Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
MM hiihdot miesten 50 km
05.03.2023 |
Siellä Perttu, Ville ja Ristomatti hiihtelee ihan terveisiä, eikä tuo Iivon touhukaan mitalille tuoksu.
Kyllä on ollut ihan katastrofi nämä kisat.
Kommentit (218)
Kun on vuosia seurannut Kläbon harjoittelua, elämää ja uraa mm. hänen Youtube-videoidensa kautta, se saa miettimään, onko suomalaisista hiihtäjistä sellaiseen kovaan rääkkiin ja omistautumiseen. Se vaatii hirvittävän paljon, mutta tuo myös paljon, esimerkiksi palkintorahoja, Kläbohan on esim. ansainnut maailmancupin palkintorahoja yli miljoona euroa ja hänen sponsorisopimuksiensa huhutaan olevan useiden miljoonien eurojen arvoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ylimielisyyteen tulee, niin Halfvarsson veti kyllä pohjat sanomalla, että arvostaa vain voittoa, eikä edes tiedä missä hänen himmeämmät mitalinsa ovat.
Vierailija kirjoitti:
Kun on vuosia seurannut Kläbon harjoittelua, elämää ja uraa mm. hänen Youtube-videoidensa kautta, se saa miettimään, onko suomalaisista hiihtäjistä sellaiseen kovaan rääkkiin ja omistautumiseen. Se vaatii hirvittävän paljon, mutta tuo myös paljon, esimerkiksi palkintorahoja, Kläbohan on esim. ansainnut maailmancupin palkintorahoja yli miljoona euroa ja hänen sponsorisopimuksiensa huhutaan olevan useiden miljoonien eurojen arvoisia.
Ei taida suurimmasta osasta norjalaisistakaan hiihtäjistä olla samaan. Kläbon kaltaisia urheilijoita on hyvin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa tuo Klabo ylimielisen oloinen. Ehkä on varaakin, mutta silti.
Kommentoi että Iivolla ei oikein ollut mitään mahiksia, oli niin väsynyt 😲
Ei Iivo ollut kuulemma väsynyt. Kertoi ainakin iltalehden jutussa, että harmitteiee sitä kuinka olisi pitänyt jo aiemmin saada porukka hajoamaan ja lähteä vetämään lujempaa. Oli kuulemma voimia jäljellä maalissa kyllä.
Eihän se edes ollut 50km matka, vaan jotain 45km luokkaa.
Palkintopallilla maailmancupissa olleiden norjalaismiesten palkintorahat 2002–2023
Urheilija Palkintorahat * Kaudet
Petter Northug 1 544 000 * 2006–2017
Martin Johnsrud Sundby 1 236 051 * 2007–2020
Johannes Hösflot Kläbo 1 109 658 * 2017–2023
Johannes Hösflot Kläbo oli vuoden 2003 jälkeen kuudes norjalainen, joka saavutti palkintorahoissa miljoonan euron rajapyykin. Kläbo liittyi miljoonakerhoon vuodenvaihteen Tour de Skillä.
Seuraavaksi eniten palkintorahaa ansainnut norjalaismies on Pål Golberg. Hän on häärinyt tällä kaudella Kläbon kakkosmiehenä maailmancupissa ja MM-kisat avanneessa sprintissä.
Golbergin palkintotienestit cupissa ovat kuitenkin vain 38 prosenttia Kläbon summasta, joka on kertynyt vuodesta 2017.
Vaikka Golbergin ensimmäiset palkintorahat cupissa ovat jo vuodelta 2011, käynnissä oleva kausi on vasta kolmas, jolloin hän on käärinyt cupista yli 25 000 euroa.
Palkintopallilla maailmancupissa olleiden norjalaisnaisten palkintorahat 2002–2023
Urheilija Palkintorahat * Kaudet
Marit Björgen 2 653 453 * 2002–2018
Therese Johaug 2 030 428 * 2007–2022
Heidi Weng 1 201 165 * 2012–2023
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aino-Kaisa Saarinen on huolissaan
Saarinen nostaa kisojen perusteella neljä ongelmakohtaa: Porukassa hiihtäminen, kovat kirit, sprinttihiihto ja vapaa hiihtotapa.
– Meidän pitäisi saada ne kuntoon, Saarinen painottaa.
Esimerkiksi tämän kauden maailmancup-kalenterissa puolet kisoista on sprinttikisoja. Arvokisojen ohjelmassa on puolestaan vain yksi väliaikalähtökilpailu eli normaalimatka. Tänä vuonna se käytiin vapaalla hiihtotavalla.
– Valmentaja Pasanen sanoi, että perusharjoittelua pitää tehdä. Mutta nyt mielestäni perusharjoittelussa pitäisi keskittyä enemmän yhteislähtökisoihin ja sprinttiin. Niitä tullaan kuitenkin jatkossa hiihtämään, Saarinen sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Aino-Kaisa Saarinen on huolissaan
Saarinen nostaa kisojen perusteella neljä ongelmakohtaa: Porukassa hiihtäminen, kovat kirit, sprinttihiihto ja vapaa hiihtotapa.
– Meidän pitäisi saada ne kuntoon, Saarinen painottaa.
Esimerkiksi tämän kauden maailmancup-kalenterissa puolet kisoista on sprinttikisoja. Arvokisojen ohjelmassa on puolestaan vain yksi väliaikalähtökilpailu eli normaalimatka. Tänä vuonna se käytiin vapaalla hiihtotavalla.
– Valmentaja Pasanen sanoi, että perusharjoittelua pitää tehdä. Mutta nyt mielestäni perusharjoittelussa pitäisi keskittyä enemmän yhteislähtökisoihin ja sprinttiin. Niitä tullaan kuitenkin jatkossa hiihtämään, Saarinen sanoo.
Saarinen on ihan oikeassa. Ongelmana on vain se, että mm- ja mc-tasolla kilpailukykyisille ei ole Suomessa tarpeeksi harjoitusseuraa porukassa hiihtämiseen ja koviin kireihin. Pitäisi lyöttäytyä yhteen leireilemään sellaisten maiden kanssa, millä on myös liian vähän kovan tason hiihtäjiä omiin porukkatreeneihin. Kansallisella tasolla olisi helpompi fiksata kilpailukalenteriin enemmän sprinttiä ja yhteislähtöjä, myös nuorten sarjoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aino-Kaisa Saarinen on huolissaan
Saarinen nostaa kisojen perusteella neljä ongelmakohtaa: Porukassa hiihtäminen, kovat kirit, sprinttihiihto ja vapaa hiihtotapa.
– Meidän pitäisi saada ne kuntoon, Saarinen painottaa.
Esimerkiksi tämän kauden maailmancup-kalenterissa puolet kisoista on sprinttikisoja. Arvokisojen ohjelmassa on puolestaan vain yksi väliaikalähtökilpailu eli normaalimatka. Tänä vuonna se käytiin vapaalla hiihtotavalla.
– Valmentaja Pasanen sanoi, että perusharjoittelua pitää tehdä. Mutta nyt mielestäni perusharjoittelussa pitäisi keskittyä enemmän yhteislähtökisoihin ja sprinttiin. Niitä tullaan kuitenkin jatkossa hiihtämään, Saarinen sanoo.
Saarinen on ihan oikeassa. Ongelmana on vain se, että mm- ja mc-tasolla kilpailukykyisille ei ole Suomessa tarpeeksi harjoitusseuraa porukassa hiihtämiseen ja koviin kireihin. Pitäisi lyöttäytyä yhteen leireilemään sellaisten maiden kanssa, millä on myös liian vähän kovan tason hiihtäjiä omiin porukkatreeneihin. Kansallisella tasolla olisi helpompi fiksata kilpailukalenteriin enemmän sprinttiä ja yhteislähtöjä, myös nuorten sarjoihin.
Suomen cupissa on tällä kaudella viisi henkilökohtaista normaalimatkan kilpailua, niistä yksi (!) on yhteislähtö. Sprinttejä on kolme. Ja tuossa sarjassa on monipuoliset kilpailumatkat muuhun kansalliseen kilpailukalenteriin nähden...
Kymmeniä vuosia on ollut aikaa harjoitella Saarisen mainitsemia vapaata ja sprinttiä. Jokainen hiihtoa sohvalta seuraavakin tietää, että pertsa ja väliaikalähdöt voivat jopa loppua kokonaan valikoimista. Ja täällä niitä hinkataan ja harjoitellaan pääasiallisesti, ei ihan ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Norjan hiihtäjät + muu johto-/huoltoporras juhlivat:
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808-6/332059510_3587276424…
– On selvää, että suksitaituruudessa on parannettavaa. Meidän pitäisi olla parempia laskijoita. Emme ole parhaita hiihtämään ryhmässä. Se on selvää, miesten maajoukkuevalmentaja Ville Oksanen myönsi.
Haavereiden välttämisestä puhuttaessa esiin nousee usein Johannes Kläbo. Norjan supertähti ei mene ikinä kisassa nurin.
Oksasen mukaan kyse on päässä raksuttavasta tietokoneesta.
– Alamäissä on yleensä monta vaihtoehtoa, miten voi mennä. Yleensä ne urheilijat pysyvät pystyssä, joilla on eniten variaatioita.
– Kläbolla voi olla laskuun kymmenen eri tapaa. Hän pystyy ne toteuttamaan.
https://www.iltalehti.fi/hiihdon-mm-2023/a/fb799e30-40bc-47d9-a141-d9c3…
Vierailija kirjoitti:
Kymmeniä vuosia on ollut aikaa harjoitella Saarisen mainitsemia vapaata ja sprinttiä. Jokainen hiihtoa sohvalta seuraavakin tietää, että pertsa ja väliaikalähdöt voivat jopa loppua kokonaan valikoimista. Ja täällä niitä hinkataan ja harjoitellaan pääasiallisesti, ei ihan ymmärrä.
Et tosiaan ymmärrä. Perinteistä ja vapaata harjoitellaan hyvin tasapuolisesti, ja suksitaituruuteen on hyvänä harjoitusmuotona ski-cross. Tietenkään ne positiiviset jutut mitä juniorien kanssa nykyään tehdään eivät näy kolmekymppisissä maajoukkuehiihtäjissä, vaan ne tulevat aikuisten sarjoihin viiveellä. Ei tilanne kuitenkaan ole niin toivoton kuin annetaan ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymmeniä vuosia on ollut aikaa harjoitella Saarisen mainitsemia vapaata ja sprinttiä. Jokainen hiihtoa sohvalta seuraavakin tietää, että pertsa ja väliaikalähdöt voivat jopa loppua kokonaan valikoimista. Ja täällä niitä hinkataan ja harjoitellaan pääasiallisesti, ei ihan ymmärrä.
Et tosiaan ymmärrä. Perinteistä ja vapaata harjoitellaan hyvin tasapuolisesti, ja suksitaituruuteen on hyvänä harjoitusmuotona ski-cross. Tietenkään ne positiiviset jutut mitä juniorien kanssa nykyään tehdään eivät näy kolmekymppisissä maajoukkuehiihtäjissä, vaan ne tulevat aikuisten sarjoihin viiveellä. Ei tilanne kuitenkaan ole niin toivoton kuin annetaan ymmärtää.
Lajin nimi onkin XCX. Oli miten oli, iso peukku sille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paskahousu keskeyttää ennemmin kuin katsoo kuinka huonoille sijoille pääsee :D
Kuka juontaa Porttilan parina? Ärsyttää. Suumakker, Lapalus, kiinne.
Suomen hiihtojoukkueelle sähköavusteiset sukset ja etumatkaa 5 km, niin matkalla kuin matkalla voisi tulla upea kuudes sija.
Alue: Aihe vapaa
En katso enää hiihtoa. Kaiken maailman yhteislähtöä ja muuta hässäkkää ympätty lajiin. Takaperin hiihtoa odotellessa! Osalle hiihtäjistä annetaan rahaa, pärjäsivät tai eivät. Ja sitten pari tyyppiä vielä keinotteli jotenkin lisää rahaa. Porschehan on nätti, ei siinä mittää.
Onneksi seiväshyppääjämme, upea Wilma Murto voitti kultaa! Siinä on laji, jossa vaaditaan rohkeutta ja taitoa. Onnea Wilma!