Millaisia unelmia teillä kuusikymppisillä naisilla on?
Tai yleensäkin naisilla, joiden lapset ovat jo aikuisia ja kotoa lähteneitä. Itse mietin, mitä ihmettä vielä haluaisin elämältäni.
Kommentit (23)
Haaveilen eläkkeestä ja siitä vapaudesta, kun ei enää tarvitse mennä töihin. Toivottavasti voisin matkustella ja nauttia elämästäni jossain lämpimämmässä paikassa. Tämä pimeys ja kylmyys käy vuosi vuodelta raskaammaksi, nytkin olen ihan veto veke, enkä jaksaisi mitään.
Pysyä terveenä (tai terveempänä). Mieleltä virkeänä jne.
Samaa mietin. Mistä haaveilisi? Tuntuu, että on ehtinyt toteuttaa ne tavoitteen, mitä joskus on miettinyt. Omaa aikaakin on ollut ja olen saanut matkustella, asua ulkomailla ja kaikenlaista talon rakennusta, mökkiä, autoa, ystäviä. Sellainen yltäkylläinen olo. Hyväntekeväisyyttä voisi kokeilla, esimerkiksi joku sovittelija tai nuorten tukipuhelin ovat olleet mielessä. Mutta ei nekään haaveita ole...
Unelmoin muutosta rannalle, tropiikkiin, jossa on sitten villiä seksiä ja sieniä niin paljon kun sielu sietää, elän päivä kerrallaan, koska ei ole taskuja käärinliinoja, eikä maine voi mennä kuin omissa porukoissa, niin todella odotan vapautta. Siis vapautta.
Kuinka teen sen, myyn kaiken Suomessa, rahat nousevien korkojen tilille, ja muutan vuokralle. Sitten on noin 20 vuodeksi rahaa kunnolla ettei tarvitse ihan bambumajassa asua ja voi lennellä vuorillekin välillä.
Ajattelen että elän noin 80-vuotiaaksi, niin siihen mennessä saan tilin tyhjäksi hurvittelemalla ja jos elän vanhemmaksi, niin piikki pyllyyn vaan, koska siltä se näyttää nykykehitys oli eutanasia-laki tai ei, mutta veikkaan, että siihen mennessä tulee laki, kun meikäläinen on lähtövalmis, nimittäin en jää vaivoiksi.
Onko muita tulossa mukaan super-seniori iloitteluun? Lento lähtee vuonna 2024!
Viimeiset vuodet vaipoissa on ihquja varmaankin.
T. M41
Se on sama aina. Ruokaa, lämpöä ja välittämistä.
Lento tropiikkiin kuulostaisi hienolta! Mutta lentosi lähtee pari vuotta liian aikaisin. Tulen sit perässä! Nyt alkoi ajatus lentää.
Aion haista elimelle loppuun saakka.
Vierailija kirjoitti:
Lento tropiikkiin kuulostaisi hienolta! Mutta lentosi lähtee pari vuotta liian aikaisin. Tulen sit perässä! Nyt alkoi ajatus lentää.
Tule vaan perässä, nähdään rannalla! Ajattelin reittiä Bali, Goa, Kathmandu, jee! Ja voisihan vaikka laajentaa, Miami Beach, ja San Francisco ja muuallekin.
Luen uudestaan Emmanuelle sarjan ja teen sen junamatkan ja siellä luen Erica Jongin Lennä Uneksi, taas uudestaan. Aikaa ei voi kääntää takaisin, mutta aina voi saada uusia merkityksiä pidäkkeettömälle ja itseohjautuvalle vapaudelle.
Joo ja Samantha Jones tulee mukaan
No mulla on ainakin on unelmia eläkeajasta.
Mieheni on minua neljä vuotta vanhempi ja hän on jo eläkkeellä.
Suunnittelemme yhdessä tulevia eläkepäiviä, kuinka tulemme myymään omakotitalomme, ja ostamme asunnon keskustasta, läheltä kaikkia palveluja, joita tulemme
ikääntyessämme tarvitsemaan. Tuohon ratkaisuun on kuitenkin aikaa vielä muutamia vuosia, koska olemme terveitä ja hyväkuntoisia, ja pystymme vielä hyvin asumaan omakotitalossamme.
Kun itsekin jään eläkkeelle, tulemme vietämään suuren osan ajastamme, talviasuttavalla kesämökillä.
Siellä riittää aina puuhaa ja tekemistä molemmille, on hiihtämistä, kasvihuone,
mansikkamaa, yrttikasvatus, kalastus ja miehelle jatkuvaa nikkarointia niin vajan, rantasaunan, puutarhakaluston, kuin polttopuiden teossa.
Parhaat unelmat on nähdä kolme lapsenlapsen kasvavan ja kehittyvän koululaisista nuoriksi ja aikuisiksi ihmisiksi. Ja löytävän oman ammattiinsa ja elämänsä suunnan.
Unelmia pitää aina olla!
Yksi suuri unelma toteutuu muutaman viikon kuluttua kun muutan etelä-Eurooppaan remontoimaamme taloon osavuotisesti. Mies on vielä töissä ja tulee kun saa työt sovittua tai on lomaa.
Ja sinne sitten tulevat lapset perheineen ja ystävät kun heille sopii. Pitkä lista tulokkaita jo:)
Toivon myös että lämpö ja lepo tervehdyttävät ja helpottavat kipusairauksiani jolloin elämänlaatu paranee paljon.
Kun taas tapaisin sen ihanan miehen ruskatansseissa lapissa.
Vierailija kirjoitti:
Luen uudestaan Emmanuelle sarjan ja teen sen junamatkan ja siellä luen Erica Jongin Lennä Uneksi, taas uudestaan. Aikaa ei voi kääntää takaisin, mutta aina voi saada uusia merkityksiä pidäkkeettömälle ja itseohjautuvalle vapaudelle.
Vähän ohis, mutta onko Lennä, uneksi sinusta lukemisen arvoinen? Luin itse sen aikoinaan ja minusta se oli ihan saakelin tylsä. Enkö ymmärtänyt lukemaani oikein?
Minulla on toiveena ostaa miehen kanssa Kerrostaloasunto kaupungin keskustasta uudesta talosta, joka on hyvällä paikalla ja jossa on hyvä näköala. Silloin ostoskeskukseen pääsee sisätiloista vaikka tohvelit jalassa ja kaikki palvelut löytyy sieltä.
Eläkepäivät siintävät jo horisontissa. Unelmoin vapaa-ajasta. Siitä, että sunnuntai-iltanakin voi vielä aloittaa jonkun homman ja jatkaa sitä sitten maanantaina, kun on herännyt. Eläkkeellä rupean taas ompelemaan vaatteeni itse. Samoin ryhdyn piirtämään ja maalaamaan. Lukemaan enemmän kuin nyt. Yksi haave mulla on ollut jo vuosikymmeniä eli hankkia kaikki mahdollinen tieto syvänmerenhaudoista. Ja voisin myös perehtyä puutarhanhoitoon. Jos vaikka alkaisi kasvattaa hyötykasveja pihalla ja parvekkeella. Joku vapaaehtoistyökin voisi olla kiva. Tässä lähellä on palvelutalo ja kun jään eläkkeelle, kysyn sieltä, olisiko tarvetta vapaaehtoiselle, joka vaikkapa ulkoiluttaisi vanhuksia. Olen aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja ja aikoinaan työskennellyt sekä kotisairaanhoidossa että vanhainkodissa, joten tiedän hyvin, millaista vanhusten kanssa oleminen on. Työväenopistostakin voisi löytyä kivoja harrastuskursseja. Ulkomaanmatkoja en kaipaa, olen elämässäni matkustellut jo riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen uudestaan Emmanuelle sarjan ja teen sen junamatkan ja siellä luen Erica Jongin Lennä Uneksi, taas uudestaan. Aikaa ei voi kääntää takaisin, mutta aina voi saada uusia merkityksiä pidäkkeettömälle ja itseohjautuvalle vapaudelle.
Vähän ohis, mutta onko Lennä, uneksi sinusta lukemisen arvoinen? Luin itse sen aikoinaan ja minusta se oli ihan saakelin tylsä. Enkö ymmärtänyt lukemaani oikein?
Minulla on toiveena ostaa miehen kanssa Kerrostaloasunto kaupungin keskustasta uudesta talosta, joka on hyvällä paikalla ja jossa on hyvä näköala. Silloin ostoskeskukseen pääsee sisätiloista vaikka tohvelit jalassa ja kaikki palvelut löytyy sieltä.
Tuo asumismuoto olisi mun painajainen😅
Kiva hautapaikka ja että joku sytyttäisi kynttilän muistoksi jouluisin.