Pieni kesämökki saaresta. Miten onnistuu pienten lasten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä määrä tavaraa ja vettä raahattavana jatkuvasti. Meillä on vähemmän ihmisiä kuin teillä ja lyhyempi venematka, mutta ihan riittävästi hommaa siinäkin. Meillä oli myös etuna se, että mökillä on sähköt ja olimme kokeneita mökkeilijöitä ennestään, mutta saarimökki on ihan oma lajinsa. Erityisesti jos meriolosuhteista kysymys, on veneilyssä omat haasteensa. Onko molemmissa päissä riittävän hyvä laituri ja rantautumispaikka? Teille ei tule mikään pikkusoutuvene riittämään. Ehdottomasti lasten opeteltava ohjaamaan venettä myös ja koira on totutettava veneilyyn heti.

Varför släpar ni vatten om ni har el? Borra en brunn och ha allt som i stan om det är önskan.

Du kan inte ha en brunn på de flesta små öar.

Presiis. Kaivo ei aina ole mahdollinen, jos on pieni saari.

Ei onnistu, millään.

Meillä saarimökki, kolme lasta ja iso koira. Ihana paikka, oma rauha. Meillä tosin sähköt, mikä helpottaa elämää. Mutta aurinkopaneeleilla saa myös nykyään ihmeitä aikaan.

Lasten kanssa samat vaarat kuin missä vain veden äärellä, kova vahtiminen kun ovat pieniä.

Kuinka altis myrskytuulille tuo venematka on? Jos se on sitä, niin voi joskus olla hankaluuksia päästä saareen tai saaresta pois juuri silloin kun haluaa. Pitää olla myös voimia soutaa, jos moottori sammuu kovassa tuulessa. Kun ikää tulee ja voimat hiipuu, tuo venematka vähentää mökin käyttöä entisestään.

Pelkääkö joku teistä aallokkoa?

Oma saarimökin hankinta tyssäsi siihen, että vaimon (kuivanmaan mökin kasvatti) mielestä 15 cm aallokko on vaarallinen ja silloin ei vesille lähdetä. Samoin jäiden suhteen hän on ihan hysteerinen. Vaikka on metrinen jää, niin naskalit ja pelastuspuku oltava päällä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka altis myrskytuulille tuo venematka on? Jos se on sitä, niin voi joskus olla hankaluuksia päästä saareen tai saaresta pois juuri silloin kun haluaa. Pitää olla myös voimia soutaa, jos moottori sammuu kovassa tuulessa. Kun ikää tulee ja voimat hiipuu, tuo venematka vähentää mökin käyttöä entisestään.

Pelkääkö joku teistä aallokkoa?

Oma saarimökin hankinta tyssäsi siihen, että vaimon (kuivanmaan mökin kasvatti) mielestä 15 cm aallokko on vaarallinen ja silloin ei vesille lähdetä. Samoin jäiden suhteen hän on ihan hysteerinen. Vaikka on metrinen jää, niin naskalit ja pelastuspuku oltava päällä.

Onhan se aika myrskyinen ja parit rikkaat vaimot sinne on uponnut.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka altis myrskytuulille tuo venematka on? Jos se on sitä, niin voi joskus olla hankaluuksia päästä saareen tai saaresta pois juuri silloin kun haluaa. Pitää olla myös voimia soutaa, jos moottori sammuu kovassa tuulessa. Kun ikää tulee ja voimat hiipuu, tuo venematka vähentää mökin käyttöä entisestään.

Pelkääkö joku teistä aallokkoa?

Oma saarimökin hankinta tyssäsi siihen, että vaimon (kuivanmaan mökin kasvatti) mielestä 15 cm aallokko on vaarallinen ja silloin ei vesille lähdetä. Samoin jäiden suhteen hän on ihan hysteerinen. Vaikka on metrinen jää, niin naskalit ja pelastuspuku oltava päällä.

Aamen. On sopeuduttava ajatukseen, että kun pitäisi päästä lähtemään, puskee myrskytuuli ja aallokko venettä rantaan, vettä sataa vaakatasossa, keikkuvaan veneeseen on vielä pakkaamatta kolme putkikassia, kaksi kylmälaukkua, työkalusalkku, pari maalipurkkia, säkillinen huussinkuiviketta ja 50 litraa juomavettä, lapset huutaa ja koira pelkää.

Voi herranjestas. Meillä oli saarimökki, kun me kaikki 4 lasta oltiin pieniä (ja on vieläkin), yli puolen tunnin venematkan päässä (hitaalla veneellä). Ei juoksevaa vettä, mutta sähkö tuli jossain vaiheessa. Elämäni parhaat kesät vietettiin siellä. Veneellä kuljettiin säässä kuin säässä. Itse aloin kulkea perämoottoriveneellä kaupunkiin, kun olin 10 vuoden vanha. 

Joten saareen vaan!

Kun tätä ketjua lukee, ei voi kuin ihmetellä, kuinka vieraantuneita ihmiset ovat asioille, jotka ovat tai ainakin ovat olleet ihan normaaleja. Kuten veneellä kulkeminen tai juomaveden kuskaaminen mökille. Vai pelkääkö ihmiset nykyään ihan kaikkea?

N54

Meillä vesimatka on 1.5 km.

Haasteena voi olla se, et veneen moottoririkon ja suuren myrskyn sattuessa yhtäaikaa saaresta voisi olla vaikea päästä pois. (Järven selkä ei ole iso, mutta jotenkin siihen osuu tuuli; olen joskus ollut selällä pienessä soutuveneessä, kun tuuli yllättäen nousi, ja oli siinä ja siinä, että pääsin haluamaani rantaan, vaikka soudin ja soudin.)

Sama toiseen suuntaan: tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa pelastushenkilöstö ei nopeasti pääse paikalle (palokunnasta puhumattakaan). Tämä siitä huolimatta, että lähistöllä on Saimaa ja järvipelastus, hydrocopterit jne.

Hyviä puolia on paljon. Jotenkin pääsee kunnolla irtautumaan arjesta.

Kutsumattomia vieraita tulee harvoin. Edes naapurisaaresta.

Itse näen isoimpina riskeinä sen että satuttaa itsensä eikä apu ehdi ajoissa paikalle, MUTTA asunkin kaupungissa, olen tottujut siihen että apu on lähellä. Monen vakituinen asunto on paikassa missä lähimpään sairaalaan tmv. on kymmenien- jos eimsatojen km matka.

Jos saaressa on "lämmintä tilaa" (esim. kellari jossa lämpötila ei mene pakkaselle jos mökki talvem kylmänä) kannattaa esim. vedet ajaa talvella jäätä pitkin mökille.

Toki maksaa enemmän mitä "hanaveden" kuljettaminen, mutta saa kerralla vietyä isot määrät. Lastaa marketin pihassa auton vesipulloja/-kanistereita täyteen --> ajaa saareen ja purkaa kellariin tmv.

Itsellä saari järvellä ja pienen lapsen kanssa siellä ollut, toimimme niin että aina oli aikuinen liikkuessa mukana. Muutaman vuoden ikäisenä helpottaa kun omaa järkeä tulee päähän, mutta silti näköyhteys oltava koko ajan. Jollei veneily ei ole ennestään tuttua, miettisin kahdesti, leppoisa iltasoutelu on hieman eri kuin viiden ihmisen ja tavaroiden rahtaaminen mahdollisesti kovassa tuulessa, moottoritkin voivat hajota ja silloin on osattava toimia sisävesilläkin.

Vaarat: syvä vesi, punkit, sinilevä, käärmeet ja kalliolla kaatuminen. Ja se, että sadesäällä pienessä mökissä voi olla tylsää.

Mökkeilyä pitää todella rakastaa, että se on pienten lasten kanssa kivaa, sillä se on arkea vaikeuskertoimella. Ruuanlaittaminen, tiskaaminen, peseytyminen, pyykinpesu ja jopa vessassa käyminen on hankalampaa kuin kotona. 

Lisäksi tuossa kuviossa on turha haaveilla mistään yksinäisistä puuhista, kalastamisesta, kirjan lukemisesta riippukeinussa, rakentamisesta tai puutarhanhoidosta. Toinen on lasten kanssa, koska heitä ei voi jättää hetkeksikään vahtimatta, ja toinen hoitaa kotitöitä. 

Ennen mentiin soutuveneellä. Mummon ja vaarin mökki. Saaren toiselle puollelle kilometri toiselle puolelle noin 500 metriä. Rannat oli jyrkät ja vesi syvää hukkua meinasin kuitenkin ihan eri puolella saarta. Ns turvallisella rannalla.Koirakin oli. vesi tuli mökkiin kesäisin. Itse en ottaisi saarimökkiä. Ei sen vuoksi että siitä olis hirveästi vaivaa vaan sen vuoksi että kyllästyisin siellä kävellä saaren ympäri.Monta kertaa. Olen ahkera liikkuja. Ja mökillä tykkään vaellella lähimaastoissa.

Anopilla ja appiukolla on mökki saaressa, ihana paikka, mutta itse en tuollaista hommaisi.

Se venematka tuulisella (ja rankkasateisella) säällä on oikeasti vaikea ja hankala. Rantautuminen satamaan mantereella ja saaressa on kokeneellekin vaikeaa. Yksin lähes mahdotonta samanaikaisesti ohjata venettä "pilttuuseen", kiinnittää perää poijuun ja nokkaa laituriin. Suvusta vain pari osaa ajaa venettä oikeasti hyvin. Oikein tyynellä ilmalla saattaa rantautuminen onnistua muiltakin.

Kun appiukko joutui saaressa on onnettomuuteen ja sää oli huono, ei ollut toivoakaan, että anoppi olisi pystynyt ajamaan veneen turvallisesti rantaan. Appiukko siis ajoi luu jalan läpi törröttäen ja verta valuen valtavissa kivuissa. Mitä jos kyse olisikin ollut sydänkohtauksesta?

Puomista huolimatta perämoottori varastetaan lähes vuosittain. Välillä on sahattu veneen perä moottorin mukaan.

Isojen tavatoiden (kuten jääkaappi, palju, sänky, remonttitavarat) raijaaminen saareen on todella, todella vaikeaa.

Normaalitkin kamat saattavat kastua likomäriksi, jos sataa kunnolla.

Alkoholin käyttöä tuo mukavasti rajoittaa. Kun on tulossa vieraita tai joku menee vaikka kauppaan, pitää veneilijän olla aina ajokunnossa.

Eipä tule perheen teinien lainattua mökkiä keskenään, koska kukaan ei uskalla ajaa venettä. Harmi sinänsä.

Vähän isompien lasten kanssa tuo voisi olla paratiisi, uimataidottomien kanssa kyllä hankalampaa. Lisäksi vaatii suunnittelua ja säiden seuraamista, jos esimerkiksi viikonlopuksi lähtee ja maanantaina pitää olla töissä.

Niille, ketkä ihmettelevät miksi ketjussa maalaillaan uhkakuvia ja pelotellaan: ihan siksi vain, että yritämme auttaa muodostamaan informoidun päätöksen. Ihmisillä saattaa olla todella ruusuisia suomifilmityylisiä mielikuvia, joita Pinterest ja Insta ruokkivat. Ensikertalaiselle ja kokemattomalle mökkeilijälle & veneilijälle saarimökki, erityisesti merellä, on haaste eikä sovi esim. ihmisille, jotka pelkäävät aallokkoa, tuulta, myrskyä, ukkosta ja niin edelleen. Pitää olla myös vähintään kohtuullisessa fyysisessä kunnossa siltä varalta, että joutuu soutamaan huonolla säällä. Täytyy olla sopeutuvainen vaatimattomiin olosuhteisiin ja esim. veden säästämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vähän isompien lasten kanssa tuo voisi olla paratiisi, uimataidottomien kanssa kyllä hankalampaa. Lisäksi vaatii suunnittelua ja säiden seuraamista, jos esimerkiksi viikonlopuksi lähtee ja maanantaina pitää olla töissä.

Tuo on totta tuo sään seuraaminen. Mekin olemme joutuneet muuttamaan suunnitelmia, jos säätiedotus lupaa huonoa säätä. Joskus joudutaan lähtemään pois aiottua aikaisemmin, pois myrskyn tieltä tms. Meillä sentään saaressa on naapureita eikä ole yksi eikä kaksi kertaa, kun on autettu naapurin rouvaa pääsemään mantereelle, kun hän ei uskalla lähteä pienellä veneellä liikkeelle.

Ei ikinä pienten lasten kanssa! Suomen kesät ovat niin arvaamattomia että hyvin harvoin on vain sellainen kaunis ja tyyni sää. Toki jos on isompi saari ja suojaisassa paikassa toisten saarien "takana" taikka ollaan järvellä niin ehkä helpompaa mutta itse merellä liikkuneena en tykännyt siitä stressin määrästä mitä saareen meneminen aiheuttaa. Ja tuuleen pitää tottua! Kaikki lähtee tuulen mukana.

Taitaa jäädä haaveeksi, kun tarkemmin ajattelee asiaa. ap