Lempeä unikoulu

kun hän oli n. 8kk ikäinen. Nukahti siis vain tissille ja söi varmaan tunnin välein kokoajan, kun nukuttiin perhepedissä. Nukahdin itse aina syöttämiseen ja vauva jatkoi omia aikojaan lussutteluaan, herättäen aina minut hetkeksi..



Siis unikoulusta sen verran, että jos olette kerran tehneet sen päätöksen että vauva sitten alkaa nukkua nyt omassa sängyssään ilman sitä pulloa/tissiä, siinä päätöksessä sitten pysytään johdonmukaisesti JOKA ilta, eikä tehdä enää YHTÄÄN poikkeusta. Se on aivan ehdoton sääntö, muuten koko hommasta ei ole mitään hyötyä kenellekään, pelkkää turhaa huutoa ja turhautumista molemminpuolin. Sanomattakin on varmaan selvää, että monta yritystä tekee vain yksin nukahtamisesta vielä vaikeampaa lapselle, kun hän ei voikaan olla varma siitä, onko nyt se yö kun palvellaan vai ei.... ja huuto jatkuu yltyen!



Jos ette ole vielä siihen täysin valmiita ja motivoituneita, on parempi sitten jättää unikoulut tuonnemmaksi tai antaa rytmitys tehtäväksi jollekin muulle, joka jaksaa sen pari-kolme yötä sinnitellä huutavan/kitisevän lapsen kanssa.



Meillä unikoulua kesti kaksi yötä. Vauvaa ei otettu pois sängystä, eikä lisämaitoa annettu, koska kunnon iltapala oli jo syöty eikä kyse siis ollut enää nälästä. (Vauva ei myöskään saa olla tietenkään kipeä.) Huoneessa käytiin n. 5 min. välein. Jos vauva vain vikisi ja nurisi tyytymättömyyttään, pidennettiin aikaa. Jos taas narina yltyi kovaksi itkuksi, mentiin vauvaa lohduttamaan tutilla ja pitämällä kättä vauvan päällä ja silittelemällä rauhoittavasti. Turhaa jutteluakin pitäisi välttää, ettei vauva turhaan virkisty. Rauhallinen ja hiljainen jutustelu ja rauhoittelu kuitenkin tuntui auttavan, varmaan hiljainen hyräilykin tepsii jos vauva on sellaiseen rauhoitteluun tottunut. Annetaan kuitenkin vauvalle rauha nukahtaa itse.



Loppujen lopuksi kovaa itkua ei montaa kertaa ollutkaan, ne yöt meni enemmänkin siihen että vauva aina havahtui hereille ja kitisi sen tissin perään, kunnes taas nukahti kun käänsin hänet toiselle kyljelle, tutti suuhun ja poistuin huoneesta sanomatta mitään. Lopulta ei tarvinnut enää käydä ollenkaan, kitinä loppui ja vauva kääntyi itse, eikä tuttikaan näkynyt enää olevan suussa kun kävin hiljaa kurkkaamassa. Siis tämä toisena yönä, kolmantena nukuttiin 7 h putkeen. Ja sitten syöttö ja takaisin nukkumaan pariksi tunniksi, jos unta riittää!



Itselle voi tehdä hommasta helpomman, kun asennoituu hommaan kuin johonkin " leiriin" , jossa olet kipinämikkona joko yksin tai miehen kanssa vuorotellen. " Leiri" kestää 2-3 päivää, jonka jälkeen todellakin pääset nukkumaan sitten koko yön, ja sitä seuraavan ja sitä seuraavan...siinäpä motivaatiota kestää ne pari yötä.

Laitoin itselleni patjan eteiseen lapsen huoneen eteen, valon, lukemista, juotavaa ja syötävää (oman punkan lämmöstä ylös pomppaaminen kesken makeiden unien olisi ollut minulle liikaa, virkeämmin jaksoin nousta ylös siitä retkipunkasta!) Tee yöstä itsellesi mahdollisimman " mukava" .



Tsemppiä vaan, kerran se kirpaisee ja sitten olette molemmat virkeämpiä päivisin!

Meillä myös puolivuotias heräilijä ja tällä viikolla on valmisteltu ensi viikon unikoulua eli vähennetty yösyöttöjä yksi kerrallaan, jotta äiti ei räjähdä ensi viikolla. Minusta tuo 3 päivää on aika optimistinen, meille sanottiin, että riippuen vauvan temperamentista voi viedä yli viikonkin. Jos et jaksa olla johdonmukainen, voisiko miehesi aloittaa unikoulun? Meillä tehdään näin, koska olen onneton periksiantaja:( Lääkäriltä voit pyytää miehellesi sairaslomaa, en tiedä hyväksyykö jokainen työnantaja kuitenkaan tätä järjestelyä. Kukaan ei yksin voi valvoa viikkoa.



Ei ole vielä mitään kokemusta, miten meillä tulee onnistumaan, mutta seuraavat asiat on toteutettu jo nyt. Iltamaidon ja nukkumisen välissä on jotain muuta, jottei vauva yhdistä ruokaa nukkumiseen. Meillä se on sylittelyä ja musiikinkuuntelua. Valvotamme myös vauvaa illalla niin paljon, että hän on todella väsynyt oikeasti ja iltarutiinit ovat aina samat. Viimeiset päiväunet nukutaan iltapäivällä ja sitten valvotaan, vaikka koville ottaa (vanhemmille). Muutenkin yritämme siirtyä vauvantahtisesta rytmistä sellaiseen, että kaikki asiat tehdään samaan aikaan päivästä joka päivä, jotta lapsi toivottavasti oppisi ennakoimaan asioita. Toki hieman joustoa on pakko antaa, kun päiväunet ovat eripituisia. Syötän myös päivällä nyt useammin.

Kyllä ollaan yritetty asennoitua mutta ei tarpeeksi, joten nyt täytyy olla kovana eikä antaa periksi.

Meillä on vähän sellanen juttu että joudun näin viikolla ihan ittekseni tätä toteuttaan miehen töiden takia, viikonloppuna sitten mieskin apuna vaikkakin joskus viikonloppusinkin töissä kuten nyt tulevana sunnuntaina =( Mutta pakko se on yritää vaikka itekseenkin. En jaksa meinaan tätä yöheräilyä, JOS siihen vaan on jokin konsti. Eihän tää unikoulu välttämättä tehoo mutta täytyy toivoo ja jos kerta muillakin niin hyvät mahdollisuudet =)



Niin äsken sain taas päikkäreille ilman maitopulloo. Kylläkin nukahti syliin kun syötin mutta herättelin ennen ku laitoin vaunuun. Että hyvä alku iltaa aatellen. Tsemppiä tässä tarvitaan, ihmeellistä mutta tääkin autto kun sai kirjottaa ja lukea parit kommentit =)

Valitettavasti jo yli pari viikkoa sitten aloitettu lempeä unikoulu ei ole vielä tuonut meille kokonaisia öitä, tai edes kovin pitkiä unipätkiä, mutta parempaan päin on menty. Meillä tilanne oli myös se, että poika heräsi yli kymmenenkin kertaa yössä eikä nukahtanut ilman tissiä. Perhepedissä nukuttiin. Me nyt eka vaiheessa laitettiin poika omaan sänkyyn (ei vielä omaan huoneeseen) ja jätettiin vielä aamuyöhön yksi yösyöttö. Omaan sänkyyn nukahtaa nyt vaihtelevasti, välillä nopeasti, välillä kestää ja kestää. Yöllä herätessään tyyntyy yleensä tuttiin, tuntuu vaan ärsyyntyvän kaikesta silittelystä ja taputtelusta. Nyt heräilee 3-5 kertaa yössä, mikä on tietysti paljon parempi kuin alkutilanne. Ehkäpä nuo heräilyt saa pois vasta sitten, kun jättää sen viimeisenkin yösyötön pois ja siirtää pojan omaan huoneeseen. Nyt ehkä liiankin helposti reagoi itse pojan kätinään, kun nukkuu siinä vieressä. Poika nousee konttaamaan eikä itse laskeudu siitä nukkumisasentoon.



Mutta se on hienoa, että nyt voi isäkin laittaa pojan nukkumaan ja yöllä lohdutella (nostaa tutin), kun ennen se oli vain se tissi ja äiti.

Meille oli apua alla olevan linkin artikkelista. Siinä todetaan, että jotkut vauvat voivat tarvita sen aamuöisen syötön, ja me nyt päätettiin sitten se vielä toistaiseksi jättää.



http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649,7650,76…

Kannattaa lukea Elizabeth Pantleyn kirja PEHMEÄ MATKA HÖYHENSAARILLE. Siinä kaikki oleellinen tieto selkeästi kerrottuna nimenomaan lempeästä unikouluttamisesta eli ilman huudatusta. Meillä toiminut loistavasti ja tämä äiskä saanut nyt nauttia pitkistä ja keskeytymättömistä yöunista. Vauvakin on paljon iloisempi ja pirteä.