, kunnan kerrostaloon ja käy rappusiivoojana töissä ja lisätienestinä kaupan kassalla?
Tai on Levillä hotellien kerrosiivoojana?
Saa siinä Lapin maisemia ihailla jos ennättää vapaapäivinä ajella autollaan niitä katselemaan,
Ei Lapissa asuminen ole samaa kuin niissä turisteille suunnatuissa koreissa postikorttikuvissa.
Ruuhka-Suomessa, vaikkapa Helsingissä, minusta on rentouttavaa käydä.
Ajelen ratikkakyydissä ihan huvikseni, käyn kahviloissa, kirppareilla, tollotan Kansallismuseon, Ateneumin ja Kiasman ihmeitä...eikä kerrankaan ole mihinkään kiire.
Itse Kainuussa syntyneenä ja lapsuuden pikkupaikassa kasvaneena en sopeudu tänne pk-seudulle. Mitään rentouttavaa ei Helsingin sykkeessä ja ihmisten ravaamisessa ole. Haluaisin sinne missä olen kasvanut. Miksikään yrittäjäksi en rupeaisi Lapissa, alallani olisi töitä vaikka heti jos voisi muuttaa.
Missä päin Helsinkiä asut ja mitä teet? Kaunko olet asunut täällä? Itsekin olen tänne Pohjois-Karjalasta muuttanut ja pois en lähde. Viihdyn mainiosti. Äiti aina ihmettelee, että miten jaksan Helsingin sykettä. Minä mietin, että mitä sykettä. Asun tässä rauhallisella asuinalueella, lapset vien puiston poikki päiväkotiin, töitä teen pääasiassa etänä ja ehdin päivällä käydä lenkillä puisto-, metsä- tai rantamaisemissa päivän fiiliksen mukaan. Nautin.
Itsekin ihmettelen tätä että helsinkiläisillä se muka on aina niin kiire.
Olen ollut Helsingissä pitkiäkin aikoja, eikä kukaan ole tullut kiirehtimään.
Missään ei ole niin rento meiniki kuin isoissa kaupungeissa. Ja mikä parasta, kukaan ei tollota sinua.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisikohan auton hankinta tähän tyytymättömyyteen
Mutta eikö lappalaiset ajele vain porovaljakoilla?
Totta kai ajelevat. Kaikki. Lappalaiset sekä lappilaiset.
He asuvat kodassa saamenpuku yllään ja ovat nokinaamaisia ja heillä on vain kymmenen hammasta yhteensä koko perheessä.
Siloin kun eivät joikhaa ja ajele maalikylän markkinaan ostamaan paloviinaa, he takovat noitarumpua ja mutustelevat valkoista kärpässientä.
Sellaista on elämä kun ylität Lapin läänin rajan etelästä tullessa.
Vierailija kirjoitti:
Tule tänne Pohjois-Karjalaan nauttimaan ainutkertaisesta elämästäsi, meillä on Pohjois-Savon ohella Suomen kauneimmat maisemat, löytyy järvenselkää ja saaria, soita, vaarankuvetta ja kunnollisia metsiä, sosiaalisempia ihmisiä ja paljon parempi henkinen ilmapiiri kuin Lapissa. Ruokakulttuurikin on Suomen paras, täällä ei turhia kaloreita lasketa vaan osataan syödä hyvin:) Tästä voit katsoa minkälaisia me ollaan
Tämä on niin totta! Kauniit mäkiset maisemat, upeat vesiurheilureitit, luonnonhiekkaiset autiorannat, kuumat kesät, satoisa syksy ja lumiset talvet.
Ihmiset ovat myös halukkaita juttusille ja antamaan vinkkejä, jos et esiinny itse hienona ja parempana ihmisenä. Meitä on mm pyydetty tutustumaan lampaisiin ja laavulle makkaralle ihan muuten vain.
Terveisiä Uudeltamaalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättä ap:n syitä muuttoonsa, enkä siihen nyt puutukaan.
Mutta minua on aina ihmetyttänyt vaikkapa lehtijutut tähän tyyliin: "Maija Meikäläinen, 40v, muutti ruuhka-Suomesta pohjois- Lappiin ja kiire loppui heti.
Hän pyörittää tällä hetkellä rekikoira-retkiä ja pientä matkailuyritystä sekä toimii eräoppaana.
-Täällä minua kiehtoo luonnon hiljaisuus sekä kiireettömyys.".
Mistä ihmeestä on tullut se käsitys, että jotenkin Lapissa elämä olisi leppoisaa,
saa olla luonnossa, työtkin (yleensä yksityisyrittäjänä) järjestyvät noin vain.
Ja ettei ole kiirettä?
Asuminenkin on ilman muuta jonkun jykeän tunturin kupeessa erämaa-järven rannalla hirsimökissä?
Entä jos muuttaa vaikka Rovaniemelle Ounasrinteen lähiöön, kunnan kerrostaloon ja käy rappusiivoojana töissä ja lisätienestinä kaupan kassalla?
Tai on Levillä hotellien kerrosiivoojana?
Saa siinä Lapin maisemia ihailla jos ennättää vapaapäivinä ajella autollaan niitä katselemaan,
Ei Lapissa asuminen ole samaa kuin niissä turisteille suunnatuissa koreissa postikorttikuvissa.
Ruuhka-Suomessa, vaikkapa Helsingissä, minusta on rentouttavaa käydä.
Ajelen ratikkakyydissä ihan huvikseni, käyn kahviloissa, kirppareilla, tollotan Kansallismuseon, Ateneumin ja Kiasman ihmeitä...eikä kerrankaan ole mihinkään kiire.
Itse Kainuussa syntyneenä ja lapsuuden pikkupaikassa kasvaneena en sopeudu tänne pk-seudulle. Mitään rentouttavaa ei Helsingin sykkeessä ja ihmisten ravaamisessa ole. Haluaisin sinne missä olen kasvanut. Miksikään yrittäjäksi en rupeaisi Lapissa, alallani olisi töitä vaikka heti jos voisi muuttaa.
Missä päin Helsinkiä asut ja mitä teet? Kaunko olet asunut täällä? Itsekin olen tänne Pohjois-Karjalasta muuttanut ja pois en lähde. Viihdyn mainiosti. Äiti aina ihmettelee, että miten jaksan Helsingin sykettä. Minä mietin, että mitä sykettä. Asun tässä rauhallisella asuinalueella, lapset vien puiston poikki päiväkotiin, töitä teen pääasiassa etänä ja ehdin päivällä käydä lenkillä puisto-, metsä- tai rantamaisemissa päivän fiiliksen mukaan. Nautin.
Itsekin ihmettelen tätä että helsinkiläisillä se muka on aina niin kiire.
Olen ollut Helsingissä pitkiäkin aikoja, eikä kukaan ole tullut kiirehtimään.
Missään ei ole niin rento meiniki kuin isoissa kaupungeissa. Ja mikä parasta, kukaan ei tollota sinua.
Kyllä sellaisen yleisen ilmapiirin havaitsee, jos pistäytyy pienemmältä paikkakunnalta vain käymään. Ihmiset kulkee niin päämäärätietoisesti paikasta toiseen. Mutta toki paikkakin vaikuttaa, onko jossain rauhaisalla asutusalueella vai keskustassa, ja mihin kellonaikaan tämä havainnointi tapahtuu
Mulla on sukua Lapissa, joten olen kulkenut siellä lapsesta lähtien. Tykkään Lapista ja ihmisistä siellä, mutta monilla etelässä tuntuu olevan Lapista joku romantisoitu käsitys, jota minä en tunnista, kun olen siellä ja sikäläisten kanssa viettänyt aikaa. Voi olla raskasta, jos noiden vain mielikuvien saattamana muuttaa pohjoiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättä ap:n syitä muuttoonsa, enkä siihen nyt puutukaan.
Mutta minua on aina ihmetyttänyt vaikkapa lehtijutut tähän tyyliin: "Maija Meikäläinen, 40v, muutti ruuhka-Suomesta pohjois- Lappiin ja kiire loppui heti.
Hän pyörittää tällä hetkellä rekikoira-retkiä ja pientä matkailuyritystä sekä toimii eräoppaana.
-Täällä minua kiehtoo luonnon hiljaisuus sekä kiireettömyys.".
Mistä ihmeestä on tullut se käsitys, että jotenkin Lapissa elämä olisi leppoisaa,
saa olla luonnossa, työtkin (yleensä yksityisyrittäjänä) järjestyvät noin vain.
Ja ettei ole kiirettä?
Asuminenkin on ilman muuta jonkun jykeän tunturin kupeessa erämaa-järven rannalla hirsimökissä?
Entä jos muuttaa vaikka Rovaniemelle Ounasrinteen lähiöön, kunnan kerrostaloon ja käy rappusiivoojana töissä ja lisätienestinä kaupan kassalla?
Tai on Levillä hotellien kerrosiivoojana?
Saa siinä Lapin maisemia ihailla jos ennättää vapaapäivinä ajella autollaan niitä katselemaan,
Ei Lapissa asuminen ole samaa kuin niissä turisteille suunnatuissa koreissa postikorttikuvissa.
Ruuhka-Suomessa, vaikkapa Helsingissä, minusta on rentouttavaa käydä.
Ajelen ratikkakyydissä ihan huvikseni, käyn kahviloissa, kirppareilla, tollotan Kansallismuseon, Ateneumin ja Kiasman ihmeitä...eikä kerrankaan ole mihinkään kiire.
Itse Kainuussa syntyneenä ja lapsuuden pikkupaikassa kasvaneena en sopeudu tänne pk-seudulle. Mitään rentouttavaa ei Helsingin sykkeessä ja ihmisten ravaamisessa ole. Haluaisin sinne missä olen kasvanut. Miksikään yrittäjäksi en rupeaisi Lapissa, alallani olisi töitä vaikka heti jos voisi muuttaa.
Missä päin Helsinkiä asut ja mitä teet? Kaunko olet asunut täällä? Itsekin olen tänne Pohjois-Karjalasta muuttanut ja pois en lähde. Viihdyn mainiosti. Äiti aina ihmettelee, että miten jaksan Helsingin sykettä. Minä mietin, että mitä sykettä. Asun tässä rauhallisella asuinalueella, lapset vien puiston poikki päiväkotiin, töitä teen pääasiassa etänä ja ehdin päivällä käydä lenkillä puisto-, metsä- tai rantamaisemissa päivän fiiliksen mukaan. Nautin.
Itsekin ihmettelen tätä että helsinkiläisillä se muka on aina niin kiire.
Olen ollut Helsingissä pitkiäkin aikoja, eikä kukaan ole tullut kiirehtimään.
Missään ei ole niin rento meiniki kuin isoissa kaupungeissa. Ja mikä parasta, kukaan ei tollota sinua.
Kyllä sellaisen yleisen ilmapiirin havaitsee, jos pistäytyy pienemmältä paikkakunnalta vain käymään. Ihmiset kulkee niin päämäärätietoisesti paikasta toiseen. Mutta toki paikkakin vaikuttaa, onko jossain rauhaisalla asutusalueella vai keskustassa, ja mihin kellonaikaan tämä havainnointi tapahtuu
Näinpä näin. Minunkin äiti tosiaan taivastelee että miten tätä Helsingin sykettä jaksan. Ei ota huomioon, että itse saapuu tänne ruuhka-aikaan keskustaan ja yöpyy sitten keskustahotelleissa. Pyörii Kampissa ja jonottaa Amos Rexiin. Itse en tosiaankaan vietä aikaani noin ja keskustassakin tulee käytyä lähinnä pari kertaa vuodessa.
Itse muutin länsi-lappiin ja kyllä nämä kairat ovat minun paikkani. Mulla on kaikki ihan vieressä, rinteeseen ja golfaamaan päästään lapsen kanssa vartissa. Teen töitä etänä kotoa käsin, lapsella on kouluun 400m. Kuntosalille on 300m, kauppa vieressä. Ollaan käyty laavuilemassa, vaeltamassa tuntureilla, kevättalvi menee rinteessä, poika tykkää pilkkimisestä. Kesällä pelataan golfia, fillaroidaan, poika pelaa jalkapalloa. Ei mulla ole täältä mihinkään ikävä, lentokoneella pääsee tarvittaessa Helsinkiin tunnissa mutta eipä ole juuri tullut käytyä. Ei ole ikävä ruuhkassa istumista, markettien ryysistä, ei tarvitse ajella kilsatolkulla jonnekin harrastamaan. Täällä tunnen lasten kaverit ja heidän vanhemmat, ei tarvitse miettiä missä lapsi iltaisin on. On tullut asuttua ulkomailla ja etelä-Suomessa reilu 20 vuotta, kyllä siinä näki ihan tarpeeksi mitä se elämä siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin Etelä-Lappia pn pelkkää matalaa risukkoa? Kyllä siellä pitäisi olla ihan kunnon metsää?
Olisiko Simossa, siellä meren rannalla?
Simon kunnasta puolet on metsän peitossa, mutta joo Meri-Lapissa on sitä rannikkoa. Ap kyllä puhui eteläisestä Lapista, joka viittaa Ranuan ja Posion suuntaan.
Eri
Oletan, että paikkakunta on Ranua tai Posio, koska jos olisi Simo, Kemi tai Tornio, puhuis varmaan Meri-Lapista.
On itsellä kokemusta Meri-Lapista, joka on tosiaan sellaista matalaa risukkoa, sumua ja tuulta. Jonkun aiemman kuvaus Kemin kaupungista täyttä totta, mutta Tornio puolestaan oli ainakin 2000-luvun alussa tosi kiva, eläväinen pikkukaupunki.
Sitten on kokemusta Pudasjärvestä, joka ei ole kuuluu Lapin lääniin, vaikka siellä sääskiä ja poroja on ja yksi tunturi, ja sen perusteella voisin kuvitella, että naapurikunnassa Ranualla on juurikin sellaista, kuin ap kuvaili. Jos sitä menoa ja meininkia kaipaa, niin olisiko vaikka Kuusamo tai Ylä-Lappi oikeampi paikka?
On muuten jännä, miten eri kylillä ja paikkakunnilla on usein omanlaisensa kulttuuri, vaikka maantieteellinen etäisyys olisi pieni.